Elliott on odottanut tilaisuuttaan pitkään

Tasan kymmenen vuotta sitten Brian Elliott oli Wisconsinin yliopiston kiekkojoukkueen kakkosmaalivahti. Hän oli ensimmäisen vuoden opiskelija ja pelasi kauden aikana vain kuusi ottelua. Hän pelasi hyvin, päästettyjen maalien keskiarvo oli 2,14 ja torjuntaprosenttikin 91,2. Joukkueen ykkösmaalivahdin maalikeskiarvo oli 2,09 ja torjuntaprosentti 92,4. Hänen nimensä oli Bernd Brückler.

Brückler oli Philadelphia Flyersin viidennen kierroksen varaus 2001, ja Ottawa Senators oli varannut Brian Ellottin yhdeksännellä kierroksella 2003, koko varaustilaisuuden toiseksi viimeisenä pelaajana. Ensimmäisenä valittiin Pittsburgh Penguinsin maalivahti Marc-Andre Fleury.

Seuraavalla kaudella Brückler oli jo jättämässä yliopistoa, mutta NHL:n työsulun vuoksi Flyers laittoi omat maalivahtinsa AHL:ään, ja hän päättikin jatkaa Wisconsinissa. Elliot sai sillä kaudella pelata yhdeksän ottelua, ja hänen torjuntaprosenttinsa oli komea 94,5. Potentiaali oli tullut ulos, ja kun kun Brückler valmistui, Elliottista tuli yliopistojoukkueen ykkösvahti. Hänen maalikeskiarvonsa seuraavalla kaudella oli 1,55 ja torjuntaprosentti 93,8.

Samaan aikaan Brückler jätti Pohjois-Amerikan. Kun vuosi sitten kirjoitin hänen kanssaan kirjan KHL:stä, hän kertoi kulttuurishokista, jonka koki siirryttyään tiiviistä yliopistojoukkueesta ammattilaiskiekon kovaan maailmaan. Pelattuaan syyskaudella kolmessa eri AHL- ja ECHL-joukkueessa, Brückler päätti siirtyä Espoon Bluesiin.

Elliott puolestaan sai pelata kahdeksan AHL-ottelua viimeisen yliopistokautensa päälle, mutta hänen maalikeskiarvonsa, 4,24, ei juurikaan vakuuta. Hän pelasi koko seuraavan kauden AHL:ssä, ja teki myös NHL-debyttinsä, mutta nousi NHL:ään vasta seuraavalla kaudella, jolloin hän pelasi 33 ottelua ylhäällä.

Jostain syystä Elliottilla oli kuitenkin vaikeuksia pelata tasaisen hyvin. Hyvää kautta seurasi heikko ja vuonna 2011 hän teki St. Louisin kanssa vuoden sopimuksen melkein minimipalkalla, ja toivoi saavansa näytönpaikan.

Hän sai sen. Nyt oli taas hyvän kauden vuoro, ja Elliottin torjuntaprosentti, 94,0, oli liigan paras.

Blues on etsinyt viime vuodet maalivahtia, joka kantaisi joukkueen pitkälle, ehkä jopa mestaruuteen saakka. Elliott-Jaroslav Halak -kaksikko ei onnistunut, ja viime kaudella seurajohto hankki maalin suulle Ryan Millerin, mutta joukkue ei taaskaan päässyt toiselle kierrokselle.

Nyt katseet kääntyvät 29-vuotiaaseen Elliottiin.

– Se on Brian Elliottin paikka. Hän on ansainnut sen. Me uskomme, että molemmat maalivahdit (Elliott ja Jake Allen) auttavat joukkuetta, mutta Brian on kehittynyt vuosi vuodelta – nyt on hänen vuoronsa, Blues-valmentaja Ken Hitchcock sanoi St. Louis Post-Dispatchille.

– En ole kuullut sitä niin sanotusti hevosen suusta, mutta olen kuullut lähipiiriltäni, mitä lehdissä on kirjoitettu. On hauskaa, että he luottavat minuun, nyt on minun vuoroni todistaa heidän olevan oikeassa, sanoi Elliott.

Valmentajan puheet ovat antaneet harjoitteluun lisämotivaatiota.

– Ajattelen niin, että jos jaksan tehdä vielä yhden punnerruksen tai vetää vielä yhden leuan, siitä on apua kauden aikana. Odotan tilaisuuttanu innolla ja olen ollut jäällä tavallista aikaisemmin ja harjoitellut salilla enemmän kuin ennen. Kun tuntee vastuun harteillaan, haluaa mennä töihin saman tien, Elliott sanoo.

Töitä riittänee.