Kiekkomaailmassa ja joka ikisessä ottelussa on lukemattomia tilanteita, jotka ovat joko epäselviä tai tulkinnanvaraisia. Viheltämättä jäänyt huitominen, ohi silmien mennyt koukku yläkäteen, kädet vähän liian korkealla loppuun ajettu taklaus, rautoja viistänyt laukaus.

Ensimmäisen hätkähdyksen jälkeen oli helppo kirjoittaa resepti: unohtakaa avauskamppailu.

Tanssit ovat vasta alkamassa, mutta osa partaveitsistä ei pääse parketille. Ammattilaisurheilun rujo ja raaka maailma näytti jälleen kerran irvistävät kasvonsa 15 NHL-joukkueelle.

Ottawa Senatorsin, Los Angeles Kingsin ja New Jersey Devilsin toiveet Stanley Cup -jahdista valuivat viemäristä jo aikapäiviä sitten, eikä kauden päättyminen runkosarjaan ollut enää viikonloppuna valtava pettymys - tai ainakaan yllätys. Sen sijaan kiekkohullussa Montrealissa loppukiri oli niin raastava, että henkisiä maitohappoja poistellaan aivopoimuista vielä pitkään.

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme joukkueiden tilanteita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä erää tarkastelemme runkosarjaa tilastollisessa viikkokatsauksessa viimeisen kerran tällä kaudella. 

Pettymykseen on vain yksi tapa reagoida: pitää pysähtyä, analysoida, tehdä johtopäätökset ja jatkaa matkaa.

GM Brad Trelivingin, 49, johtama Calgary Flamesin organisaatio hyväksyi tosiasiat, katsoi eteenpäin ja luotti siihen, että tulevaisuus on valoisa. Ja niinhän se on ollut. Calgaryn uudelleen syttynyt liekki on valaissut koko Läntistä konferenssia.

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme joukkueiden tilanteita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä kertaa tarkastelemme sitä, missä määrin puolustajien hyökkäyspelitaidot pönkittävät joukkueiden kykyä tuloksentekoon.

NHL:n 82 ottelun runkosarja on raadollinen ja lahjomaton kilpaurheilun muoto. Puolen vuoden kestävyyslaji koettelee kroppaa ja pääkoppaa - ja pudottaa yhtä vaille puolet joukkueista kesälomalle ennen kuin päästään itse asiaan, pelaamaan kannusta. 

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme joukkueiden tilanteita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä kertaa tarkastelemme sitä, missä määrin joukkueiden runkosarjamenestys on levännyt terävän kärjen tai tasaisuuden varassa. Tuikkivatko tähdet vai kantaako kollektiivi?

Ykköskierroksen ykkösvaraukset ovat NHL:ssä niitä pelaajia, joiden kohdalla uusista ylisanoista tulee pula, jos kaikki onnistuu odotetusti. Buffalo Sabresin 18-vuotiaan ruotsalaistulokkaan Rasmus Dahlinin kohdalla niin on päässyt käymään. Täysin odotetusti.

- Hän puolustaa kuin (Nicklas) Lidström ja luistelee kuin (Erik) Karlsson, TSN:n Ray Ferraro kuvaili jo kaksi vuotta sitten.

Farmiliiga AHL:ssa niin voisi sanoakin, mutta ei lentomatkailun luvatussa liigassa NHL:ssä. Ai, miten? Että jalat jäivät bussiin.

Siltä se kuitenkin näytti. Se todellakin oli yksi niistä illoista. Vierasjoukkue Carolina Hurricanes jäi takaa-ajajaksi heti alussa, kun Columbus Blue Jackets karkasi Adam McQuaidin ja David Savardin osumilla jo ennen kuin mediakuutiolla näkyi kuusi peliminuuttia. Alkuminuuttien tehohetkien vaikutus oli niin iso, että Blue Jackets korjasi hurjaan torjuntavireeseen äityneen Sergei Bobrovskin johdolla äärimmäisen arvokkaan 3-0 voiton pääkilpailijastaan.