Nick Bonino iski ratkaisun Sharksin maaliin

PITTSBURGH – Kris Letang ei tiennyt, kuinka paljon peliaikaa oli jäljellä, kun hän toi kiekkoa ylös hyökätessään. Hän ei tiennyt, kuinka paljon aikaa oli jäljellä, kun Brent Burns menetti mailansa käsistään, antaen Letangille enemmän aikaa, tilaa ja mahdollisuuden.

Letang ei tiennyt, kuinka paljon peliaikaa oli jäljellä, kun hän löysi syötöllään Nick Boninon maalin takakulmalta. Tai, kun kiekko meni maaliin yli Martin Jonesin mailan, maalivahdin olkapään ja tolpan väliseen tilaan.

Tai, kun Bonino nosti kätensä ylös maalia tuulettaakseen.

Vasta sillä hetkellä Letang katsoi ylös. Hän näki, että aikaa oli jäljellä 2:33. Kello tulisi tikittämään 153 kertaa lisää. Ei tarpeeksi aikaa, kuten pian osoittautui, San Jose Sharksille.

- Mahtava tunne, sanoi Letang pidättyväisesti ja varovaisesti, ja tietäen, että matkaa oli vielä paljon jäljellä tässä Stanley Cupin finaalisarjassa ensimmäisen ottelun 3-2 voiton jälkeen. - En aio valehdella, en tiennyt, että peliaikaa oli kaksi tai kolme minuuttia jäljellä. Joten, kun katsoin kelloa, olin aika iloinen.

Hän ei ollut yksin. Hänen Pittsburgh Penguinsinsä oli ottanut pelin takaisin haltuunsa kolmannessa erässä sen menetettyä avausottelun alussa ottamansa kahden maalin johdon. He olivat kestäneet San Jose Sharksin rynnistyksen ja paineen. He olivat saaneet voittomaalin sellaisen pelaajan käsistä, joka teki yhdeksän maalia 63 ottelussa runkosarjassa, ja neljä lisää 19 playoffottelussa.

Tämä pelaaja oli Nick Bonino, jota voitaisiin kutsua parrakkaaksi missä tahansa muussa pelisarjassa, jossa Burns ja Joe Thornton eivät ole myös mukana. Jääkiekkokiertolainen, joka on löytänyt kodin - ainakin toistaiseksi - Penguinsistä, ja paikan - ainakin toistaiseksi - yhdestä playoffien dynaamisimmista hyökkäysketjuista.

Hän on playoffeissa jättänyt maalinteon useimmiten ketjukavereittensa tehtäväksi.

Carl Hagelin oli tehnyt viisi maalia ennen finaalien alkua. Phil Kessel oli tehnyt yhdeksän. Bonino oli syötellyt kiekkoja. Hänellä oli joukkueensa eniten 12 syöttöpistettä, joka oikeutti neljännelle sijalle NHL:ssä, kolmen Sharksin pelaajan (Logan Couture, 17; Burns, 16; Thornton, 15) perään. Hän oli tehnyt vaikutuksen älykkyydellään, kuten Letang asian ilmaisi. Hänen "todella korkealla jääkiekkoälykkyysosamäärällään", kuten Penguinsin valmentaja Mike Sullivan asian ilmaisi, saaden ansiota ja kehuja, joita hän ei ehkä aikaisemmin ole saanut.

Finaalien toinen ottelu pelataan Pittsburghissä keskiviikkona (Viasat Sport lähettää ottelun suorana lähetyksensä alkaen kello 03.00 Suomen aikaa. Selostajina Antti Mäkinen ja Janne Niinimaa).

- Koko ketjun peli. Tapa, jolla se menee jäälle ja kamppailee vastustajan kanssa, sanoi Penguinsin hyökkääjä Chris Kunitz. - Aina kun he ovat jäällä, voit nähdä heidän nopeutensa ja laukaisutaidon ja kyvyn päästä kiekkoihin kiinni.

- Boninoa ei ehkä tunneta suurena maalintekijänä, mutta hän on vahva mailan kanssa, hän osaa löytää kiekkoja, hän on todella liukas. Hän tekee kaiken oikein. Hän oli hyvässä maalipaikassa ja käytti tilanteen hyväkseen. Anna kiekko hänelle aina maalin edessä. Tuntuu, että keksimme keinon voittaa, kun hän tekee maalin.

He tekivät niin maanantaina. Letangin kyvyllä hyökätä ja löytää halukas syötön vastaanottaja Boninossa, kun ja missä sitä tarvittiin.

- Huusin syöttöä keskialueella, sanoi Letang. - Olin päässyt todella hyvään vauhtiin noustessani ylös. Maalin takana huomasin vain, että Burns oli menettänyt mailansa tai se oli hajonnut.

- Kun näin mailan jäässä, tiesin minulla olevan enemmän aikaa. Niinpä käänsin hieman päätäni, ja näin hänet takatolpalla. Pakki oli etutolpalla. Joten jos saisin kiekon sinne, hänellä olisi hyvä mahdollisuus.

Bonino oli odottamassa.

- Hän on tosi rauhallinen, viileä ja maltillinen kaveri, sanoi Sullivan. - En usko, että hänen pulssinsa nousee kovin korkealle. Hän tekee vain hommansa. Minusta hän on tosi hieno ketjukavereittensa kanssa. Hän on hieno nuorten pelaajien kanssa. Hänen läsnäolollaan on rauhallinen vaikutus niin pukuhuoneessa kuin vaihtoaitiossa.

- Rauhallisuus näkyy hänen pelissään. Hänen luonteensa kaukalon ulkopuolella on samanlainen. Minusta siitä on apua meidän ryhmällemme.

Siellä hän seisoi, Jonesin edessä, aivan vasemman p-pisteen kaaren ulkoreunalla. Hänellä oli tilaa. Paul Martin ei ehkä edes huomannut, miten Bonino hiljaisesti, vaivihkaa hiipi hänen taaksen ja sijoittui odottamaan Letangin syöttöä.

Hän asetti kiekon kaarevalle punaiselle viivalle, odotti tarvitsemansa sekunnin päättääkseen mihin kiekon ampua tai reagoida, jos Martin turhaan yrittäisi mailallaan katkaista tilanteen.

Hän teki maalin.

- Tulin maalin eteen hieman myöhässä, sanoi Bonino. - Näin Letangin kulmassa. Hagelin oli siellä kamppailemassa hänen mukanaan. En ollut varma, olisiko minun kannattanut tulla pois maalin edestä ja mennä heidän pelaajiensa edelle. He pitivät tilanteen elossa ja laittoivat kiekon suoraan mailaani. Se ei ollut yksi kovimmista laukauksistani missään tapauksessa, mutta keksin keinon saada jotenkin vipattua kiekon hänen ylitseen.

Boninolla on vielä yksi vuosi sopimustaan jäljellä. Hän ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hän ei tee pitkän linjan suunnitelmia enää. Ei enää ottaen huomioon, miten hänen elämänsä jääkiekossa on mennyt viime aikoina. Hänet myytiin Vancouver Canucksista Penguinsiin viime kesänä. Anaheim Ducksista Vancouveriin sitä edellisenä kesänä.

Mutta se kaikki ei pahemmin häntä vaivaa juuri nyt. Hän elää hetkessä; yksi syöttö, yksi tilanne, yksi maali kerrallaan. Sen aika, mitä tapahtuu seuraavaksi on myöhemmin. Kuten hän sanoi, hän on siellä missä hän on. Jäällä tuona hetkenä, voittomaalin ansainneena, Penguins yhden voiton lähempänä Stanley Cupin voittoa.