Skip to main content

General managereiden stressipäivät osuvat NHL:ssä talveen ja kesään

Seurapomojen koko vuoden työ näkyy ulospäin muutamien päivien uutisrysäyksinä

Teksti Jussi Lehmola @LehmolaJussi

Viime helmikuun 25. päivänä Doug Armstrong ei tehnyt mitään ulospäin näkyvää. Hän oli hoitanut hommansa jo edellisenä kesänä.

Armstrong on tietenkin tuoreen Stanley Cup -mestari St. Louis Bluesin general manager. Hän hankki kesällä 2018 hyökkäyskalustoonsa Ryan O'Reillyn, David Perronin, Tyler Bozakin ja Patrick Maroonin.

Paljon on puhuttu siitä, että St. Louis majaili tammikuun alkumetreillä koko NHL:n jumbosijalla ja nousi sieltä mestariksi. Enemmän pitäisi ehkä puhua siitä, että se tammikuun sijoitus oli Bluesin "oma vika".

St. Louisia pidettiin viime kesän liikkeiden jälkeen vahvana ehdokkaana tekemään tuhoja Central-divisioonassa ja Läntisessä konferenssissa. Homma saatiin kuitenkin niin sanotusti kasaan vasta kalenterivuoden käännyttyä.

Armstrong antoi pelaajasiirtojen takarajalla 25. helmikuuta äänensä vanhalle kliseelle: "Joskus ne kaupat, joita et tee, ovat niitä parhaita".

Video: STL-BOS: O'Reilly iskee vanhanaikaisella

- Armstrong ei panikoinut. Hän uskoi siihen ryhmään, jonka kasasi kesällä, Bluesin keskushyökkääjä Brayden Schenn totesi TSN-kanavalle Stanley Cup -finaalien aikana.

Varaustilaisuuden lisäksi NHL-seurapomojen kalenterissa on kaksi ulospäin näkyvää isoa päivää: pelaajasiirtojen takaraja helmikuun lopulla ja pelaajamarkkinoiden aukeaminen 1. heinäkuuta.

Noista kahdesta päivästä enemmän stressiä luulisi aiheuttavan pelaajasiirtojen takaraja. Siinä on viimeinen mahdollisuus vahvistaa joukkuetta, jos uskoo sen olevan matkalla mestaruuteen. Tai vaihtoehtoisesti voi dumpata kallispalkkaiset veteraanit muiden kontolle ja katsoa muutaman vuoden päähän tulevaisuuteen.

Kummankin päivän kohdalla täytyy toki muistaa, että asioihin on saatettu tehdä pitkäänkin taustatyötä ennen kuin se virallinen lehdistötiedote pelaajakaupasta tai pelaajan sopimuksesta pölähtää julkisuuteen.

Kumpaankin päivään liittyy vahvasti jälkiviisastelu. Pelaajasiirtojen takarajalla NHL:n kärkikastin seurojen liikkeet tähtäävät menestykseen muutaman kuukauden sisällä.

Heinäkuun alussa panostetaan toki myös edessä olevan kauden menestykseen, mutta myös tulevien vuosien unelmiin. St. Louisilla ja Armstrongilla hankinnat tuottivat tulosta heti seuraavalla kaudella. Toronto Maple Leafs ei tietenkään pidä viime kesän jättihankintaansa John Tavaresia epäonnistuneena liikkeenä, vaikka mestaruutta ei saman tien irronnutkaan.

Video: TOR-CHI: Tavares kaventaa lopussa

Torontolla on vielä monta vuotta aikaa kerätä satoa niistä miljoonista, jotka seura sijoitti Tavaresiin. Tavoite on tietenkin nähdä Stanley Cup hänen käsissään, mutta pitää muistaa, että vain yksi 31 seurasta onnistuu unelmassa yhden kauden aikana. Se ei tarkoita, että kaikki muut olisivat epäonnistuneet totaalisesti.

Hankinnat voivat tuottaa sitä mukavaa "pöhinää" seuran ympärille. Kiekkohullussa Torontossa siihen toki riittää vaikka vitosketjun laiturin hankinta. Muualla se vaatii ehkä isomman luokan tähden, kuten vuosi sitten esimerkiksi Ilja Kovaltshukin (Los Angeles Kings), James van Riemsdykin (Philadelphia Flyers) ja Paul Stastnyn (Vegas Golden Knights), nimen saamisen sopimuspapereiin vapailta markkinoilta.

Kumpi sitten on GM:lle haastavampi päivä: pelaajasiirtojen takaraja vai vapaiden markkinoiden avaus? Todennäköisesti ensiksi mainittu, koska siinä mestariehdokkaat hakevat sitä nopeaa palkintoa. Kesällä on enemmän aikaa harkita ja katsoa sitä kuuluisaa "isompaa kuvaa".

Takarajalla voidaan ampua napakymppiin isoillakin nimillä kuten Marian Gaborik (Los Angeles, 2014). Mutta myös pienemmät nimet voivat antaa oman panoksensa mestaruusjahdissa. Michal Kempny (Washington Capitals, 2018), Ron Hainsey (Pittsburgh Penguins 2017), Justin Schultz (Pittsburgh, 2016) ja Antoine Vermette (Chicago Blackhawks, 2015) osoittautuivat hyviksi hankinnoiksi, vaikka eivät juuri sinä päivänä saaneet Twitteriä kaatumaan.

Mutta eihän tämä olisi hauskaa, jos GM:t pelkäisivät. Mestaruutta on tavoiteltu isoilla panoksilla. Sen takia esimerkiksi Jaromir Jagr ja Jarome Iginla vaihtoivat pari kertaa seuraa siirtorajan tuntumassa. Eivätkä he tietenkään ole ainoita supertähtiä, jotka ovat työllistäneet muuttofirmoja kevään jännien päivien aikana.

Kausien aikana tehdyissä kaupoissa toiseen suuntaan siirtyvät palaset jäävät tarinoissa usein vain "niiksi varausvuoroiksi". Ne varausvuorot voivat kuitenkin olla nimiksi puettuina seurojen myöhempiä tukipilareita.

Esimerkkejä voisi kaivaa vaikka kuinka paljon, mutta otetaan esille vaikka NHL:n tämän kauden parhaaksi maalivahdiksi valittu Andrei Vasilevski. Tampa Bay Lightning lähetti helmikuussa 2012 puolustaja Kyle Quinceyn Detroit Red Wingsiin ja sai vastineeksi ykköskierroksen varausvuoron. Jossain vaiheessa Lightningin leirissä tajuttiin, että nyt taisi osua ja upota sillä "varastetulla" ykköskierroksen varausvuorolla. Tampa sai roolipuolustajasta vastineena huippumiehen tolppiensa väliin varmaan reiluksi vuosikymmeneksi.

Huvittavinta asiassa on se, ettei Quincey koskaan edes pelannut Tampassa. Lightning oli hankkinut hänet samana päivänä Colorado Avalanchesta laitahyökkääjä Steve Downieta vastaan.

Kumpanakin päivänä on ammuttu raskaasti ohi. Kukapa ei muistaisi Philadelphia Flyersin intoa saatuaan maalivahti Ilja Bryzgalovin nimen yhdeksän vuoden mittaiseen jättisopimukseen kesällä 2011. Bryzgalov ostettiin kaksi vuotta myöhemmin ulos pestistään.

Nyt näyttäisi siltä, että Kovaltshukista on tullut vastaava - toki huomattavasti lyhyemmällä sopimuksella - virhe Los Angelesille. Väärä seura ja väärään aikaan venäläislegendalle. Uransa ehtoopuolella olevasta kovapalkkaisesta Kovaltshkukista tuskin on paljon hyötyä uudelleenrakennusprojektiin lähtevälle Kingsille.

Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen stressasi varmasti keväällä laitettuaan isot panokset pöydälle. Palkintona oli sarjapisteiden valossa NHL-historian neljänneksi parhaan runkosarjan pelanneen Tampan nöyryyttäminen pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Sitten tarina päättyi Boston Bruinsin käsittelyssä toisella kierroksella.

Columbus voitti sentään historiassaan ensimmäisen kerran playoff-sarjan. Se ei pelaa, joka pelkää. Eikä Kekäläinen pelaa muiden ihmisten pelikirjojen mukaan.

- Aika näyttää, minkälaisia mahdollisuuksia edessämme on (markkinoiden auetessa). Se mikä saattaa olla suosittu vaihtoehto muiden silmissä, ei välttämättä ole yhtä suosittu täällä meidän toimistollamme. Menemme eteenpäin sen mukaan, mikä on mielestämme parasta joukkueellemme, Kekäläinen paalutti.

Jälkiviisaus on todistanut Armstrongin viime kesän liikkeiden nerouden. Joku palkkakattotilansa kanssa pröystäilevä GM ajattelee varmaan tälläkin hetkellä, että kyllähän minä pystyn samaan. Nyt vain shekkivihkoa pikkuisen raolleen.

 

[Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa @NHL_fi]

 

Mutta ehkä tuo samainen GM stressasi hieman enemmän neljä kuukautta aikaisemmin mietiskellessään, että kuinka paljon seurani tulevaisuudesta voin luopua antaakseni joukkueelleni mahdollisuuden taistella mestaruudesta tulevien parin kuukauden aikana.

Jokainen valitkoon kahdesta päivästä pahemman tai paremman. Yksi asia on kuitenkin faktaa: NHL:n general managereiden stressi tietää meille kiekkointoilijoille aina jännittäviä aikoja.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.