MacKinnon murtautui taalaliigan tähtikaartiin

Paras tai pahin tapa kasata valtava määrä odotuksia ja paineita nuorelle jääkiekkoilijalle on varata hänet ensimmäisenä NHL Draftissa. Ykkösvaraus kantaa tuota titteliä koko lopun uransa ajan, ja häneltä odotetaan ihmetekoja ottelusta, kuukaudesta ja kaudesta toiseen.

Suuri osa ykkösvarauksista tämän vastuun myös kestää, jotkut eivät. Colorado Avalanche "antoi" tämän vastuun ja kaikki siihen liittyvät sivutuotteet kesällä 2013 Nathan MacKinnonille. Siitä lähtien Nova Scotiasta kotoisin oleva MacKinnon on ollut organisaation kasvot samaan tapaan kuin vaikkapa Aleksandr Ovetshkin, Sidney Crosby, Steven Stamkos ja John Tavares omissa seuroissaan.
Tulokaskaudellaan MacKinnon teki mukavat tehot 24+39=63 ja voitti parhaalle NHL-tulokkaalle jaettavan Calder Trophyn, muttei pystynyt kolmella seuraavalla kaudellaan rikkomaan tulokaskautensa pistemäärää.
Avalanchen vajavaisuus joukkueena on toki omalta osaltaan viivästyttänyt MacKinnonin täyden potentiaalin vapautumista, mutta tällä kaudella sen voi sanoa tapahtuneen täysin.

Hän on tehnyt oman piste-ennätyksensä jo ajat sitten, ja on lauantain kierroksen jälkeen tehopistein 32+49=81 koko NHL:n pistepörssissä neljäntenä, vaikka joutui olemaan helmikuussa ylävartalovamman takia sivussa yli kaksi viikkoa ja on pelannut viidestä kahdeksaan ottelua vähemmän kuin edellään olevat Nikita Kutsherov, Jevgeni Malkin ja Connor McDavid.
Loukkaantumisesta toivuttuaan MacKinnon on pelannut 11 ottelua ja tehnyt niissä kahdeksan maalia sekä antanut 12 maalisyöttöä. Hän on jäänyt pisteittä vain kahdesti ja kirjauttanut viitenä iltana vähintään kaksi tehopistettä.
MacKinnon rikkoi 80 tehopisteen rajan nuorimpana Colorado Avalachen tai sen edeltäjän Quebec Nordiquesin pelaajana sitten Mats Sundinin. MacKinnonilla on ikää 22 vuotta ja 190 päivää. Suomen tappaja Sundin oli 180 päivää nuorempi, kun hän ylsi tuohon rajaan.
MacKinnonin voi sanoa olevan suurin yksittäinen syy siihen, että Avalanche taistelee tosissaan pääsystä pudotuspeleihin ensi kertaa sitten kevään 2014. Ylipäätäänkin myöhäisen kevään pelit ovat olleet Coloradolle harvinaisia, sillä se on päässyt pelaamaan niitä vain kerran viimeisten seitsemän kauden aikana.
Lisää aiheesta: [Ahkeruus on supertähtien ainoa salainen ase]
Avalanche keikkuu Läntisen konferenssin pudotuspeliviivalla ja on ennen sunnuntain kierrosta juuri sen päällä viimeisellä villi kortti -sijalla. Pisteen päässä takana väijyy Los Angeles Kings, jolla on Avalancen tavoin 14 ottelua pelaamatta. Avalanche pelaa runkosarjan lopuista otteluista puolet kotonaan, jossa se on voittanut 16 viime pelistään peräti 14 ja jäänyt pisteittä vain kerran.
- Olemme löytäneet keinot kotona pärjäämiseen, ja sitä on jatkettava. Kauden lopulla ketään ei kiinnosta, jos olemme vahvoja kotona maaliskuuhun saakka ja sitten emme enää olekaan. Ihmiset välittävät siitä, pääsemmekö pudotuspeleihin vai emme. Tulee voittoja kotona tai vieraissa, sillä ei ole väliä. Meidän on vain saatava pisteitä ja päästävä sinne, sanoi joukkueen kapteeni Gabriel Landeskog viime yön Arizona-voiton jälkeen Denver Postille.
Coloradolla on edessään kaksi kovaa vieraspeliä oman Central-divisioonan joukkueita vastaan, kun se kohtaa tiistaina Minnesota Wildin ja kaksi päivää sen jälkeen St. Louis Bluesin. Niiden pelien panoksia korottaa se, että sekä Wild että Blues ovat mukana samassa taistelussa lännen pudotuspelipaikoista.
- Joukkueessa ei ole negatiivista energiaa. Sen turvin voi hyvin lähteä positiiviselle vieraskiertueelle, MacKinnon sanoi Denver Postille.

Jokainen voi itse päätellä, kuinka paljon tuon kommentin lausumattomat sanat oli vielä tässäkin vaiheessa kautta suunnattu Ottawaan siirtyneelle Matt Duchenelle. Fakta kuitenkin on, että Duchenen ollessa Coloradossa vielä alkukaudesta, teki MacKinnon niissä 14 pelissä tehot 4+8, eli keskimäärin 0,86 pistettä ottelua kohden. Kaupan jälkeen MacKinnon on pelannut 46 ottelua tehoin 28+41. Ottelukohtainen pistekeskiarvo on noussut hurjaksi 1,5 pisteeksi.
Duchene-kauppaa on analysoitu paljon, ja MacKinnon tehojen nousun voi laskea yhdeksi Avalanchen kannalta siinä voitetuksi asiaksi.
MacKinnon on noussut tällä kaudella yhdeksi kovimmista johtajista, joita NHL-pukukopeista löytyy. Hän jopa tappeli Arizona-ottelussa Coyotesin Jordan Martinookin kanssa, kun tämä oli taklannut MacKinnonin ketjukaveri Mikko Rantasta. Tappelu oli Avalanchen tähtisentterille kauden kolmas.
- Minua ei haittaa tapella. Jätkät kunnioittavat sitä, että tappelin. Olen varma, että monet ihmiset eivät odota sitä minulta. Joukkuekavereiden kunnioitus kopissa merkitsee minulle enemmän kuin mikään muu, MacKinnon sanoi.
Suuria sanoja, mutta ne tulivat oikeaan aikaan. Tekojen jälkeen.
Helmikuinen loukkaantuminen saattoi maksaa MacKinnonille Hart Trophyn, mutta edellisen kommenttinsa perusteella hän pelannee mieluummin keväällä pudotuspelejä kuin patsastelee kesällä palkintogaalan parrasvaloissa.