Kemppainen tuli ryminällä Pohjois-Amerikkaan

Kun pelaajalla on ikää 27 vuotta, useimmat ovat haudanneet jo NHL-haaveensa. Takaa tulee koko ajan nuoria, vahvoja ja nälkäisiä pelaajia.

Ihan tutkimuksienkin mukaan NHL-pelaajan ura kääntyy laskuun 31-vuotiaana.

Sitten ovat nämä poikkeustapaukset, ”late-bloomerit”, jotka ovat heränneet myöhään ja löytäneet sisäisen villieläimensä vähän varttuneemmalla iällä.

Ei Joonas Kemppainen ihmisenä ole vanha, mutta NHL-tulokkaaksi hän on.

NHL:n tulokkaiden keski-ikä ei ole juuri muuttunut sarjan historian aikana. Useimmiten NHL-ura alkaa 20-vuotiaana. Sen jälkeen todennäköisyys NHL-debyytille pienenee.

NHL:n kaikkien aikojen vanhimman tulokkaan titteli menee maalivahti Hugh Lehmanille, joka debytoi Chicago Blackhawksin paidassa 40-vuotiaana kaudella 1926–27. Hän pelasi 44 ottelua ja lopetti seuraavalla kaudella.

Ihan niin pitkään Kemppaisen ei tarvinnut odottaa. Uusi vaihe uralle kääntyi pari vuotta sitten, kun Lauri Marjamäki tuli Kärppien valmentajaksi.

Isokokoisen sentterin ura oli jäänyt polkemaan paikalleen, mutta hän päätti ryhdistäytyä ja repiä itsestään kaiken irti urheilijana.

Pelikäsitys oli aina ollut hyvä, mutta yhtenä ongelmana oli luistelu. Kemppainen ei saanut liikuteltua 188 senttistä ja 95-kiloista vartaloaan riittävän nopeasti jäällä.

– Kemppaisella on isot lihakset, mutta hän tarvitsi kestävyystreeniä pystyäkseen luistelemaan päästä päähän. Ravinto- ja palautumisasioihin alettiin kiinnittää huomiota, Marjamäki muistelee.

Varsinkin viime kausi oli suvereeni esitys kajaanilaissyntyiseltä kiekkoilijalta. Hän muodosti Joonas Donskoin ja Julius Junttilan kanssa Liigan ylivoimaisesti parhaan ketjun.

Hyvä vire poiki matkan MM-kisoihin asti. Monen kiekkoammattilaisen mukaan NHL:ään kannattaa lähteä, kun pystyy pelaamaan hyvällä tasolla miesten MM-kisoissa. Ja Kemppainen pystyi.

– Vähän arvelutti, että miten Kemppainen jaksaa, mutta ei siinä mitään ongelmaa ollut, Marjamäki naurahtaa.

– Luulen, että MM-kisoissa vasta ihmiset tajusivat, että miten hyvä pelaaja hän on. Itseluottamus oli niin huipussaan.

Itseluottamuksen huomasi myös Boston Bruinsin kykyjenetsijä Jukka Holtari, joka seurasi tiiviisti Kemppaisen otteita. Muistakin NHL-seuroista tuli kyselyjä, mutta lopulta Kemppainen teki vuoden mittaisen kahden suunnan sopimuksen, jonka arvo on 700 000 dollaria.

Kemppainen olisi saanut rahastettua KHL:stä halutessaan isompia summia, mutta jos hän haluaa murtautua NHL-tasolle, aika on nyt.

Ja valinta näyttää menneen nappiin. Kemppainen oli heti harjoitusleirin alussa yksi pelaajista, johon Bostonin media ja Bruinsin kannattajat iskivät silmänsä.

Ja mikä tärkeintä, päävalmentaja Claude Julien tykästyi isoon ja tunnolliseen suomalaiseen.

– Kemppainen on iso ja voimakas. Hän on fiksu pelaaja, jolla on jo kokemusta. Ja lisäksi hän on sopeutunut hyvin Pohjois-Amerikkaan, Julien sanoi Boston Heraldille.

Kahden suunnan sopimuksella pelaava eurooppalainen olisi helppoa heittää farmiin. Siitä tuskin kukaan nostaisi isoa meteliä. Kemppainen on kuitenkin otteillaan tehnyt valmennuksen olon myönteisellä tavalla tukalaksi.

Vahvalla sentteri pelasi Winnipegiä vastaan jo yli 14 minuuttia, mikä vaikuttaa lupaavalta. Tampa Baytä vastaan taas aloitusprosentti oli kohdallaan: 66,67.

Bostonin nuorten pelaajien leirillä hän erottui edukseen. Aivan kuin mies olisi pelannut poikien joukossa.

– Kemppaisen luisteluvoima ja pelikäsitys riittävät varmasti NHL:ssäkin, mutta luonnetta tarvitaan siellä aivan eri tavalla kuin ennen. NHL:ssä voi tulla vähän kovempia kapinoita, Marjamäki kuvailee.

Marjamäen äänestä kuulee kuitenkin ylpeyden vanhaa suojattiaan kohtaan. Suomen tuleva päävalmentaja selvästi arvostaa vanhan suojattinsa asennetta.

– Hän on päättänyt katsoa kunnolla kortin nimeltä jääkiekko.

Marjamäki ottaa valmennusvastuun Suomen maajoukkueessa ensi syksyn World Cupissa. Jos Kemppainen saisi hyvän kauden alle Pohjois-Amerikassa, hän olisi erittäin pätevä vaihtoehto 3–4-ketjujen sentteriksi.

Tähän mieheen Marjamäki ainakin voi luottaa.