Tuo voitto ja tuo maali saattoivat olla käänteentekijä sekä Rangersin että Kakon kaudelle. Kakon peli-ilon löytymisessä suurta roolia näytteleekin ylivoimapeli, jossa hän on saanut viime otteluissa paljon vastuuta. Kakko pelasi Tampa-ottelussa ykkösylivoimassa, kuten hän pelasi myös edellisessä kamppailussa Boston Bruinsia vastaan. Molemmissa otteluissa ylivoima-aika painui yli neljän minuutin.
Se on merkittävä muutos aiempaan, sillä Kakko on pelannut alkukaudella pääosin kakkosylivoimassa, jolle jää usein ylivoimista jämäsekunnit, eikä niiden aikana ehdi edes saada kunnolla pakkopeliä käyntiin. Kakko on taitava pelaaja, joka elää kiekosta. Ylivoima on aina ollut suuressa roolissa hänen pelissään, ja kasvaneen vastuun myötä nuori laituri pääseekin nyt peliin huomattavasti paremmin sisään.
Ison ylivoimaroolin säilyttäminen vaatii kuitenkin onnistumisia. Lightning-ottelussa Kakko pyöritti muutaman kerran peliä hyvin vasemmalta laidalta, mutta ylivoimaviisikon kokonaistoiminta ei ollut parhaalla tasolla. Kakko sentään sai kiekon maaliin asti, ja se olikin oiva osoitus nuorukaisen kyvyistä. Ryan Strome pelasi kiekon takatolpalta oikealla puolella päivystäneelle Kakolle, joka otti kiekon haltuun, feikkasi laukauksen, sai Tampan Ryan McDonaghin jäihin ja etsi maltilla laukaisutilaa. Lopulta kiekko pomppi onnekkaasti vastustajan kautta maaliin, mutta tärkeintä oli se, miten Kakko teki itselleen laukaisutilan.
Tällaisia suorituksia vaaditaan jatkossakin. Kakon on pystyttävä osoittamaan, että hän on tällaisen roolin arvoinen. Vain sen kautta viime kesän NHL Draftin kakkosvaraus pystyy kääntämään heikohkon alkukauden voitoksi. Tulosta ja tekoja täytyy tulla heti seuraavissa otteluissa, sillä heti kun ylävartalovammasta kärsivä ykkössentteri Mika Zibanejad palaa askiin, joutuu yksi hyökkääjä luovuttamaan paikkansa ykkösylivoimaviisikosta. Näillä näkymin se ei ole Kakko, mutta Rangersin päävalmentaja David Quinn tykkää kokeilla erilaisia variaatioita. Se on nähty.