Karri Rämön Flames ei anna koskaan periksi
Teksti Risto PakarinenRuotsalaishyökkääjä Mikael Backlund tiesi tarkalleen, mitä tehdä, kun hän sai kiekon aloituspisteen kaarella ja otti muutaman potkun keskelle. Hänellä oli aikaa ja tilaa tehdä, mitä halusi, koska Ducksille oli tulossa rangaistus ja Karri Rämö oli vaihtunut kuudenteen kenttäpelaajaan.

Backlund odotti, kunnes Frederik Andersenin edessä oli riittävästi Flamesin ja Ducksin pelaajia maskissa ja laukoi sitten rannelaukauksen, joka yllätti Ducks-vahdin.
Ottelu oli päättynyt, ja Backlundista tuli Flamesin historian neljäs ensimmäisen pudotuspelimaalinsa jatkoajalla tehnyt pelaaja.
Sen Backlund tiesi – ehkä ei sittenkään, että kolme muutakin Flames-pelaajaa oli tehnyt saman tempun – mutta hän tiesi, että kiekko oli maalissa. Sitten hän ei tiennytkään mitä tehdä.
– Tunne oli aivan mahtava, sitä on vaikea kuvailla. En ensin ollut aivan varma, että kiekko meni maaliin, mutta sitten näin joukkuetovereideni ja yleisön reaktion. En tiennyt, mitä tehdä. En tiennyt, hyppiäkö hulluna vai luistelisinko koko kentän läpi kuten Theo Fleury, sanoi Backlund ja viittasi Flames-legendan tuuletukseen 1991, jolloin hän ratkaisi jatkoajalla pudotuspeliottelun Edmonton Oilersia vastaan.
– Mutta minä en ole yhtä hyvä, joten en halunnut tehdä samaa. Olen unelmoinut tästä hetkestä ja lupasin itselleni ennen kolmannen erän alkua, että tekisin maalin tässä ottelussa. Haluan aina pelata hyvin.
Backlundin maali oli taivaan lahja Flamesille, joka nappasi ensimmäisen voittonsa tässä sarjassa, ja pistää voitollaan paineita Ducksin niskaan. Anaheimille tappio oli pudotuspelikevään ensimmäinen. Flames nappasi avausvoittonsa tälle kaudelle tyypilliseen tapaansa, nousemalla tasoihin aivan ottelun lopussa.

Ducks johti ottelua 3-2, kun kolmatta erää oli jäljellä 21 sekuntia. Silloin kiekko oli vielä Johnny Gaudreaun lavassa oikean aloituspisteen kohdalla. Flames pelasi kahden miehen ylivoimalla, joten Gaudreaullakin oli enemmän aikaa kuin Ducks olisi halunnut.
Kun kellossa oli 20 sekuntia jäljellä, kiekko oli Andersenin selän takana.
– Se oli aivan uskomaton laukaus. Siellä oli ehkä kymmenen sentin kokoinen aukko, ja Johnny pisti kiekon siitä sisään, sanoi Joe Colborne, joka itsekin teki ottelussa uransa ensimmäisen pudotuspelimaalin.
– Halusimme voittaa täällä ainakin yhden ottelun, ja meillä on kova urakka edessämme neljännessä ottelussa. Tämä ei ollut kevään paras ottelumme, mutta sellaista sattuu kaikille joukkueille pudotuspelien aikana, sanoi Ducksin kapteeni Ryan Getzlaf.
Ainakin urakasta tulee vaikeampi kuin monet luulivat. Flames ei ole hävinnyt pudotuspeleissä vielä kertaakaan kotona, sillä se voitti ensimmäisessä sarjassaan Vancouveria vastaan kaikki kolme kotiotteluaan, ja nyt siis Anaheimin ensimmäisellä yrityksellään.
– Loistava ottelu, kundit, me emme antaneet missään vaiheessa periksi, hyvä! sanoi Flamesin tyytyväinen valmentaja Bob Hartley ottelun jälkeen.
Seuraava ottelu pelataan perjantaina.