Pakarinen kotiutumassa hyvin elämään NHL:ssä

Kauden 2015-16 aikana NHL.com/fi vie NHL-pelaajat askeleen pois kaukalosta ja kertoo heidän jään ulkopuolisesta elämästä Jäänsärkijä-juttusarjassa, joka ilmestyy joka toinen viikko. Esiin pääsevät niin tähdet ja roolipelaajat kuin veteraanit ja tulokkaatkin. Lähde mukaan särkemään jäätä!

Edmonton Oilersin laituri Iiro Pakarinen on totuttautumassa hyvää vauhtia elämään Albertassa. Hän ajaa lava-autolla, kuten kaikki muutkin. Cowboy-buutseja ei vielä näy jalassa eikä Stetsonia päässä, mutta musiikki on jo avautumassa Suonenjoen mansikoistaan kuulusta savolaiskaupungista kotoisin olevalle Suonenjoen Kiekko-Karhujen kasvatille.

Country-henkisiä lauluja ja joitakin klassikkojakin suomeksi laulanut Kari Tapio oli myös kotoisin Suonenjoelta.

"Tapasin hänet neljä tai viisi vuotta sitten ja näin hänen konserttinsa pari kertaa," sanoi Pakarinen. "En pitänyt countrysta ennen kun tulin tänne Edmontoniin. Täällä kaverit kuuntelevat sitä koko ajan. Nyt olen alkanut pitää siitä."

Jäällä toista NHL-kauttaan pelaava KalPaa ja Helsingin IFK:ta Suomessa pääsarjatasolla edustanut 24-vuotias Pakarinen on myös kotiutumassa maailman kovimpaan jääkiekkoliigaan. Alunperin Florida Panthersin vuonna 2011 varaama (7.kierros, 184.) Pakarinen saattaa olla Oilers-scoutti Matti Virmasen onnistunein löytö alempien ketjujen hyökkääjäksi Edmontoniin.

Kausi alkoi vaivalloisesti Pakarisen kaaduttua laitaan harjoituksissa ja loukattua olkapäänsä. Mahdollisimman huono ajoitus, koska uusi valmennusjohto ei vielä tuntenut vahvaa laituria. Kausi alkoi farmijoukkueessa. Saatuaan kutsun ylös Pakarinen on käyttänyt tilaisuutensa hyväksi.

Pukopissa vierellä istuva yli viiden sadan NHL-ottelun konkari Lauri Korpikoski on myös ollut hyvä apu. "Viime kaudella täällä oli Jesse Joensuu, joka suomalaisena auttoi minua paljon. Kun tulin tänne kuukautta ennen leirin alkua Jesse auttoi käytännön asioissa. Tänä vuonna Korpi on ollut iso apu, hän kertoo minulle taktisia asioita, etenkin alivoimapelaamisesta kun pelaamme yhdessä. Hän on pelannut monta peliä tässä liigassa ja tietää paljon alivoimapelaamisesta. Iso apu kaukalossa ja ulkopuolella."

Korpikoski kertoi hauskan tarinan kysyttäessä millainen Iiro Pakarinen on ihmisenä tähän kevythenkiseksi tarkoitettuun juttuun.

"Mitäs, Iirohan on perinteinen suonenjokilainen," sanoi Korpikoski NHL.comille. "Hyvä tyyppi. Kova tekeen hommia."

Pakarinen ei siis ole Oilersin kopissa savolainen piällysmies, komentelemassa muita?

"Ei. Meillä on selkeä roolijako. Pidän hänet kurissa. Neuvon mitä pitää tehdä milloinkin. Sieltähän se tulee, Suonenjoen pitkistä jääkiekkoperinteistä," sanoi Korpikoski turkulaisittain korostaen. Yrittäen pitää naamaa peruslukemilla.

"Iiro on loistotyyppi täällä. Joukkue on ottanut hyvin vastaan ja hän on viihtynyt. Kaikki tykkää. Hän on hyvä joukkuepelaaja."

Oletteko te tehneet hänelle mitään jäynää tai tulokastemppuja?

"Ei olla. Tämä ei ole hirveä jäynäkoppi, vielä. Tietysti perinteisen rookie-partyn pidimme. Itse asiassa sen voinkin kertoa, jouduin maksamaan Iiron rookie-partyn. Hän kyllä maksoi takaisin."

"Suonenjoen Osuuspankki ei ollu auki silloin aamuyöllä kun piti lasku maksaa. Mun piti sitten se hoitaa. Sapuskat koko porukalle. Oli siinä muutakin. Tämmönen tarina. Suonenjoen pankki ei ollut auki, mun piti hoitaa. Se tapahtui New Yorkissa. Oravannahka ei käynyt."

"Iiro on suosikkipelaajani," sanoi Sportsnetin Oilers-selostaja Kevin Quinn. Quinn kävi tunnollisena selostajana tarkistamassa Iiron sukunimen oikein ääntämisen. Jotkut NHL-kommentaattorit sanovat "pakara", mikä tarkoittaa ihan jotain muuta kuin "pakari". Kevin Quinn huusi "MAALI!!" suomeksi Pakarisen täräytettyä kiekko Pekka Rinteen taakse maaliin Nashvilleä vastaan.

Edmonton Oilersin virallinen twitter-tili kutsuu Pakarista "Iiro The Hero":ksi aina uutisoidessaan hyviä tapahtumia jäällä.

Oilersin valmentaja Todd McLellan laittaa mielellään erilaisia pelaajia yhteen ketjuja kootessaan. Pakarista hän kutsuu sanalla "worker". Suomalaislaituri on vahva vastakarvaaja. Erittäin vankka kaksinkamppailuissa ja kulmakahinoissa. Hän ei koskaan anna periksi ja puolustaa tunnollisesti. Suoraviivaista peliä, jolla usein käännetään kiekko omille.

"Hänestä on tullut erittäin hyvä alivoimapelaaja meille, " sanoi McLellan NHL.comille. "Hän on kehittynyt todella paljon tällä kaudella. On muistettava, että hän aloitti kauden uuden valmennusryhmän kanssa. Tuli harjoituleirille ja loukkasi olkapäänsä eikä kukaan meistä tiennyt hänestä paljoakaan."

"Se, että hän herätti organisaation huomion; managereitten, valmentajien, kertoo siitä, että hän teki jotain oikein farmijoukkueessa Bakersfieldissä ja hän on jatkanut samalla tavalla täällä. Mielestäni meillä on käynyt onni saadessamme hänet joukkueeseen."

Monipuolisuutensa vuoksi Iiro nostettiin pelaamaan kakkosketjuun Leon Draisaitlin ja Taylor Hallin kanssa. Tämä keskellä jaksoa, jossa hän oli tehnyt vain yhden maalin 39 ottelussa. Nosto Top-6 rooliin on luottamuksen osoitus valmentajalta kauden tässä vaiheessa. Ja hyvä buusti itseluottamukselle.

"Tottakai se antaa minulle tosi kovan buustin, etenkin kun kausi on lähellä loppua eikä montaa peliä ole jäljellä, eikä minulla ole sopimusta ensi kaudelle. Minun on näytettävä, että pystyn pelaamaan NHL:ssä ja että pystyn tekemään myös pisteitä. On ollut tosi hienoa pelata Leonin ja Taylorin kanssa," sanoi Pakarinen.

Pelaaminen ylemmissä ketjuissa vaatii myös hienosäätöä pelityyliin. Pakarinen sanoo muuttaneensa peliään hieman; ei enää kiekon heittoa päätyyn. Parempi yrittää pitää pää ylhäällä ja rakentaa peliä. Ja tehoja on tultava. Aikaisemmin Oilersissa Mikko Luoman ja Reijo Ruotsalaisen kantamaa paitaa numero 26 pitävä Pakarinen teki kolme pistettä ensimmäisissä neljässä ottelussaan kakkosketjussa.

"Ja jos Iiro tekee maalin, se on vain bonus hänelle itselleen ja meidän joukkueellemme," sanoi McLellan. "Pidän hänen lujuudestaan jäällä. Kun hän tulee pelaamaan, hän tulee sillä asenteella, että hän hoitaa homman pelaamalla kovaa. Mikään ei tule helposti hänelle. Hänen pelissään ei ole mitään pehmeää. Hän pelaa kovaa ja hakee irtokiekkoja vahvasti. Erittäin vastuuntuntoinen puolustussuuntaan."

Pakarinen on tottunut liikkumaan ylös ja alas ketjukoostumuksissa. Hän sanoo pelanneensa maajoukkueessa lähes joka ketjussa. "Se ei ole mikään ongelma. Voin pelata vasenta, oikeata, sentteriä, jopa pakkina. Se on ollut hauskaa. Maalivahtina pelaamiseen vedän kuitenkin rajan," nauroi Pakarinen. Viimeisellä kaudella IFK:ssa hän pelasi parikymmentä ottelua puolustajanakin loukkaantumisten takia. Oilersissakin McLellan on kokeillut Pakarista sentterinä.

Iiro ei ehkä ole kuin NHL-legenda Sergei Fedorov, jota Detroit Red Wingsin valmentaja Scotty Bowman aikoinaan peluutti puolustajana. Pakarinen naureskeli kaatuneensa pari kertaa ensimmäisissä peleissään puolustajana yrittäessään luistella takaperin. Fedorovilla oli tapana luistella hyökkääjien vierellä. Takaperin luistelu ei ole luonnollista hyökkääjälle.

Mutta kova laukaus auttaa. Oilersin tammikuussa pitämissä taitokisoissa hänen lyöntilaukauksensa nopeudeksi mitattiin tutkalla 103.4 mailia tunnissa, noin 166.4 km/h. Todd McLellan kutsuu Pakarisen kovaa laukausta aliarvostetuksi. Laukauksensa takia häneltä sopii odottaa suurempiakin maalimääriä lähitulevaisuudessa.

Suomen maajoukkueen GM Jere Lehtinen ja valmentaja, Oilersissa muutaman ottelun pelannut Kari Jalonen kävivät hiljattain Edmontonissa tarkkailemassa pelaajia MM-kisoja ja World Cupia varten. Pakarinen tapasi miehet St.Louis Bluesia vastaan pelatun ottelun jälkeen. MM-kisat kiinnostavat. "Jos olen terveenä, ilman muuta haluan lähteä."

Iiro Pakarisella ei ole vielä sopimusta ensi kaudelle, mutta Oilersin voisi kuvitella olevan kiinnostunut. Pakarinen on todistanut olevansa monipuolinen NHL-pelaaja. World Cupista ei puhuttu vielä paljoa Edmontonissa, mutta Pakarinen olisi vahvistus oikeassa roolissa siinäkin joukkueessa.

Iiro Pakarinen ei ole enää sukupolvea, joka tuntee Edmonton Oilersin hienon historian Jari Kurrin ja Esa Tikkasen ajoilta, mutta hän tietää kyllä Oilersin suomalaistaustan Kurrista entiseen joukkuekaveriinsa Rajalan Toniin todella hyvin.

NHL.com/fi haastatteli Iiroa harjoitusten jälkeen Jäänsärkijä-juttusarjaa varten.

Perinneruoat. Kalakukko. Mitä kalaa siihen tulee laittaa?

"Se mistä minä ainakin tykkään eniten on muikku. Muikkukukko. Tai ahvenkukko. Jompi kumpi. Niitä molempia voi laittaa. Niitä molempia saa Kuopiosta."

"Hesburger" tässä vieressä kertoi joutuneensa maksamaan rookie-dinnerisi. Miten siinä niin kävi?

"Siitä tuli aika iso lasku eikä mun Kanadan kortilla ollut vielä niin paljon luottoa. En pystynyt maksamaan. Ei riittänyt luoton määrä, koska olin niin vähän aikaa ollut vielä täällä Kanadassa. Soitin pankkiin enkä pystynyt nostamaan rajaa. Korpi joutui maksumieheksi. Se joutui hakemaan rahat. Toin Korpille shekin sitten jälkijunassa. Sellainen tarina siinä oli takana."

Mistä tykkäät eniten Albertassa ja Edmontonissa?

"Ehkä siitä, että tämä on vähän niinkuin Suomi. Ja ihmiset on tosi sosiaalisia. Jos meet tuolla ja kävelet, tulee jutteleen ja muuta. Aika sosiaalista meininkiä täällä, mistä mä tykkään."

Olet vuokrannut jo pick-upinkin?

Iiro Pakarinen

Kausitilasto

MAALIT: 5 | SYÖTÖT: 6 | PTS: 11
O: 58 | +/-: -7

"Kyllä, ajelen samalla kuin kaikki muutkin. Aika isolta se aluksi tuntui, mutta siihen tottui."

Kumpi on parempaa mansikkaa, tämä muoville maistuva, kaiken maailman myrkyillä sumutettu helvetin kallis kalifornialainen, mitä täältä saa, vai joku muu? Mistä saa parasta mansikkaa?

"Kyllähän Suonelta saa parhaan mansikan. Mulla on yhden tutun tila, jossa olin pari vuotta kesätöissäkin kun olin 14-15-vuotias. Taavitsaisen Jorman tilalta. Sieltä saa kyllä parhaat mansikat. Sieltä mä käyn aina kesäisin pari laatikkoa hakemassa. Kyllä sitä tulee kesäisin aika paljon syötyä. Tehtyä smoothieita ja kaikkea mahdollista. Aamupalaan puuron sekaan ja muuta."

Miksi Suonenjoki on mansikkamesta?

"Sieltä jostain se perinne on lähtenyt. Sieltä on paljon viljelty mansikkaa. Ehkä se on suomalaisille jäänyt mieleen. Joka vuosi siellä pidetään mansikkakarnevaalit. Ilmainen tapahtuma, sinne tulee kolmen päivän tapahtumaan varmaan kolmekymmentä tuhatta ihmistä."

"Suonenjoelle on jäänyt sellainen maine. Suonenjoen imago on se mansikka ja kaupunki on sitä tuonut esiin koko ajan enemmän ja enemmän. Varmaan sen takia se tunnetaan."

Suonenjoella on noin kahdeksan tuhatta ihmistä. Ja siellä on jäähalli?

"Muistaakseni jäähalli rakennettiin vuonna 1997. Siinä aloitin sitten pelaamisen kun olin kuusi-vuotias. Ulkojäillä kävin eka vähän luisteleen. Ikäluokissa oli aina ehkä 12 pelaajaa. Saimme pelata paljon, 30-40 minuuttia per peli. Se oli tosi hauskaa."

"C-junnuihin sitten SM:ään Kuopioon. Kävin Suonenjoelta sen ekan vuoden, kävin vielä yläasteen Suonenjoella. Ja sitten muutin Kuopioon B-junnuna 15-16-vuotiaana. Varkaudesta tuli kämppis, Toivosen Joonas. Molemmat pelattiin B:ssä ja asuttiin yhdessä."

Olet ollut reissussa jo pitkät ajat jääkiekon takia?

"Olen ollut. Onneksi se oli lähellä kotia, että pääsi aina viikonloppuisin ja muuten kotiin käymään. Kuopio on hieno paikka. Tykkäsin siellä pelata."

Perheasiat. Sinulla on lastesi nimet (Frans ja Frieda) tatuoituna käsivarsiin. Olit täällä pitkät ajat yksin, koska ei ollut lupaa hankkia asuntoa ennen NHL-paikan varmistusta. Miten asiat ovat nyt?

"Sain vaimon ja kaksoset tänne ennen joulua. Sain kirjeen, että saan hommata asunnon aika myöhään, joten asumme asuntohotellissa. Aikaa oli niin vähän jäljellä, eikä muuta oikein löytynyt. Se on ihan hyvä paikka."

Miten näet peliroolisi Oilersin joukkueessa?

"Jos kokoonpano on täynnä, eikä äijiä ole loukkaantuneena, näen itseni kolmos- tai nelosketjun pelaajana. Eikä minua haittaa pelata ylemmissä ketjuissa. Jos tulee loukkaantumisia, ehkä olen sellainen joka pystyy mukautumaan niihin muutoksiin ja pelaamaan siellä."

Mitä musiikkia kuuntelet kun tulet cowboy-autollasi hallille?

"Tosi paljon tulee suomalaista kuunneltua. En kuuntele hirveästi paikallista musiikkia. Sitten taas kun olen Suomessa tulee aika paljon kuunneltua englanninkielistä musiikkia. Kun täällä on pitkään ja on vähän ikävä Suomeen, silloin tulee suomenkielistä musiikkia paljon soitettua."

Mitä nimiä sinulla on soittolistalla?

"Perusnimiä. JVG, Cheek. Aika paljon tykkään Suomi-rapista ja Suomi-Rockista. Haloo Helsinki! ja kaikkea tällaista. Juha Tapioo ja sellaista. Siitä mä tykkään. Aika paljon tulee autossa kuunneltua."

Millainen on pelipäivän rutiinisi?

"Heräilen siinä vähän ennen kahdeksaa aamulla. Kahdeksan jälkeen hallille. Aamupala ja kahvia hallilla. Sitten otan pienet venyttelyt ja pienen lämmön ennen jäätä. Sitten jäälle puoli yhteentoista ja siinä sellainen puoli tuntia jäällä. Lounas tässä hallilla tai sitten otan mukaan ja syön kotona. Sitten pari tuntia päikkäriä riippuen mihin aikaan on peli. Pieni välipala kotona ennen kuin lähden hallille, vähän puuroa, paahtoleipä tai joku siihen kylkeen. Vähän kahvia.

Sitten tähän hallille. Samat rutiinit joka päivä. Yleensä käyn viileessä suihkussa, että pääsen hereille ennen peliä kun on pari tuntia nukkunut."

Olet todistetusti kovin laukoja Oilersissa. Kuka on Suonenjoen Kiekko-Karhujen kovin skodaaja?

"Kukahan sieltä voisi olla…kovin lämäri. Kääriäisen Petri. Sen niminen äijä. Se on Suonenjoelta kanssa. Me kesällä ammuttiin tutkaan nyt kun olin siellä kesällä ja pari kertaa ammuttiin. Sillä oli aika kova skode. Veikkaan, että sillä on kovin tällä hetkellä."

Miten saa harjoiteltua kovan laukauksen?

"Voimaa pitää olla tietysti. Salilta saa voimaa. Ja laukaustekniikka on myös tärkeä."

Oletko ampunut paljon levyltä?

"Olen jonkun verran. En viime vuosina hirveästi enää. Silloin nuorempana tuli vielä paljon ammuttua. Siitä, voimasta ja tekniikasta se on kiinni. Ja tietenkin vaikuttaa vähän mailakin, mailan jäykkyys. Mä pelaan tosi löysällä mailalla. Se antaa aika hyvin periksi ja vaikuttaa siihenkin vähän, miten kovaa lämäri lähtee."

Mitä muita lajeja osaat jääkiekon lisäksi?

"Jalkapalloa tuli pelattua 15-vuotiaaseen asti. Tennistä tulee kesäisin pelattua jonkun verran. En ole mikään hyvä siinä, mutta koko ajan paranemaan päin. Siinä varmaan ne, mitä tulee pelattua."

Jos et pelaisi lätkää ammatiksesi, mitä lajia voisit kuvitella pelaavasi?

"Luulen, että jalkapalloa. Olin sellainen aika kova kärkipelaaja."

Suosikkipaikka NHL:ssä Edmontonin lisäksi?

"New Yorkista tykkään paljon. Madison Square Gardenissa pari kertaa pelannut, siitä tykkään paljon. Ja kaupunkina New York kiehtoo. Siisti kaupunki. Siellä ollaan oltu pari vapaapäivää joukkueen kanssa ja saanut vähän pyöriä."

"Ja sitten Kalifornia. Los Angeles ja Anaheim."

Olit Floridan varaus. Olisit voinut olla siellä palmupuiden katveessa, mutta nyt saat palella täällä Albertassa?

"Ei siinä mitään. Florida ei halunnut tehdä sopimusta mun kanssa ja varaus raukesi. Hyvä, että nyt ollaan kuitenkin täällä."

Miten Oilers otti yhteyttä?

"Virmanen oli siinä takana. Kisojen jälkeen otti yhteyttä ja aika nopeasti lähti hommat etenemään sen jälkeen. Kävin Virmasta moikkaamassa ja tein sopimuksen. Se oli kovasti ajanut asiaa, joten tietysti suuri kiitos kuuluu hänelle."

Mitä Suomesta on eniten ikävä?

"Tottakai kavereita, vanhempia ja omia sukulaisia ja sellaisia. Ehkä niitä eniten."

Mitä muita asioita?

"Tykkään syödä välillä karkkia. Tietenkin tänne saa välillä tilattua karkkia ja muutaman kerran ollaan muutaman äijän kanssa tilattukin kun on tehnyt mieli. Ja ruisleipä on sellainen. Kesällä tulee syötyä ruisleipää ja täällä on sitä ikävä, koska täällä ei oikeen ole sellaista hyvää leipää. Ei sitä paahtoleipää oikein tule syötyä."

Suosikkiruoka?

"Joku hyvä Filet Mignon-pihvi. Pihvistä mä tykkään."

Onko sinulla mitään erikoistaitoa, mistä ihmiset eivät tiedä?

"Yksi, mikä tulee nopeasti mieleen, on, että voitettiin Reiska-futiksen MM-kultaa tuolla Vesannolla. Reinot jalassa pelataan. Maailmanmestari olen. Siellä pelataan MM-kisat joka kesä. Meidän joukkue, FC Keskiviikko, voitettiin koko turnaus. Se taisi olla vuonna 2012."