Skip to main content

Sharksin ylivoiman kemia loksahti kohdalleen

Teksti Marko Leppänen / NHL.com

St. Louis Bluesin puolustaja Kevin Shattenkirk käy hallin haastattelijan tentissä vain muutamaa minuuttia ennen toisen lännen konferenssifinaalin alkua.

– Mikä on San Josen vaarallisin ase, mikä teidän pitää ottaa pois, haastattelija kysyy.

– Heidän ylivoimapelinsä, Shattenkirk vastaa.

Puolustaja luistelee haastattelusta pois omiensa luokse. Ehkä hän ajattelee, että perhana, siinä se oikea vastaus tosiaan taisi olla.

Shattenkirk oli omasta ja joukkueen näkökulmasta katsottuna kivuliaan oikeassa oikeassa. Sharks iski kaksi ylivoimamaalia 4–0-voitossa toisessa lännen finaalipelissä.

Ei Bluesin sinänsä tarvitse ruoskia itseään, sillä San Jose Sharksin ykköylivoima on paras yhdistelmä tällä hetkellä jääkiekkomaailmassa. Hait ovat paukuttaneet ylivoimia sisään peräti 30 prosentin tehokkuudella pudotuspeleissä.

Ylivoimakoostumukset ovat jääkiekossa vähän kuin syötöt tenniksessä. Jos ykkössyöttö on kova, ei kakkossyöttöä edes tarvita. Niin on käynyt San Josellekin.

Kakkosyhdistelmäkin on hyvä, mutta ei mitään verrattuna ykkösnyrkkiin. San Jose on tehnyt pudotuspeleissä 15 osumaa, joista ykkösnyrkki on viimeistellyt 14.

Eli San Josen ykkönen on tehnyt enemmän ylivoimamaaleja kuin muiden joukkueiden molemmat koostumukset yhteensä. Washington Capitals sai kasaan kaikkiaan 13 maalia.

Erilaisia pullataikinoita voi veivata loputtomiin huonoilla pelaajia ilman tulosta, mutta tärkeintä on, että kentälle on panna hyvät pelaajat. Huonojen pelaajien kanssa ei pysty kikkailemaan kätisyyksien, syöttökuvioiden tai sijoittumisen kanssa.

San Josen ykkösessä häärivät kivenkovat nimet: Joe Thornton, Joe Pavelski, Patrick Marleau, Logan Couture ja Brent Burns.

Jokainen heistä olisi yksin monen NHL-joukkueen ylivoiman dominoiva pyörittäjä tai ratkaisija. Kun San Josella on niitä viisi, jälki on kylmää.

Kaikki lähtee aloituksesta. Sharksilla on heittää kolme sentterityyppiä aloitukseen. Kaiken lisäksi Pavelski on rightin puolen pelaaja, mikä tuo lisää vaihtoehtoja.

Kaikki viisikon pelaajat ovat äärimmäisen kiekkovarmoja. He pystyvät pelaamaan ahtaassa tilassa laidan lähellä. Kiekko pysyy niin sanotusti elossa.

Varsinkin Pavelski ja Thornton ovat kiekon suojaajina koko sarjan eliittiä. Heidän iholle ei voi ajaa liian kiivaasti, koska muuten lähtee tuhoisa lätty vapaalle miehelle takatolpalle.

Vaikeinta vastustajan kannalta San Josen ylivoimassa on ennustamattomuus. Erilaisia variaatioita on niin paljon, ettei vastustaja pääse niihin käsiksi.

Ylivoimassa on usein vain yksi viivamies. Puolustaminen on hankalaa, koska viivamies ei välttämättä ole aina Burns, joka on viisikon ainoa varsinainen puolustaja. Juuri Burnsin loistava veto tuli hyötykäyttöön toisessa Blues-ottelussa, jossa hän iski kaksi komeaa osumaa.

Ykkösdinosaurus Thorntonin syöttötaito on ylivoimassa avainasemassa. Hän pystyy viivyttämään syötön viimeiseen asti, eikä katse ole taatusti syötön suuntaan. Hän voi heittää lätyn ristipakille tai kovan passin takatolpalle.

Pavelskin ykkösluokan ohjaustaito on erikoisosaamista, joka erottaa San Josen ylivoiman keskinkertaisemmista yhdistelmistä. Pavelski on NHL:n paras pelaaja ohjaamaan kiekkoja ilmasta sisään.

Pavelski on varmasti silmä-käsi-koordinaatioltaan lahjakas, mutta isoksi osaksi ohjauskyky on kovan harjoittelun tulosta. San Josen kakkosmaalivahdit ovat tuskailleet vuodesta toiseen sitä, kun he joutuvat vielä torjumaan Pavelskin ohjauksia pitkään varsinaisten harjoitusten jälkeen.

Logan Couturen nykyvire on ikään kuin sinetöinyt Sharksin ylivoiman kohdalleen. Hän on ollut koko pudotuspelien tehokkain ylivoimapelaaja neljällä maalilla ja kuudella syöttöpisteellä.

Couture on ikään kuin ylivoiman yleismies, vaeltaja. Hän on välillä maskissa, välillä laidan vieressä jakelijana, välillä viivalla. Hyvä ylivoima tarvitsee tällaisen moniosaajan, jolla ei ole varsinaisia heikkouksia. Hän on se tasapainottava tekijä, jonka ansiosta ylivoima ei lipsahda liian taiteelliseksi ja hienostuneeksi.

Marleaun nopeus taas tuottaa ongelmia alivoimanelikolle. Hän pystyy tekemään huippusähäköitä käännöksiä kulmissa ja luomaan sitä kautta tilaa muille.

St. Lousilla on David Backesin, Alex Steenin, Jay Bouwmeesterin ja Alex Pietrangelon kaltaisia hyviä alivoimapelaajia, mutta hekään eivät pysty pitämään loppumattomiin San Josen ylivoimaa kurissa, jos he sitä pääsevät jauhamaan.

Ylivoimamaalista saa saman verran merkintöjä kun tasakentällisin tehdystä: yhden. Kyse on kuitenkin siitä, että pelko jäähyistä muuttaa koko pelin luonnetta.

St. Louis Bluesin pelityyli perustuu paljon siihen, että taklaukset ajetaan loppuun asti. Jos pelaajat alkavat varoa jäähyjä, heiltä katoaa tärkeä elementti. Ja silloin Sharks pääsee iskemään tasakentällisin.

Ilmainen vinkki Shattenkirkille. Älä mainitse ennen seuraavaa peliä ääneen San Josen Sharksin ylivoimapeliä.

Katso lisää