Patrik Laineen laukaus on sekä kova että raskas

Patrik Laineen nimi on ollut Suomen kansan huulilla viime aikoina. Ja ihan oikeutetusti.

Ensinnäkin puhutaan aivan poikkeuksellisesta pelaajasta siinäkin mielessä, että hän on jättänyt varjoonsa vuotta vanhemman Sebastian Ahon, joka on tehnyt kovaa jälkeä A-maajoukkueessa harjoituspeleistä lähtien.

Aho on kuitenkin harvinaisen kypsä pelaaja, joka pystyy luomaan peliä ja viimeistelemään. Kaikki pelin osa-alueet ovat hallussa, hän on erittäin hyvä kokonaisuus.

Laine vaan vie kaiken huomion, eikä siinä sinänsä ole mitään väärää. Hänen kaltaisiaan kykyjä ei ole liikkeellä kovin usein.

Kesän varaustilaisuus lähenee kovaa vauhtia. Suomella ei ole historiassa vielä ykkösvarausta. Olisiko nyt aika saada kuparinen rikki silläkin osastolla? Nyt se on enemmän kuin lähellä.

Toronto Maple Leafs on ykkösvarauksessa kiinni. Vaikea sanoa, että mikä on Toronton ajatusmaailma. Etsivätkö he puhtaasti parasta pelaajaa vai katsovatko he tarvitsevansa enemmänkin sentteriä kuin laituria.

Yksi pointti varauksessa on William Nylanderin kehitys. Pudotuspelit AHL:ssä eivät ole sujuneet vahvasti. Jos Toronton johto empii Nylanderin kehitystä, niin laittaako se painetta ottaa Matthews ennen Lainetta?

Matthewsin etuna voi olla mediakeskeisessä Torontossa julkisuuden hoitaminen paremmin pohjoisamerikkalaisena. Joka tapauksessa sekä Laine että Matthews ovat poikkeuksellisia yksilöitä eri vahvuuksilla.

Monella pelaajalla on halu ratkoa pelejä, mutta Laineella on sen lisäksi olemassa ratkaisemisen kyky. On uskomatonta katsoa mitä hän on saanut aikaan viimeisen parin kuukauden aikana, esimerkiksi viime hetken maaleja pleijareissa.

MM-kisoissa ei ole tarvinnut kuin ohjeistaa pelintekijät vierellä, että syöttäkää Laineelle, hän tekee maalin.

Mikä Laineen laukauksessa on sitten niin ihmeellistä? Siinä yhdistyvät sekä kovuus että tarkkuus.

Omina NHL-vuosinani maalivahdit puhuivat siitä, että laukaus voi olla kova tai raskas. Tuntuu, että Laineen kuti on juuri sellainen raskas.

Laineen laukaukset menevät välillä yksinkertaisesti maalivahdin kainalosta läpi. Tuntuu, että maalivahti on asemissa, muttei vaan saan kiekkoa kiinni.

Laineella on pitkät raajat ja voimaa on jo nyt paljon. Sitä voimaa tulee varmasti vielä lisää.

Laukauksen liikerata on laaja, ja kuti lähtee pirun rennosti. Kuvissa näkee miten hyvin hän saa koko mailan taipumaan.

Laine käyttää jäykkyysastetta 87, ja maila on aika pitkä. Kun hän saa lisää voimaa, voi olla, että hän voi siirtyä käyttämään vieläkin jäykempää mailaa. Näin varresta saisi periaatteessa vieläkin lisää potkua.

Brett Hull käytti mailassa jäykkyyttä 75, mutta hänen mailansa oli aika lailla lyhyempi kuin Laineen. Kudin mekanismi oli sama. Tuntuu lähtevän.

Ei Laine ole kuitenkaan mikään yksioikoinen pelaaja, joka pystyy pelkästään laukomaan. Aleksandr Ovetshkinkin on itse asiassa hyvä syöttelijä, mutta Laine on häntäkin parempi tekemään peliä. Laine pystyy antamaan boksin läpi kovia ja tarkkoja syöttöjä. Kaverilta tarvitaan taitoa, että pystyy ottamaan niitä vastaan.

Hyvästä itseluottamuksesta kertoo se, ettei hän arkaile pelata Jussi Jokisen ja Aleksander Barkovin rinnalla. Hän pelaa edelleen omilla vahvuuksillaan.

Laine tulee rightin puolen pelaajana vasenta laitaa. Hän ampuu pakin jaloista tai veivaa pakin jalkojen välistä suojan puolelle. Variantteja on paljon.

Laine pystyy antamaan vastataklauksia ja ottamaan taklauksia vastaan. Hän on pelin sisällä, ja yleispelaaminen kehittyy koko ajan.

Vielä pari sanaa Ahosta. Seuraan ilolla Carolinan organisaationkin puolesta, että mitä hänen kohdallaan tapahtuu. Ron Francis ja kumppanit odottavat varmasti vesi kielellä hänen saapumistaan…

Ahosta on spekuloitu, että hänen paikkansa löytyisi Hurricanesin kolmosketjun laidalta. Voi olla, että hän on pian korkeammallakin. Hän on ottanut aikamoisia askeleita tämän kauden aikana.

Amerikan puolella on kova taso, mutta Aholla on kyky nostaa tasoaan aina isoissa peleissä.