Ensimmäiset kisat olivat Suomelle opintomatka
Teksti Risto PakarinenEi tullut Suomelle mitalia vuoden 1952 talviolympialaisten jääkiekkoturnauksesta, mutta se ei ollut yllätys. Joukkue lähti turnaukseen hakemaan voittoja Saksasta, Norjasta ja Puolasta, mikä olisi riittänyt viimeiseen pistesijaan, eli - yhdeksän joukkueen sarjassa - kuudenneksi.
Suomi nappasi voitot isäntämaa-Norjasta ja Saksasta, mutta Puola nousi 2-2 -tilanteesta 4-2 -voittoon Suomen viimeisen ottelun kolmannessa erässä ja kun puolalaiset voittivat vielä Norjankin seuraavana päivänä, he nousivat Suomen edelle sarjataulukossa.
Seitsemäskin sija oli kunniakas saavutus, kun muistetaan, että yhdeksästä osallistujamaasta Suomi oli ainoa, jolla ei vielä ollut yhtään tekojäärataa. Ja, että vuonna 1952 sota-ajasta oli alle kymmenen vuotta, ja että talvi oli ollut niin huono, että mestaruussarjakin kutistui reilun viikon mittaiseksi, kun kahden viiden lohkon joukkueet pelasivat yksinkertaisen sarjan. Ottelut pelattiin sunnuntaina, tiistaina, torstaina ja sunnuntaina. Lohkojen ykköset ratkaisivat mestaruuden paras kolmesta -menetelmällä. Ilves voitti mestaruuden suoraan kahdessa ottelussa.
Vuonna 1952 Suomen maajoukkueen päävalmentaja ei tarvinnut miettiä NHL-pelaajien peluutusta, tai lähtöä kisoihin. Kisoihin valittiin kaksi maalivahtia ja 15 kenttäpelaajaa, mutta valmentaja Risto Lindroos peluutti suurimmaksi osaksi vain kahta kentällistä.
Suomi kohtasi avausottelussa Ruotsin, ja hävisi rumin lukemin 9-2. Aamulehden toimittajan ottelu masensi niin pahasti, että hän ei uskonut Suomen voittavan yhtään ottelua.
“Suurin vika suomalaisilla on tänä talvena juuri heikko luistelukunto, minkä lisäksi pohjakunnonkaan kohdalla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin joskus ennen … Nyt on tilanne sellainen, että saamme varustautua ottamaan vastaan tappioviestin toisensa jälkeen. Kymmenen päivän aikana kahdeksan ottelua on jo sellaisenaan liian rankka urakka keskenkuntoisille miehillemme,” lehti kirjoitti.
Leijonat hävisivät neljässä päivässä yhtä monta ottelua maalierolla 42-7.
“Murheellista! Meikäläiset olivat kaikessa huonompia. Kukkuraksi eivät “lisäksi” osaa tehdä vilppiä niin, ettei tuomari sitä näkisi. Siitä syystä onkin suomalainen jatkuvasti jäähyllä, ei vastustaja”, kirjoitti Suomen Urheilulehti Sveitsi-ottelusta.
Suomen päävastustajat olivat kuitenkin Norja, Saksa ja Puola.
“Norja, joka oli kaikkien aikaisempien kovien vastustajien ottelut pelannut täydellista puolustuspeliä ei nyt osannutkaan, kun sitä tarvittiin, lähteä solmimaan hyökkäyspeliä ja kun he siihen menivät, pelasi puolustus kuin se ei ilman lisävoimaa olisi koskaan pelannutkaan”, kirjoitti Suomen Urheilulehti.
Suomi voitti ottelun 5-2, ja seuraavassa ottelussa Saksan 5-1. Piste Puola-ottelusta olisi riittänyt kuudenteen sijaan, mutta Puola oli sillä kertaa liian kova ja voitti ottelun 4-2.
Siitä se alkoi. Vuoden 1956 talviolympialaisissa Suomella ei ollut jääkiekkojoukkuetta mukana, mutta Squaw Valleyssa 1960 Leijonat olivat mukana ja siitä lähtien Suomi on ollut taistelussa mukana kaikissa kisoissa. Sotshissa kuudennentoista kerran.