Skip to main content

Ojanen leijonasankari Kanada Cupissa 1991

Teksti Marko Leppänen / NHL.com

Kanada Cupin avausottelu Torontossa 31. lokakuuta 1991. Kanada on mennyt maalitykki Luc Robitaillen osumalla johtoon, eikä 14 375 hengen yleisö osa odottaa, että Suomi heräisi vielä taisteluun.

Eräs katsoja heiluttaa lakanaa, jossa lukee vekkuli teksti ”Canada crosses Finnish line”.

Janne Ojanen lähtee yksinäiseen hyökkäykseen toisen erän toisella minuutilla. Vahvassa pystyasennossa pelaava Edmonton Oilersin tähtimaalivahti Bill Ranford torjuu kiekon eteensä. Ojanen seuraa riparia ja iskee sen Kanadan verkkoon: 1–1.

Ote siirtyy uudelleen Kanadalle, kun Brendan Shanahan iskee Kanadan toistamiseen johtoon toisen erän lopussa. Hän lyö kiekon Markus Kettererin luukulta sisään.

Ojasen tarina ei ole vielä viimeisessä kappaleessa.

Ottelua on pelattu 54 minuuttia, kun Teemu Selänne syöttää kiekon omalla alueella Jyrki Lumpeelle. Lumme etenee keskialueella tutussa pystyssä luisteluasennossa ja avaa toiselle tamperelaiselle oikeaan laitaan. Ojanen heittää rystyltä kiekon luukulle – ja lähtee ensimmäisen maalin tapaan ronkkimaan irtokiekkoa sisään.

Vahva suomalaissentteri saa sudittua jäässä maaten kiekon sisään.

– Mahtava yksilösuoritus Janne Ojaselta, selostaja hehkuttaa.

Suomi teki mahdottomalta tuntuvan tempun. Leijonapaidat ylsivät tasapeliin maailman parhaiden turnauksessa Kanadaa vastaan heidän omalla mantereellaan. Avausottelussa, nälkäisen kotiyleisön edessä.

Ottelun ja maalien muistelu saa Ojasen edelleen hyvälle mielelle. Hän on katsellut maalit nauhalta läpi myöhemminkin.

– Sellaista loppuun saakka pelaamista ne olivat. Oli maaleissa vähän tuuriakin matkassa, Ojanen sanoo maltilliseen tamperelaiseen tyyliinsä.

Ojanen muistuttaa, etteivät odotukset olleet edellisen turnauksen jälkeen olleet kovin korkealla. Suomi hävisi vuoden 1987 Kanada Cupissa kolme ottelua ja teki ainoastaan kolme osumaa.

– Lähdimme pelaamaan nöyrästi, ja turnaushan alkoi sitten loistavasti. Emme kuitenkaan kovin pahasti jaloissa olleet. Vastassa oli kuitenkin maailman huippuyksilöitä, Ojanen heruttelee.

Huippuyksilöitä hyvinkin. Kanadan joukkueessa pelasi sellaisia kiekkohistoriaan piirtyneitä ikoneita kuin Wayne Gretzky, Mark Messier, Paul Coffey, Scott Stevens, Theo Fleury, Eric Lindros ja Al McInnis.

– Itse pääsin pelaamaan muutaman vaihdon Jari Kurrin ja Esa Tikkasen kanssa samassa ketjussa. Se oli hienoa.

Ojanen kehuu avausottelun tunnelmaa loistavaksi. Turnausta oli odotettu Kanadassa pitkään ja hartaasti.

– Tosin meteli siinä sitten hiljeni, kun yleisö huomasi, että me pärjäämmekin hyvin.

Suomi voitti perään Tshekkoslovakian Teemu Selänteen maalilla 1–0, mutta hävisi Neuvostoliitolle peräti 6–1. Peli asettui kuitenkin takaisin uomiinsa 3–1-voitolla Ruotsista.

– Ruotsia vastaan saa aina pientä ekstralatausta. Sen voiton jälkeen oli pienet juhlatkin.

Suomi pääsi jatkoon, vaikka alkusarja päättyi 4–3-tappioon USA:lle. Välierissä USA kuritti Suomea peräti 7–3, mutta Suomi sijoittui Ruotsi-voiton ansiosta kolmanneksi. Se oli Leijonille loistava saavutus.

Kanada toipui erinomaisesti Suomi-tappiosta ja voitti loppuottelussa USA:n suoraan kahdella voitolla.

Neuvostoliitolle turnaus puolestaan oli iso pettymys. Suurvalta natisi liitoksistaan, ja moni huippupelaaja oli kieltäytynyt maajoukkuekutsusta. Kanada Cup 1991 olikin viimeinen turnaus, jolloin maajoukkue oli kasassa Neuvostoliiton lipun alla.

Suomen joukkue pääsi juhlistamaan hyviä otteita liikemies Peter Nygårdin hulppealle asunnolle Torontossa.

– Nostan kyllä tämän Kanada Cupin sijoituksen todella korkealle. Sitä ennen ei kuitenkaan ollut tullut mitaleita kuin Calgaryssä. Ja Calgaryssäkään eivät olleet kaikki parhaat ammattilaiset mukana, Ojanen huomauttaa.

Ojaselle turnaus antoi hyvää potkua uralle. Alkanut kausi kului vielä Tapparassa, mutta sen jälkeen hän siirtyi takaisin New Jersey Devilsin organisaatioon.

– Aiempi kokemus Pohjois-Amerikassa pelaamisesta auttoi varmasti Kanada Cupissa. Se pelinopeus ei tullut ihan yllätyksenä, kun oli vähän pohjaa.

Viides Kanada Cup jäikin viimeiseksi. Kun vastaava turnaus järjestettiin seuraavaksi 1996, se sai nimen World Cup.

Katso lisää