Pentti Lund oli aikanaan maailman huipulla
Teksti Panu MarkkanenSiinä muutama määre, jotka urheilussa tarkoittavat aina hienoja asioita. Tietyn asian voi tehdä ensimmäisenä vain yksi henkilö tai joukkue kerrallaan. Kun taas voittaa jotain, tiedetään, että silloin on jossain tietyssä asiassa paras.
Vuoden 1995 MM-kultajoukkue tulee aina olemaan maamme ensimmäinen maailmanmestaruuden voittanut joukkue, ja ensimmäinen suomalainen Stanley Cupin voittaja on ikuisesti Jari Kurri. Suomen ensimmäistä ykkösvarausta odotetaan yhä.
Monia asioita ensimmäisenä suomalaisena NHL:ssä teki Pentti Lund. Pitkään häntä myös pidettiin kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaissyntyisenä NHL-pelaajana, mutta Lund itse romutti tämän faktan toimiessaan toimittajana peliuransa jälkeen.
- Kun suomalaissyntyinen Albert Pudas (1899-1976) kuoli, Lund teki hänestä jutun, ja näki eräästä Toronto Maple Leafsia käsittelevästä kirjasta, että Pudas oli pelannut neljä NHL-ottelua. He tunsivat, mutta Lund ei tiennyt Pudaksen pelanneen NHL:ssä. Hän siis teki itse jutun, että ei olekaan ensimmäinen suomalaissyntyinen NHL-pelaaja, muistelee Lundista ja jääkiekkoa siirtolaisuuden näkökulmasta käsittelevän Atlantin takana –kirjan kirjoittanut ja Kiekkolehden päätoimittajana vuodet 1985-2010 toiminut Hannu Kauhala.
Lund syntyi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1925 ja muutti perheensä kanssa Kanadaan kuusivuotiaana. Tarina siitä on varsin hurja.
Perheen isä oli muuttanut Kanadaan ensin, sen jälkeen äiti lähti perässä. Pentti ja hänen pikkuveljensä Veikko (muutti nimensä myöhemmin Joeksi) matkustivat Kanadaan kahdestaan. Pentti oli kuusi- ja Veikko neljävuotias. Pentillä oli kaulassaan kassi ja lappu, jossa oli ohjeet, mihin laivaan ja junaan pojat piti ohjeistaa.

- He matkustivat laivalla ensin Englantiin ja sieltä laivalla Halifaxiin, josta jatkoivat junalla Thunder Bayhin. Kävin vuoden 2008 MM-kisojen aikana Halifaxissa Pier 21 –siirtolaismuseossa, eikä siellä aluksi uskottu tätä tarinaa. Sitten etsimme paperit, jossa kuusivuotias Lund on merkitty ryhmänjohtajaksi, kertoo vuoden 1981 Kanada Cupin aikana Lundiin tutustunut Kauhala.
Kanadassa perhe muutti alkuperäisen sukunimensä Rönnlund muotoon Lund.
Jääkiekon jo pikkupoikana aloittanut Lund oli tehokas hyökkääjä, Hän voitti Thunder Bayn junioriliigan pistepörssin kahtena vuonna peräkkäin. Hänen seuransa oli Port Arthur West-Enders.
Miehen ensimmäinen ammattilaispesti tuli eteen EHL:ssä. Hän voitti Boston Olympicsin paidassa keväällä 1946 sarjan pudotuspelien maalikuninkuuden ja seuraavalla kaudella Lund oli EHL:n pistepörssin ykkönen niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin. Runkosarjan pistepörssin ykköstila irtosi 56 ottelussa tehdyin tehoin 49+43.
Hän nousi NHL:ään kaudella 1946-47 Boston Bruinsin organisaatiossa. Hän pelasi tuolla kaudella yhden pudotuspelin. Seuraava kevät toi tilastoihin kaksi pudotuspeliottelua lisää.
Lundin NHL-ura pääsi toden teolla käyntiin kaudella 1948-49 New York Rangersin paidassa. Lund pelasi runkosarjassa 59 ottelua tehoin 14+16.
Näin hän on NHL:n ensimmäinen suomalainen maalintekijä ja pudotuspeleissä pelannut suomalainen.
Lund valittiin tuon kauden päätteeksi vuoden tulokkaaksi, eli hän on ensimmäinen sinivalkoinen Calder Trophyn voittaja. Seuraavaa kertaa tästä kunniasta saatiin Suomessa odottaa vuoteen 1993 ja Teemu Selänteeseen saakka.
- Korostan, että vaikka hän oli suomalaissyntyinen, oli hän jääkiekkoilijana kanadalainen. Se on aivan selviö. Hän oli kuitenkin NHL-uransa aloittaessaan Suomen kansalainen. Lyhyen aikaa hän kuului maailman huippupelaajiin. Jos Kanadan amatöörijoukkueet voittivat siihen aikaan maailmanmestaruuksia, niin miten ylivoimaisia nämä ammattilaiset olisivat olleet, luonnehtii Kauhala Lundin tasoa tämän huippuvuosina.
Lund otti ammattilaisvuosinaan myös Kanadan kansalaisuuden helpottamaan Kanadan ja Yhdysvaltojen rajan ylittämistä.
Lund kuului Rangersissa runkomiehistöön 1940-luvun loppuvuosina. Hän oli tärkeä osa Stanley Cupin finaaleihin yltänyttä Rangers-miehistöä keväällä 1950. Stanley Cupin finaalipaikankin hän siis saavutti ensimmäisenä suomalaisena.
- Lund on hävinnyt Rangersin paidassa NHL:n tiukimman finaalisarjan, sillä tuon vuoden loppuottelusarjassa pelattiin jatkoeriä pisimpään seitsemännessä finaalissa. Siksi tätä voi pitää tiukimpana tappiona, sanoo Kauhala.
Tehtyään 18 maalia kauden 1949-50 runkosarjassa hän voitti tuona keväänä myös pudotuspelien pistepörssin. Hän oli kautta aikain ensimmäinen eurooppalainen pudotuspelien pistepörssiykkönen.
Lund kunnostautui ennennäkemättömällä tavalla myös puolustussuuntaan. Yksi Rangersin tuon kevään pudotuspelivastustajista oli Montreal Canadiens, joka noina aikoina hallitsi NHL:ää. Lund sai tehtäväkseen varjostaa pelättyä maalintekijää Maurice ”Rocket” Richardsia ja onnistuikin niin hyvin, että Richards teki sarjassa vain yhden maalin, senkin ylivoimalla ja Lundin istuessa vaihdossa.
Omista saavutuksistaan Lund ei Kauhalan mukaan paljoakaan nostanut esiin. Kauhala muistaa kanadalaisten käyttäneen hänestä termiä ”gentle man” ja nimenomaan erikseen kirjoitettuna.
Ystävällinen mies, herrasmies.
- Koskaan ei ollut puhetta siitä, mitä kiekkosaavutustaan hän arvosti eniten. Kahdesta tarinasta oli puhetta: siitä kuinka hän teki itse jutun, ettei ole ensimmäinen suomalaissyntyinen NHL-pelaaja ja siitä, kuinka hän muutti perheineen Kanadaan, muistelee Kauhala.
Lund aateloitiin jääkiekkoleijonaksi numerolla 84 vuonna 1992. Kauhala otti miehen aateloinnin puolesta kantaa varsin voimakkaasti vuonna 1990 ilmestyneessä kirjassaan Tavoitteena Stanley Cup.
- Mielestäni Lundin arvostus on nykyään ansaitsemallaan tasolla. Kimmo Leinonen (Suomen Jääkiekkomuseoyhdistys ry:n puheenjohtaja) on tehnyt sen eteen ehdottoman suuren työn. 1950- ja 60-luvuilla häntä arvostettiin, sitten seuraavina vuosikymmeninä arvostus laski. Suomalainen kiekkoilu nousi, ja ulkomailla pelanneille esikuville ei ollut niin tarvetta, koska omiakin esikuvia oli, Kauhala pohtii.
- Nykyään hänen arvostuksensa on sillä tasolla, jolla sen pitää olla.
Pentti Lund kuoli huhtikuun 16. päivänä vuonna 2013.