Rinne

VANCOUVER -- Nashville Predatorsin maalivahti Pekka Rinne ei ollut vielä kokenut urallaan niin rajua pettymystä, minkä viime kauden Stanley Cup -finaalisarjan häviäminen aiheutti.
- Minulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin niin tyhjää tunnetta, kertoi Predatorsin ykkösveskari.

Rinne ei kuitenkaan jäänyt piehtaroimaan Pittsburgh Penguinsille kärsityssä kuudennen finaalin tappiossa, joka murskasi hänen unelmansa Stanley Cupista. Hän teki saman, minkä maalivahti tekee takaiskumaalin jälkeen eli kokosi itsensä ja keskittyi uudelleen.
Kun tuosta pettymyksestä on nyt kulunut puoli vuotta, Rinne sanoo olevansa entistä vahvempi käytyään läpi pudotuspeleihin liittyvän tunteiden vuoristoradan. Hän pääsi ensimmäistä kertaa NHL-urallaan playoffien toista kierrosta pidemmälle.
- Tietenkin siitä saa itseluottamusta. Ainakin minä sain siitä intoa ja voimaa tähän kauteen. Tiedän nyt, että kaikista tilanteista pystyy pääsemään yli, enkä ehkä stressaa pelistä yhtä paljon kuin ennen. Otan pelaamisen hyvänä haasteena enkä kanna enää niin paljon huolta siitä, mitä tapahtuu. Kaikki on kiinni korvien välistä, eikö niin? Rinne pohdiskeli.

Henkisellä puolella on todellakin suuri merkitys siihen, miten maalivahdin peli sujuu. Rinne, 35, ei kuitenkaan ole enää eilisen teeren poika. Hän on pelannut NHL-urallaan 10 kautta ja 532 ottelua, kaikki Predatorsissa. Hän on ollut kolmesti (2011, 2012 ja 2015) ehdolla NHL:n parhaan maalivahdin Vezina Trophyn saajaksi, ja hänet valittiin vuoden 2014 MM-kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi, kun Suomi otti hopeaa.
On jopa hieman yllättävää kuulla Rinteen saaneen playoffeista lisää potkua henkiselle puolelle. Hän pelasi viime kevään pudotuspeleissä 22 ottelua torjuntaprosentilla 93,0.
- Mieli on vaikeimmin hallittavissa oleva asia. Jokainen veskari tietää tilanteen, kun päätöserään lähdettäessä alkaa yhtäkkiä miettiä asioita liikaa ja pelätä virheitä. Keskittyminen voi herpaantua, kun huolehtii liikaa joukkuetovereiden pelaamisesta. Pitää pysyä rauhallisena ja tietää, ettei tarvitse todistaa mitään kenellekään muulle kuin itselleen, Rinne tuumi.
Rinteen itseluottamusta ei pidä luulla omahyväisyydeksi.
Entistä paremmalla itseluottamuksella on voinut hyvinkin olla osansa siinä, että Rinne on aloittanut kautensa voitto-tappiotilastolla 17-4-3 ja torjuntaprosentilla 92,7, joka on ykkösmaalivahtien joukossa neljänneksi paras. Mutta vaikutusta on ollut silläkin, että Rinne on työskennellyt Predatorsin maalivahtivalmentaja Ben Vanderklokin tehdäkseen pienen mutta merkittävän muutoksen pelaamiseensa.
Rinteen torjunta-asento on nyt kapeampi, hänen rintakehänsä on ylempänä ja jalat aiempaa lähempänä toisiaan, varsinkin kun peli pyörii kauempana hänestä. Asento muuttuu kumarammaksi ja leveämmäksi, kun kiekko tulee lähemmäs maalia. Muutoksilla pyritään rauhoittamaan Rinteen tavaramerkiksi muodostunutta aktiivista ja aggressiivista pelityyliä, kuitenkaan menettämättä hänen räjähtävää reaktionopeuttaan, joka on nostanut hänet liigan huipulle.
- Olen aina yrittänyt kehittää itseäni paremmaksi. En pelkää kokeilla uusia juttuja ja muuttaa pelityyliäni. Tuntuu siltä, että tälle kaudelle tehdyt muutokset ovat tuntuvia ja ne todellakin näkyvät pelaamisessani. Eiväthän muutokset aina välity tulokseen, mutta joka tapauksessa minä tunnen niiden vaikutukset. Videoiltakin näkyy, että pelaamiseni on nyt vaivattomampaa, hallitumpaa ja itsevarmempaa, Rinne analysoi.

Muutoksilla on ollut vaikutusta myös hänen luistimenkäyttöönsä. Kun hänen torjunta-asentonsa on kaventunut, luistin on nyt paremmin hänen allaan, jolloin hän pystyy hakemaan nopeammin uuden torjuntakulman.
- Tämä tapa on tehokkaampi. Painopiste pysyy keskellä, jolloin on helpompi liikkua. Jos on kumarassa, liikkuminen on vaikeampaa. Kun kiekko on lähellä edessäni, käytän vaistojani, mutta kun peli pyörii kauempana, yritän ottaa hieman rauhallisemmin. Se saa myös pelin tuntumaan hitaammalta. Se on näitä henkisen puolen asioita. Tulee sellainen tunne, että on itse kuskin paikalla tarkkailemassa tilannetta, Rinne totesi.
Rinne ottaa leveämmän ja matalamman asennon, kun kiekko tulee maalin tuntumaan. Hän vertaa itse tuota asentoaan viritettyyn jouseen. Kun jousen ei tarvitse olla koko ajan viritettynä, on todennäköisesti helpompaa pitää suoritustaso yllä, jos ja kun hän joutuu aloittamaan tällä kaudella Nashvillen maalilla noin 65 ottelussa.
- En ole enää niin väsynyt otteluiden jälkeen. Tuntuu siltä, että voisin pelata joka ilta. Muutos on ollut siis tosiaan merkittävä, Rinne kertoi.
Se, että Rinne halusi muuttaa pelaamistaan heti ensimmäisten cup-finaaliensa jälkeen, kertoo hänestä paljon. Hän tahtoo palavasti uuden mahdollisuuden kannun tavoitteluun eikä jää murehtimaan ja mietiskelemään, koittaisiko seuraava tilaisuus koskaan.