Skip to main content

Iiro Pakarinen viihtyy kapeissa kaukaloissa

Teksti Marko Leppänen / NHL.com

1980-luvun alussa Japanissa tuotiin markkinoille videopeli nimeltä Pac-Man, joka tunnettiin myös Puck-Manina. Klassikkopelissä keltainen pallo kerää palkintoja ja yrittää välttää labyrintissä vihollisia.

Kun peli lanseerattiin, tuskin osattiin odottaa, että nimestä kumpuaa 2010-luvulla lempinimi suomalaiselle jääkiekkoilijalle.

Iiro Pakarista kutsutaan Edmontonissa osuvasti lempinimellä ”Pak-Man”. Keltaisen pallon sijaan kentällä viilettää sininen järkäle, joka kerää pisteitä ja yrittää välttää vastustajien miinaan joutumista.

Pakarinen on päässyt tosielämän videopelissään uudelle levelille tasaisin väliajoin. Kausi alkoi AHL:n Barersfieldissä, mutta hän vakiinnutti jo syksyllä paikan nopeasti Oilersin ryhmässä.

Nyt Pakarinen kuuluu jo Edmontonin peruspermanenttiin, ja valmentaja Todd McLellan tuntuu luottavan suomalaisen taitoihin.

Pakarinen pelasi ensimmäiset NHL-ottelunsa Edmontonissa jo viime kaudella, mutta pelejä ylhäällä kertyi ainoastaan 17. Lisäksi loppukausi meni pilalle polvivamman takia, mikä piti hänet sivussa parisen kuukautta.

Kesän Pakarinen pääsi kuitenkin harjoittelemaan ehjänä, mikä näkyy nyt kaukalossa.

Pakarinen on ollut Oilersissa varsinainen monitoimimies. Hänet on voitu nähdä yhtä hyvin kakkosketjussa Ryan Nugent-Hopkinsin ja Jordan Eberlen kanssa kuin nelosketjussa rikkomassa vastustajan peliä. Peliaika on vaihdellut reilusta viidestä minuutista yli 13 minuuttiin. Vastuuta on tullut myös alivoimalla.

Roolien vaihtelu on Pakariselle tuttua aiemmiltakin vuosilta. Vuoden 2014 MM-kisoissa hän pelasi ykkösessä, kakkosessa ja kolmosessa. HIFK:ssa hän peruutteli jopa puolustajana, kun omat pakit olivat sairastuvalla.

Monipuolisuudesta on tullut Pakarisen vahvuus, mutta vaikka hän vierailisi satunnaisesti ylivoimakentissä, tulevaisuus NHL:ssä riippuu paljon työnteon määrästä. Pakarisen vahvuuksia ovat kuitenkin kaksinkamppailuvoima ja tunnollisuus.

– Joskus pienempänä ja junnuna yritin olla vähän taitopelaaja, kokeilin hienoja harhautuksia ja sellaista, mutta C-junnusta asti olen ollut suoraviivainen ja fyysinen.

Turha nyt enää tässä iässä on ruveta muuttamaan ja tähdätä playmakeriksi. Sillä mennään kuin tähänkin asti, Pakarinen sanoi Jääkiekkolehden 99 kysymystä -juttusarjassa.

Hän on kuitenkin näyttänyt, että kuti lähtee tarvittaessa tulisesti. Laukaus pärjää vertailussa NHL-tasollakin. Pakarinen on kehittänyt laukaustaan määrätietoisesti vuosien varrella.

– Yritän kauden aikana ampua aina treenien jälkeen, ja monesti niitä ennenkin. Kesällä on sellainen pressumaali, johon vetelen. Yritän ampua mahdollisimman paljon.

Melkein joka päivä tulee lauottua, se on niin tärkeä juttu kiekossa.

Pakarinen harmitteli Savon Sanomien haastattelussa, että pisteitä voisi olla enemmänkin paikkoihin nähden.

– Laukaus lähtee aina nopeasti. Täällä on aika vaikea päästä paikoille, joten joka paikasta pyrin ampumaan, Pakarinen sanoi.

Pakarisen kehitys pelaajana on ollut tasaisen vahvaa siitä lähtien, kun hän aloitti pelaamisen Suonenjoella SuKiKan joukkueessa. Hän sai pelata pikkupaikkakunnalla monen eri ikäluokan joukkueessa. Iso vastuu palveli hyvin tulevia vuosia.

– Vaikka välillä olin ihan puhki, silti sain jäädä kentälle. Joskus kävi niin, että kun olin tulossa vaihtoon, valmentajat viuhtoivat takasin ja huusivat, ettei vielä saa tulla.

Oli niin tiukkaa, että tarvittiin kentällä, Pakarinen kertoi Jääkiekkolehdessä.

Liigaura lähti käyntiin luontevasti KalPassa, ja syksyllä 2012 Pakarinen otti uuden harppauksen HIFK:n paidassa. Siirtyminen isompiin kuvioihin teki hyvää. Hänestä tuli seuraavalla kaudella HIFK:n varakapteeni ja 20 maalin mies.

Mikä on seuraava vaihe? Vakiinnuttaako Pakarinen paikkansa NHL:ssäkin vieläkin pysyvämmin vai onko edessä paluu Eurooppaan.

Pakarinen itse on maininnut moneen otteeseen pitävänsä Pohjois-Amerikan jääkiekosta. Ja se kyllä huokuu hänestä. Vahvan jässikän tilanteko-ominaisuuksia arvostetaan rapakon toisella puolella.

Edmontonissa on käynyt monia saman roolin laitureita yrittämässä: Teemu Hartikainen, Lennart Petrell, Jesse Joensuu… Pakarinen ja Lauri Korpikoski ovat onnistuneet heitä paremmin.

Vaikka Edmonton menettäisi aikaisessa vaiheessa mahdollisuuden pudotuspeleihin, jokainen ottelu on tärkeä Pakariselle, joka pelaa tulokassopimuksensa viimeistä vuotta.

– Uskon, että saan jatkosopimuksen, Pakarinen sanoi Urheilulehden haastattelussa.

Oikeaa puhetta.

Katso lisää