Runkosarjan yllättäjät ja pettymykset esiin
Teksti Marko LeppänenNHL:n runkosarjaa on pelattu jo neljännes. Mitään ei ole vielä ratkaistu, mutta kauden topit ja flopit alkavat erottua.
Tässä muutamia poimintoja.
Melkoinen nousu pelaajalta, joka ei mahtunut kunnolla pelaamaan Jokereihin kaudella 2011–12.
Klingberg nousi jo koko sarjan pistepörssin kärkikymmenikköön. Hän on tehtaillut 23 ottelussa neljä maalia ja 21 syöttöpistettä.
Klingberg on ajoittain dominoinut varsinkin ylivoimalla siniviivaa täysin suvereenisti. Hänen erityistaitonsa on saada veto siniviivalta lihamuurin ohi maalille. Sivuttaisliike on erittäin sulava.
Norjalainen ei ole antanut viime kauden pahan loukkaantumisen vaikuttaa. Hän on tullut takaisin entistä parempana. Zuccarellon luistelu on huikealla tasolla, ja pienestä koosta huolimatta hän uskaltaa tunkea itsensä ahtaisiin väleihin.
Detroit Red Wingsin tulokas lähti kauteen hakemaan paikkaa NHL:n puolella. Tuskin hän osasi odottaa, että hän murtautuisi heti ratkaisijarooliin. Kauden tehot 9+8 ovat hyvä alku kaudelle ja uralle. Larkinin nopeus tuottaa vaikeuksia vastustajien pakeille.
Arizonan tulokkaat
Max Domi ja Anthony Duclair ovat olleet Coyotesin ja koko sarjan piristys. Kaksikko osaa lukea toistensa ajatukset. Molempien luistin liikkuu hyvinkin vikkelästi.
Domi on Arizonan pistepörssin kärjessä 19 pisteellä, ja Duclairillakin on kasassa 14 pistettä.
Jatkoaikauudistus
Viime kaudella 44 prosenttia peleistä ratkesi jatkoajalla ennen rankkarikisaa. Kun molemmista joukkueista vähennettiin yksi pelaaja jatkoajalla, prosentti nousi peräti 69:een.
Kaikki pelaajat ja valmentajat eivät ole tykänneet uudistuksesta, mutta fanit viihtyvät jatkuvista tilanteista ja ylivoimahyökkäyksistä.
Buffalon puolustajan kehitys on ollut tiedossa, mutta hän on vielä ylittänyt odotukset. Valmentaja Dan Bylsma on tehnyt jykevästä suomalaisesta ykköshevosensa. Ristolaisen keskimääräinen peliaika on lähes 24 minuuttia ottelua kohti, mikä on Sabresin pelaajista ylivoimaisesti eniten.
Newarkissa tuskin juhlitaan tänä vuonna Stanley Cupia, mutta joukkueen alkukauden suoritus antaa silti aihetta hatunnostoon. Joukkue on taistellut hyvinkin nimettömällä joukkueella piste per peli –tahtia, ja on vielä täysin realistisesti pudotuspelipaikassa kiinni.
Brandon Saadilla vahvistunutta Columbusta veikkailtiin yleisesti pudotuspelijoukkueeksi. Kauden alusta tuli todellinen painajainen: kahdeksan tappiota peräkkäin. John Tortorellan tulo valmentajaksi piristi tahtia ja Blue Jackets nousi pois jumbotilalta, mutta joukkueen suoritustaso on silti kaukana odotetusta.
Jakub Vorachek
Täräytti 81 pisteen kauden ja teki kahdeksan vuoden (66 miljoonaa dollaria) jatkosopimuksen. Sen jälkeen ei toiminutkaan enää mikään. Kauden avausmaali syntyi vasta 17. ottelussa.
Moni muu joukkue olisi tyytyväinen siihen, että 24 ottelun jälkeen kasassa on 25 pistettä. Tampa Bayn odotuksiin nähden kausi on ollut pettymys. Otteita on leimannut kuitenkin epätasaisuus.
Huippuhyökkääjä Tyler Johnsonille on kasassa vasta kolme maalia. Puolustuskaan ei ole tukenut hyökkäyspeliä. Jason Garrison ja Victor Hedman ovat ainoita puolustajia, jolla on tilillä enemmän kuin yksi maali (2).
Nathan MacKinnon
O: 22 | +/-: 7
Coloradolla on Nathan MacKinnonin, Matt Duchenen ja Gabriel Landeskogin kaltaisia laatupelaajia, mutta kokonaisuus ei vaan toimi. Pelissä ei näytä olevan kunnon systeemiä, vaan enemmänkin peli näyttää päättömältä säntäilyltä. Selkeää ykkösmaalivahtiakaan ei tunnu löytyvän, ja Patrick Royn ilme vaan kiristyy vaihtoaitiossa.
Calgaryn maalivahtisekoilu
Onkohan Calgary Flamesin johto ajatellut maalivahtipakettinsa rakentamisen ihan loppuun asti, kun se kehitti kolmen yhden suunnan maalivahdin systeemin. Ensin Karri Rämö pantiin siirtolistalle, mutta sen jälkeen hänestä tehtiin ykkösmaalivahti, kun Jonas Hiller loukkaantui.
Joni Ortio ei saanut kunnon näyttömahdollisuutta, ja sen jälkeen hänen tiensä kävi siirtolistan kautta farmiin. Mitä seuraavaksi?
Aleksadr Semin
Montreal antoi vielä kerran venäläiselle mahdollisuuden ja sorvasi riskittömän miljoonan dollarin sopimuksen. Suurta jättipottia ei ole tulossa. Semin on saanut aikaiseksi 15 ottelussa tehot 1+3. Onko NHL-ura taputeltu? Semin on kuitenkin urallaan tykittänyt 40 maalin kauden (2009–2010).
Moni on veikannut Anaheimia Stanley Cupin voittajaksi asti, mutta ne äänet ovat hiljentyneet. Useimpina iltoina peli on tuskaista puurtamista. Joukkueen onneksi johtajapelaaja Ryan Getzlaf on alkanut päästä vauhtiin, mistä osoituksena viisi syöttöpistettä Calgaryä vastaan.