Florida Panthers voi luottaa Sasha Barkoviin

Viime syksynä kaikki oli Aleksander Barkoville uutta. Uusi kotikaupunki, uusi kotihalli, uusi joukkue, uudet joukkuekaverit, ja uusi liiga. Nuorukainen oli kuitenkin kuin kala vedessä ja osoitti, miksi Panthers teki viisaasti varaamalla hänet heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Hän ehti tehdä A-maajoukkuedebyyttinsäkin, ja senkin kaikkien aikojen kovimmassa turnauksessa, Sotshin olympialaisissa.

Sotshissa Barkov loukkasi polvensa ja kausi päättyi siihen. Kesän alussa ilmestyneessä Jääkiekkolehdessä Barkov totesi jalan olleen jo kunnossa.

– Lähes täysin kunnossa. Nyt se pitää vain saada niin vahvaksi, ettei vamma tule uudestaan, hän sanoi.

Heinäkuussa hän kävi Panthersin nuorten pelaajien leirillä näyttämässä seurajohdolle, että luistin kulkee taas.

– Ei hänen tarvitse todistaa minulle mitään, halusimme vain nähdä hänet ja arvioida tilannetta. Hän näytti hyvältä, Panthersin GM Dale Tallon sanoi Miami Heraldissa.

Viime kaudella Barkov teki 54 ottelussa 24 tehopistettä, mutta jo ensi kaudella pisteitä tulee varmasti enemmän. Nyt liiga on hänelle tuttu.

– Olin vuosi sitten vuoden nuorempi, pelaajana junnumaisempi. Homma alkoi toimia, kun aloin tietää, miten pitää pelata. Ensi kaudella tiedän vielä enemmän, ja olen valmiimpi heti alussa. Sen on nähnyt, ettei kentälle kannata mennä nukkumaan. Pitää olla hereillä koko ajan, muuten tulee lähtö, kun joku rullaa yli, Barkov sanoi Jääkiekkolehdessä.

– [Pienessä kaukalossa] asiat tapahtuvat paljon nopeammin. Jos alkaa miettiä, voi sattua. Tietysti voi sattua, vaikka toimisikin nopeasti, koska taklauksia tulee koko ajan. [Minulla] kesti vähän liian kauan tehdä ratkaisut, ja olisi pitänyt tehdä vielä nopeammin. Kyllä sitä aikaa sitten rupesi löytymään.

Sopeutumista helpotti varmasti sekin, että Pohjois-Amerikassa valmentajat antoivat pelaajille enemmän vapauksia jäällä.

– Se on NHL, täällä [oli] SM-liiga. Ei ollut niin paljon taktiikoita kuin Suomessa. Oli niitäkin, mutta pelaajat saivat aika vapaat kädet, kunhan se ei vaikuttanut kielteisesti joukkueen pelaamiseen.

Barkovin viime kausi päättyi siihen, että hän istui lentokoneessa Sotshissa myös loukkaantuneen Mats Zuccarellon vieressä. Se oli harmi, sillä Panthers oli juuri saanut B-ketjunsa kasaan ja Barkov, Sean Bergenheim ja Brad Boyes alkoivat tehdä tuhojaan. ‘

– Alkoi kulkea, kun päästiin samaan ketjuun. Ruvettiin puhumaan pelistä ja löydettiin toisemme paremmin. Käänne tuli Detroitia vastaan, kun Bergenheim teki maalin ja me nousimme [kahden maalin tappioasemasta] rankkarivoittoon. Harmittaa, että en päässyt loppukaudella enää pelaamaan.

Mutta kemia Boyesin ja Bergenheimin kanssa on eräs asioista, joihin Panthers luottaa ensi kauden alussa. Kun peli kulki hyvin jo viime kaudella, mihin he pystyvätkään, kun sentterinä on vuotta kokeneempi Barkov, joka pääsee neuvottelemaan uutta sopimusta jo parikymppisenä.

Se ei kuitenkaan vielä ole syyskuussa 19 täyttävän Barkovin mielessä. Hän keskittyy jääkiekkoon, treenaa kovaa ja laukoo kiekkoja vanerilta maaliin iltamyöhälläkin. Jääkiekko on suuri osa “Sashan” elämää, ja on aina ollut. Tapparassa SM-kultaa 2003 voittanut isä, Aleksander vanhempi, on aina ollut tärkeä tukihenkilö myös kiekkomentorina.

– Sillä on fläppitaulu aina mukana, aina tulee palautetta. Niitä tauluja on useita, välillä tuntui, että joka huoneessa, Barkov kertoo Jääkiekkolehden haastattelussa.

Mutta vaikka kaikki oli uutta ja ihmeellistä Amerikassa, ja vaikka mopoauto vaihtui BMW:hen, Barkov pysyi omana itsenään. Vain yksi asia muuttui.

– Kellonajat sanon nyt eri tavalla. En enää sano puoli viisi, vaan 4.30.