Kessel ja Pens lähellä kauden huipennusta

SAN JOSE – Voiko Phil Kesselin kanssa voittaa?

Sen ei olisi koskaan pitänyt olla puheenaihe, kuten se oli niinä vuosina, kun hän pelasi Boston Bruinsissa ja Toronto Maple Leafsissa. Kysymyksen olisi pitänyt kuulua: ”Osaatko laittaa hänet sellaiseen pelipaikkaan, jossa hänen kykynsä pääsevät oikeuksiinsa ja hän voi auttaa joukkuetta voittamaan”?

Nyt kun Pittsburgh Penguins on osannut käyttää hänen taitojaan hyväkseen, voidaan kysyä, että missä he olisivat ilman häntä.

Kessel on vahvasti ehdolla pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon eli Conn Smythe Trophyn saajaksi nyt kun Penguins johtaa Stanley Cup –finaalia San Jose Sharksia vastaan 3-1 ja viides ottelu pelataan torstaina Pittsburghissa.

Hän johtaa Penguinsin pistepörssiä tehoilla 10+11=21 ja on ottanut kantaakseen paljon paineita, jotka olisivat muuten kohdistuneet kapteeni Sidney Crosbyyn ja vuoden 2009 Conn Smythe –voittajaan Jevgeni Malkiniin. Valmentaja Mike Sullivan ylistää Kesselin sitoutumista ja kokonaisvaltaista pelaamista.

- Eihän tällaista osaa kuvitella, Kessel hymähti, kun toimittajajoukko piiritti hänet SAP Centerin käytävällä San Josessa maanantaiina, kun hän oli kahdella syötöllään auttanut Penguinsin 3-1 –voittoon Sharksista.

- Onhan se jotain uskomatonta, että on yhden voiton päässä mestaruudesta.

Kessel pelasi kolme kautta Bruinsissa ja kuusi Maple Leafsissa, ja sinä aikana hän pelasi pudotuspeleissä kolme kertaa ja pääsi ensimmäistä kierrosta pitemmälle kerran. Tosin se kertoo enemmän joukkueista, joissa hän pelasi, kuin hänestä itsestään.

Kesselillä on aina ollut vahvuutensa, nopeus ja maalintekotaito. Hänellä on saattanut olla kuivia kausia kauden mittaan, mutta ylipäätään hän on pelannut tasaisesti kaudesta toiseen. Vuosina 2008-2014 hän teki kaudessa aina 30-37 maalia ja 20 maalia 48 ottelua kestäneellä tynkäkaudella 2012-13. Normaalimittaisella kaudella maaleja olisi tuota tahtia syntynyt 34. Pudotuspeleissä hän oli tehokas; 13 maalia ja yhteensä 21 pistettä 22 ottelussa.

Mutta arvostelijat ovat keskittyneet siihen, mitä hän ei ole tehnyt tai mitä hänellä ei ole; vahva puolustuspeli, fysiikka ja ulospäin suuntautuva persoonallisuus. Häntä syytettiin usein entisten joukkueidensa epäonnistumisista, vaikka Bruinsilla ja Maple Leafsillä ei hänen aikanaan ollut joukkuetta, jossa olisi ollut potentiaalia mestaruuteen asti.

Crosby ja Malkin on täytynyt tuntea monesti samoin; joukkueessa ei ole voittoon tarvittavia osia. Kun Jim Rutherford otti GM:n toimen vastaan kesäkuussa 2014, hänen tavoitteensa oli hankkia lisää apua Crosbylle ja Malkinille. Hän teki monia hankintoja, ja merkittävin niistä oli Kesselin saaminen Torontosta heinäkuussa 2015.

Kesselin kemia ei osunut yhteen Crosbyn tai Malkinin kanssa. Mutta sitten Rutherford erotti valmentaja Mike Johnstonin ja palkkasi tilalle Mike Sullivanin, ja Penguins alkoi pelata vahvuuksiensa kautta, taitoon ja nopeuteen perustuvaa jääkiekkoa. Rutherford jatkoi joukkueen rakentamista ja hankki hyökkääjä Carl Hagelinin Anaheim Ducksista tammikuussa.

Sullivan kokosi uuden ketjun maaliskuussa; Hagelin vasemmassa laidassa, Nick Bonino keskellä ja Phil Kessel oikeassa laidassa. HBK-ketju löysi välittömästi yhteisen sävelen ja alkoi kurittaa vastustajia. Yhtä äkkiä vastustajan piti valita ketä vahtia, Crosbyn, Malkinin vai Kesselin ketjua?

- Kun joukkueessa on Kessel, Crosby ja Malkin, kaikki eri ketjuissa, ja hei, jokainen noista kavereista ansaitsee enemmän kuin kukaan meidän joukkueessamme, Sharksin valmentaja Peter DeBoer hymähti.

- Se aiheuttaa vastakkainpeluutuksessa ongelmia kaikille pudotuspeleissä.

Crosby ja Malkin eivät ole tämän vuoden pudotuspeleissä olleet yhtä tehokkaita kuin aikaisempina vuosina. Mutta Penguins on kulkenut voitosta toiseen, koska Kesselin tehot ovat olleet samalla tasolla kuin ennenkin, ja joukkueen muutkin pelaajat ovat osallistuneet maalien tekemiseen. Kessel on myös osallistunut vahvaan joukkuepuolustukseen.

- Kun katselen häntä, mieleeni tulee vain yksi ajatus; hän on todella päättäväinen. Hän on sitoutunut auttamaan meitä voittoon ilta toisensa jälkeen, Sullivan totesi.

Sullivan kehui Kesselin hyökkäysvoimaa, mukaan lukien hänen aliarvostettua taitoaan syöttäjänä. Sitten hän sanoi näin:

”Mikä minuun on tehnyt erityisesti vaikutuksen, on Philin sitoutuneisuus kiekottomaan peliin, peliin omassa päässä ja laidoilla. Hän pitää kiekkoa hyvin hallussaan. Hän pelaa nyt juuri oikealla tavalla. Minusta on upea katsella hänen kokonaisvaltaista pelaamistaan, joka on auttanut hänen ketjuaan pelaamaan niin tehokkaasti kuin se on pelannut läpi pudotuspelien”.

Valmentajat eivät ole yleensä sanoneet tällaisia asioista Kesselistä, joten Sulivanilta kysyttiin mitä hän teki saadakseen tämän sitoutumaan joukkueen systeemiin. Sullivan sanoi haastaneensa Kesselin parantamaan tiettyjä asioita pelissään, mutta hän sanoi kaiken kunnian sitoutumisesta Kesselille itselleen.

Tässä yksi teoria: niin paljon kuin arvostelijat halusivatkin Kesselin pelaavan kokonaisvaltaista peliä aikaisemmin, hänen esitystään arvioitiin vain ja ainoastaan tehtyjen maalien perusteella, ja hänestä tuntui, että hänen täytyi tehdä maaleja auttaakseen joukkuettaan, joka ei ollut erityisen hyvä. Nyt häneen kohdistuu vähemmän odotuksia ja paineita, vastakkainpeluutus on parempaa hänen kannaltaan, ja hän on oivaltanut, että kahteen suuntaan pelaamisella ja Stanley Cupin voittamisella on suora yhteys. Siitä on syntynyt positiivinen kierre; mitä enemmän hän tekee töitä, sitä paremmin kaikki toimii, ja mitä enemmän hän saa arvostusta sitä uutterammin hän jatkaa samalla tavalla.

Penguins on antanut hänelle mahdollisuuden menestyä, ja päinvastoin.

- Emme olisi päässeet tähän pisteeseen, jos Phil ei olisi pelannut pudotuspelejä niin kuin hän on pelannut, Sullivan muistutti.

- Hän on ollut uskomaton pelaaja. Hän on nyt kokonnaisvaltainen pelaaja. Kun hän pelaa tällä tavalla, hän on yksi liigan parhaista pelaajista.