Pittsburghin historian suurin urheilujuhla
Teksti Wes CrosbyPITTSBURGH – Pittsburghin kaikkien aikojen suurimmassa urheilujoukkueen paraatissa juhlittiin Stanley Cup –mestari Pittsburgh Penguinsia keskiviikkona.
Faneja olivat pakkautuneet kahdenkymmenen ihmisen paksuisena muurina katujen varsille, osa täytti parkkitaloja ja osa roikkui toimistorakennuksien ikkunoista Pittsburghissa, kun Penguinsin kulkue liikkui keskustan kaduilla. Alleghenyn piirikunnan toimitusjohtaja Rich Fitzgerald sanoi kuulleensa, että väkimäärä oli kaupungin historiassa suurin, joka koskaan oli juhlinut mestarijoukkuetta, eli ihmisiä oi enemmän kuin vuonna 2009, kun 375 000 fania seurasi paraatia.
Pelaajat nauttivat täysin siemauksin juhlinnasta, erityisesti tulokashyökkääjät Bryan Rust ja Conor Sheary.
Rust ja Sheary hyppäsivät alas kuorma-autoistaan ja yli-innokkaina sekosivat sanoissaan puhuessaan paikallisten toimittajien kanssa. Sheary lopetti haastattelun kohteliaasti lyhyeen, pahoitteli ja sanoi, että hänen täytyy hypätä takaisin kyytiin, ja juoksi pois tuulettaen kädet nyrkissä.
- Tämä on paljon enemmän kuin osasin odottaa, Sheary huokaili.
- Fanit ovat aivan hulluina ja ihania.
Stanley Cup oli luonnollisesti juhlan tähti.
Se matkusti ensin Jevgeni Malkinin autossa. Malkinin isä Vladimir, josta Penguinsin fanit pitävät yli kaiken, nosti kannun ilmaan ennen poikaansa. Jotenkin kannu löysi tiensä kapteeni Sidney Crosbyn kyytiin, missä hän juhli myös Conn Smythe Trophyn kanssa, jonka hän sai oltuaan pudotuspelien paras pelaaja.
Crosbyn auto pysähtyi useita kertoja ajaessaan täpötäyden parkkitalon ohi. Joka pysähdyksellä hän nosti kannun ilmaan, ja juhlaan kuuluvasti paperisilppua satoi kaksinkertaisen mestarin päälle. Näky oli samanlainen kuin seitsemän vuotta sitten, kun Crosby 21-vuotiana voitti ensimmäisen mestaruutensa.
- Tämä oli juuri nin upeaa kuin muistinkin sen olevan, Crosby sanoi puhuessaan keskustaan pystytetyllä lavalla.
- Tämä on ainutlaatuinen kaupunki. Ja luonnollisesti tämä porukka, me halusimme tätä palavasti.
Penguinsin hyökkääjä Phil Kessel loisti hänkin hetken parrasvaloissa. Hän virnisteli iloisesti ja nyökkäili faneille matkan varrella, ja lavalle päästyään nosti kannun ilmaan saaden aikaan todennäköisesti päivän äänekkäimmän reaktion.
Kevyet sadekuurot loppuivat juuri ajoissa ennen paraatia, eikä sadetta seurannut kuuma kosteus vaikuttanut millään tavalla pari tuntia kestäneeseen energiseen juhlaan.
Jotkut fanoi kertoivat tulleensa paikalle jo keskiviikkona aamuyöllä, kuten Cincinnattista saapunut Nick Dailey. Hän ajoi viisi tuntia nähdäkseen suosikkipelaajansa Marc-Andre Fleuryn, jota Pittsburghin pormestari Bill Peduto kutsui Penguinsin arvokkaimmaksi pelaajaksi.
- Tämä oli pitkä ja rankka odotus, Dailey huokasi.
- Olen maalivahti, ja hän on ollut idolini vuodesta 2003 lähtien. Hänen ansiostaan pääsimme pudotuspeleihin, ja hän kantoi joukkuetta varsinkin alkukaudella. Hän oli paras pelaaja koko runkosarjan ajan.
Joe Olinzock lensi Vermontista Pittsburghiin tiistaina ja otti paikan läheltä lavaa puoli neljältä keskiviikkoaamuna.
- Mikään ei tee minua onnellisemmaksi kuin jääkiekon katsominen ja pelaaminen ja tämä Pittsburghin kaupunki, Olinzock hymyili.
- Olen ollut Penguins-fani koko ikäni. Tein tuplayövuoron päästäkseni tänne. Nukuin kahden päivän aikana yhteensä pari tuntia, enkä aio nukkua ennen kuin pääsen torstaina kotiin.
Odotus palkittiin, kun pelaajat tulivat lavalle vähän ennen puoltapäivää.Puolustaja Ian Cole matkusti yhdessä ensimmäisistä kuorma-autoista ja harjoitteli Miss Amerikan kaltaista heilutusta. Miten se onnistui?
- Aika huonosti, Cole tunnusti.
- En ole yhtä hyvännäköinen kuin Miss Amerikka.
Stanley Cupin voittamisesta on kulunut kolme päivää, eikä Cole oikein vieläkään täysin ymmärrä sitä.
- En tiedä tajuaako sitä koskaan, Cole mietti.
- Tämä on yksi niistä asioista, joita ei oikein osaa pukea sanoiksi. Se on jotain aivan erityistä, kun näin paljon ihmisiä tulee paikalle.
Paraati päättyi tutulla tavalla. Penguinsin radioanalysti Phil Bourque, joka voitti Stanley Cupin Pittsburghissa 1991 ja 1992, lausui tutun lauseen ja pyysi fanejaan lausumaan sen hänen kanssaan.
- Muistatteko tämän?...Minä aloitan, ja te lopetatte sen, sopiiko?, Bourque kysyi fanien tervehtiessä häntä huudoin.
- Mitä sanot, mennäänkö joelle ja juhlitaan koko kesä?
Samaa hän kysy vuoden 1991 juhlissa nostaessaan kannun ilmaan lavalla.