Patrik Laine tarvitsee työhaalarit Jetsissä

Patrik Laineen kevät ja kesä ovat olleet kovaa hullunmyllyä. Kun varsinainen pelikausi loppui, häntä on revitty paikasta toiseen: draftin valmistelut, itse varaustilaisuus, tutustuminen Winnipegiin…

Tilanne alkaa pikku hiljaa rauhoittua, ja Lainekin on päässyt keskittymään vihdoin olennaiseen eli kovaan harjoitteluun ensi kautta varten.

Hikipisaroita kannattaakin vuodattaa, sillä edessä on kova talvi. Eikä sillä tarkoiteta ainoastaan Winnipegissä puhaltavia talvisia preeriatuulia.

Laineesta on kerrottu viimeisen vuoden aikana kaikki mahdollinen. Kaikki on analysoitu mailan jäykkyydestä lähtien.

Mutta millaiseen ympäristöön hän on syksyllä menossa? Onko Winnipeg hyvä sijoituspaikka huippuluokan nuorelle lupaukselle?

Atlanta Thrashersin raunoille rakennettu Winnipeg Jets aloitti NHL:ssä uuden tulemisensa vuonna 2011. Huuma oli heti valmis, sillä jääkiekko oli lähes kaikkien kanadalaiskaupunkien tapaan se kovin juttu.

Katsomot ovat pullistelleet väkeä kaikki vuodet ja into on ollut kova, mutta tulos jäällä on toistaiseksi ollut laiha. Jets pääsi ainoan kerran pudotuspeleihin 2015, mutta Anaheim Ducks meni tylysti jatkoon suoraan neljässä pelissä.

Joukkue ei ole kuitenkaan toivoton. Yleisilme on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi vuonna 2000 NHL:ään liittyneillä Minnesota Wildilla ja Columbus Blue Jacketsilla ensimmäisinä vuosina.

Winnipeg on onnistunut muodostamaan identiteetin, joka sopii karun manitobalaisen kaupungin imagoon. Joukkue on tunnettu enemmän kovasta työmoraalistaan kuin isoista tähdistä ja huikeasta taidokkuudesta.

Laineen kannalta se tarkoittaa, että hänen on alusta lähtien sitouduttava joukkueen arvoihin. Vaikka Laineen vahvuudet ovat hyökkäyspäässä, takakarvauksesta ei sovi luistaa – jos ei sitten tee hattutemppua joka pelissä.

Kurin tärkein ylläpitäjä on joukkueen ykköshahmo Dustin Byfuglien, joka on 7,6 miljoonan ansioillaan samalla joukkueen kallein pelaaja. ”Big Buff” ei salli ympärillään yhtään velttoilevaa luonnetta.

Sen sai havaita Evander Kane, jonka myöhästelyt ja oikkuilut saivat kapteenin sapen kiehumaan yli. Jättiläismäinen puolustaja ei katsonut hyvällä sitä, että Kane laahusti joukkueen tilaisuuteen sääntöjen vastaisesti verkkarit jalassa. Niitä verkkareita ei enää ole olemassa.

Joten Patrik, ole tarkkana, että puvunhousut ovat valmiina, kun lähdet hallille.

Vaikka tulos ei ole ollut vielä hyvä, seurassa on katsottu kärsivällisesti tulevaisuuteen. Jets ei ole alkanut mässäillä isoilla hankinnoilla siirtorajan kynnyksellä.

GM Kevin Cheveldayoff on tunnettu siitä, ettei hän tee hätiköityjä ratkaisuja. Mieluummin hän sitouttaa johtohahmot pitkällä sopimuksella ja luottaa heihin.

Yksi esimerkki on Mark Scheifelen kahdeksan vuoden ja 49 miljoonan dollarin sopimus. Ison sopimuksen takana saattaa olla se, että sentteri Scheifeleä kaavaillaan Laineen ruokkijaksi. Hän kehui Lainetta jo MM-kisojen aikaan, ennen kuin varausta oli edes tehty.

– Haluan ajatella, että jokainen pystyy pelaamaan minun kanssani hyvin, Scheifele heitti.

Jos toiselle laidalle heittä Blake Wheelerin, Winnipegillä voisi olla pitkään kaivattu vakioykkösnyrkki, joka kylvää tuhoa isolla kädellä.

Jets on monella tavalla ihanteellinen paikka Laineelle tulokaskaudeksi. Joukkue on menossa ylöspäin, mutta sillä ei ole vielä paineita Stanley Cupin voittamisesta. Seuraava tavoite on päästä pudotuspeleihin ja edetä toiselle kierrokselle.

Joukkueen kannattajat elävät mukana tunteella, mutta Winnipeg ei ole Toronto tai Montreal, jossa pari huonoa peliä pelannut pelaaja murskataan palasiksi.

Vertailut Teemu Selänteeseen ovat oma lukunsa. Selänteen nimi tulee kauden aikana esiin monta kertaa, mutta Laine on riittävän viileä jätkä ohittamaan sen pienellä virnistyksellä.

Jos Laine säilyy terveenä ja hän jaksaa painaa hommia joukon jatkona, häntä odottaa Manitobassa mainio tulevaisuus.

Winnipeg on maailman kylmimpiä suurkaupunkeja, mutta viileä on jätkäkin.