Sharksin hankinnat osuivat nappiin

San Jose Sharks lähti sisuuntuneena kauteen. Pudotuspeleistä tippuminen ei ole ollut arkipäivää San Josessa vuosikymmeneen, mutta siihen joukkue joutui tyytymään viime kauden päätteeksi.

GM Doug Wilsonin hankinnat olivat maltillisia mutta hyvin harkittuja. Joel Ward tuli Washingtonista tuomaan syvyyttä ja lihasvoimaa hyökkäykseen.

Joonas Donskoita ei kauden etukäteisanalyyseissä sijoiteltu pelaaviin kenttiin, mutta sieltä hän vaan kauden edetessä löytyi.

Kokenut Paul Martin tuli täydentämään puolustusta. Martin Jones saapui veskarin tontille Los Angeles Kingsistä Dallasiin lähteneen Antti Niemen tilalle.

Vieraissa kulkee

San Jose Sharksin vahvuus runkosarjassa löytyi yllättävästä suunnasta. Sharksilla on eniten lentomaileja koko NHL:ssä, mutta siitä huolimatta se sai pelinsä kulkemaan vieraskaukalossa.

Tai ehkä juuri sen takia. Joukkue kasvoi yhtenäiseksi pitkien vierasreissujen aikana.

San Josen vierassaldo 28–10–3 oli koko sarjan paras. Vastaavasti kotipeleissä oli havaittavissa ajoittaisia vaikeuksia (18–20–3).

Tyynenmeren divisioona on jakautunut kahden kerroksen väkeen. San Jose kuului Anaheim Ducksin ja Los Angeles Kingsin kanssa siihen kovempaan porukkaan. Sharks sijoittui divisioonassa heidän jälkeensä kolmanneksi.

Pudotuspelipaikka varmistui 29. maaliskuuta voitolla Los Angeles Kingsistä.

– On asianmukaista, että saavutimme pudotuspelipaikan hyvällä pelillä hyvää joukkuetta vastaan. Olemme halunneet koko kauden osoittaa kuuluvamme siihen kategoriaan, valmentaja Peter DeBoer sanoi.

Pistepörssin kärki oli Joe Thornton 19 maalilla ja peräti 63 syöttöpisteellä.

Donskoi himmensi kuninkaan puheen

San Jose sai ensimmäisellä kierroksella vastaansa rakkaan divisioonavastustajan, Los Angeles Kingsin.

Ratkaisevassa viidennessä pelissä sankariksi ja ottelun ykköstähdeksi nousi Joonas Donskoi, joka osui kaksi kertaa Los Angelesin maaliin. San Jose voitti 6–3 ja eteni toiselle kierrokselle.

Sharks oli terävänä varsinkin otteluiden alussa, sillä se maalasi neljässä pelissä ottelun ensimmäisellä laukauksellaan. Viidennessä pelissä Donskoi oli yksi niistä.

Sharks pääsi lataamaan akkujaan, kun Anaheimin ja Nashvillen sarja oli vasta tilanteessa 2–2.

Raastava jatkoaikapeli

Sharks tuli heti sarjan alkuun Nashvilleä vastaan terävänä ja levänneenä. Sarjan avauspelin voitto 5–2 antoi jo viitteitä siitä, että toisesta kierroksesta tulee taistelu Pekka Rinne vastaan San Jose Sharks.

Nashville paransi otteitaan sarjan edetessä, ja se pystyi tasoittamaan sarjan 2–2:een ikimuistoisen jatkoaikapelin voiton ansiosta.

Mike Fisher latasi ratkaisun vasta kolmannella jatkoajalla.

Nashville sai rutistettua kutospelissä vielä toisenkin jatkoaikavoiton, mutta ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa Predatorsilla ei ollut enää mitään jakoa. San Jose otti selvän 5–0-voiton ja varmisti paikan konferenssifinaaliin.

Hyviä paluupelejä

Lännen konferenssifinaalissa San Jose sai vastaansa kovan St. Louis Bluesin, jonka tausta on samankaltainen – hyvä joukkue, jolla on niskassaan pudotuspelipeikko.

San Jose pääsi osoittamaan sitkeyttään ja henkistä kovuuttaan Bluesia vastaan. Aina huonompaa peliä seurasi loistava esitys. Kun avauspelissä St. Louis voitti 2–1, toisessa ottelussa Sharks teki pelin selväksi ja voitti puhtaasti 4–0.

Kun nelospelissä tuli turpaan 6–3, seuraavassa San Jose otti voiton samoin lukemin.

St. Louisia ei voi syyttää mistään. Vastustaja oli yksinkertaisesti niin vahva. Varsinkin karvauspeli oli niin terävää, ettei Bluesille jäänyt mahdollisuuksia avata peliään omalta alueelta.

San Jose piti hyvin kurissa St. Louisin ykköstykin Vladimir Tarasenkon. Hän pääsi iskemään ensimmäiset maalinsa vasta kuudennen ottelun lopussa.

Se oli liian myöhäistä.