Frans Nielsen ja minimaila mainio yhdistelmä

Tunnollinen ja melko hiljainen tanskalainen jääkiekkoilija, joka pelaa New York Islandersissa.

Ei kuulosta sellaiselta yhdistelmältä, josta revittäisiin mediaseksikkäitä otsikoita Pohjois-Amerikassa. Eikä niin ole kyllä tapahtunutkaan.

Frans Nielsen, 31, on NHL-piireissä tunnettu ja arvostettu hahmo, muttei ole koskaan noussut isolla tussilla esille. Ehkä silloin, kun on listattu sarjan aliarvostetuimpia pelaajia.

Tämä kevät on iso mahdollisuus sekä Islandersille että Nielsenille.

Viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet Nielseniä aiempaa paremmin luupin alle. Islandersin valmentaja Jack Capuano iski kultasuoneen, kun hän ymmärsi siirtää runkosarjan loppupuolella Nielsenin John Tavaresin ja Kyle Okposon ketjuun.

Nielsen on keskushyökkääjä, mutta hän on sopeutunut erinomaisesti laiturin tontille. Tavares pystyy heittämään hyvin luistelevalle Nielsenille kiekkoja kovaan vauhtiin laitaan. Okposo puolestaan on erittäin vahva maalin edessä ja laitojen lähellä.

Maali pudotuspelien avauspelissä oli hyvä osoitus Tavaresin ja Nielsenin yhteistyöstä. Nätti rintamahyökkäys päättyi Nielsenin kovaan ja tarkkaan laukaukseen Roberto Luongon maalin yläpesään.

Okposon mielestä ketjun salaisuus on yksinkertaisesti siinä, että kaikki kolme ovat älykkäitä pelaajia.

– Kaksi muuta ovat senttereitä. Kun saamme kiekon, kyse on siitä miten pystyn hakeutumaan vapaaseen paikkaan. Ketjun jäsenillä on iso usko, että kuka tahansa pystyy luomaan tilanteen, Okposo sanoi.

– Pelaaminen tässä ketjussa auttaa, koska molemmilla ketjukavereilla on sekä pelinäkemystä että hyvä työmoraali, Tavares komppasi.

Myös Tavares pelaa välillä ikään kuin laitahyökkääjän tonttia. Nielsenin mukaan tällä tavalla pystyy pelaamaan enemmän, koska hyökkääjät eivät kuluta itseään loppuun oman pään taisteluissa.

– Sekoitamme vähän pakkaa. Olemme molemmat tottuneet siihen, että tulemme auttamaan puolustusta. Olemme tietoisia toisten liikkeistä ja kommunikoimme toisten kanssa, Nielsen sanoi. Liigakiekon ystävät muistavat Nielsenin Rauman Lukon paidasta kaudella 2012–13.

Maalivahti Simon Nielsen houkutteli Lukkoon ensin veljensä Fransin. Sen jälkeen Mikkel Bödker ja Philip Larsenkin innostuivat pelaamaan pikkukaupungissa.

– En tiennyt kovin hyvin Nielseniä ennen, mutta hän teki kyllä suuren vaikutuksen. Siellä se painoi minimailallaan menemään, Lukon silloinen puolustaja Harri Tikkanen muistelee.

Minimaila tosiaan. Nielsen pelaa poikkeuksellisen lyhyellä mailalla, minkä ansiosta hän pystyy operoimaan kiekkoa hyvin luistinten lähellä.

Yksi Nielsenin lempinimistä on ”Mr. Backhand”. Hänen bravuurinsa on harhautus rystypuolelle tai kova rystyveto.

Luisteluasento on ihanteellinen ja potku vaivattoman näköistä.

– Aivan kuin ne kaikki tanskalaiset olisivat lentäneet jäällä, Tikkanen ihmettelee.

– Hyvä luistelutaito ja pelinluku auttoivat hyvin Nielseniä siinä, ettei hän joutunut kaukalossa juuri koskaan vaikeaan paikkaan. Hän osasi sijoittua todella hyvin.

Avauskierroksen toisessa ottelussa Nielsen ei päässyt tehopisteille, mutta hän oli karvaamassa tilannetta, joka johti Tavaresin viimeistelemään Islandersin ainoaan osumaan.

Tavaresin ykkösketju on ratkaisevassa roolissa, kun Islanders yrittää vastata Floridan laajaan ja taitavaan hyökkäykseen. Islandersilla on loistava ykkösketju ja yksi sarjan parhaista nelosketjuista, mutta ”keskivälin” pitäisi nostaa tasoa.

– Nielsen oli aika hiljainen tyyppi, mutta todella hyvä jätkä ja joukkuepelaaja. Hänen otteitaan on kyllä tullut seurattua sen jälkeen, kun hän lähti Lukosta, Tikkanen tuumi.

Ehkä tänä keväänä seurattavaa tulee lisääkin.