Ducksin nousun perusta nähtävissä jo alussa

Colorado Avalanchelle keskiviikkona Pepsi Centerissä kärsitystä 3-0 tappiosta huolimatta Anaheim Ducks on NHL:n sarjataulukon ykkössijalla jos lasketaan pelkästään joulutauon jälkeen pelatut ottelut. Sen tilasto kolmen päivän joulutauon (joulukuun 23-25.) jälkeen on vakuuttava (25-5-3).

Ducksin nykykunto on täysin eri sarjassa joukkueen kauden ensimmäisten 33 ottelun pistevauhdista (12-15-6), jonka jälkeen Anaheim oli yhden ainoan pisteen sarjataulukon vihoviimeisenä olleen Columbus Blue Jacketsin edellä.

Pinnalta katsoen tämän kauden Anaheim Ducks näyttää olevan kaksi erilaista joukkuetta; kauden huonosti aloittanut ryhmä ja lentoon joulun jälkeen lähtenyt ankkalaivue. Mutta joukkueen pelin taustalla olleet tilastot eivät ole oikeastaan muuttuneet ollenkaan. Ne paljastavat Ducksin olleen saman joukkueen koko kahdelta eri kaudelta näyttävän kauden ajan.

Tosiasiassa Anaheim on koko ajan ollut yksi NHL:n kuudesta parhaasta joukkueesta. Sillä ei vain ollut yhtään onnea kiekon kanssa kauden ensimmäisten kuukausien aikana.

Ducksia pidettiin yleisesti yhtenä Stanley Cup-ennakkosuosikeista kauden 2015-16 alkaessa. Se oli päättänyt runkosarjan kolme kertaa peräkkäin Tyynenmeren divisioonan kärkijoukkueena. Se oli vienyt lopulta Stanley Cup-mestaruuden voittaneen Chicago Blackhawksin seitsemänteen ja ratkaisevaan otteluun huippujännittävässä läntisen konferenssin finaalisarjassa. Anaheim Ducksia pidettiin yhtenä NHL:n kovimmista joukkueista.

Joukkueen valmennusryhmä oli erinomainen. Ykkösketjussa pelasi uskomattoman kova parivaljakko Ryan Getzlaf ja Corey Perry. Nuoren joukkueen kokoonpano oli vahva ja sitä vahvistettiin kesällä entisestään hankkimalla kokenut puolustaja Kevin Bieksa sekä hyökkääjät Carl Hagelin, Shawn Horcoff, Chris Stewart sekä Mike Santorelli joukkueeseen.

Ducks oli näistä ja muutamasta muusta hyvästä syystä monen papereissa erittäin suosittu veikkaus Stanley Cupin mestarijoukkueeksi.

Ducksn kausi ei lähtenyt hyvin alkuun suurista odotuksista huolimatta. Yksi voitto ja vain neljä pistettä mahdollisista 20:stä ensimmäisten 10 pelatun ottelun jälkeen. Anaheim jäi maaleitta viidessä noista 10 ottelusta ja onnistui tekemään vain yhden maalin kahdessa muussa. Joulun tullessa Ducks oli NHL:n vähiten maaleja tehnyt joukkue. Vain 61 kiekkoa vastutajan maaliin. 12 maalia vähemmän kuin liigan toiseksi aneemisimmalla joukkueella Philadelphia Flyersilla.

Tuon pohjakosketuksen jälkeen pelatuissa otteluissa Anaheim on tehnyt 101 maalia, viidenneksi eniten koko NHL:ssä. Lähes puolet lisämaaleista on tullut ylivoimapelistä, joka on samalla noussut joulunaikaiselta 27. sijalta koko NHL:ssä kevätkauden ykköseksi. Yksilötasolla Ryan Getzlaf teki vain yhden maalin 62 laukauksesta ennen joulutaukoa ja senkin tyhjään maaliin. Sen jälkeen hän on tehnyt 9 maalia 67 laukauksesta. Sentteri Ryan Kesler on samalla aikajaksolla tuplannut pistetilinsä 12 pisteestä 24:ään.

Anaheimin joulun jälkeen tullut menestys ei tullut valmentajaa vaihtamalla, joukkueen terveystila on pysynyt periaatteessa samana ja kokoonpanoon on tuona aikana tehty vain yksi huomattava muutos. Ducks hankki hyökkääjä David Perronin ja puolustaja Adam Clendeningin Pittsburgh Penguinsin kanssa tammikuun 16. päivä tehdyssä pelaajakaupassa, jonka vastakauppana Penguins sai Carl Hagelinin.

Miten Anaheimin täydellinen suunnanmuutos on sitten selitettävissä?

Vastaus: se on ollut pelkkää onnea.

Näin radikaalisen muodonmuutoksen laittaminen muutaman onnekkaan kiekon pompun tiliin voi kuulostaa järjettömältä, mutta väite ei ole niin hullu kuin miltä se kuulostaa. NHL-ottelussa tehdään keskimäärin vain viitisen maalia. Muutama ohjaus, kiekon osuminen jonkun luistimeen tai pari täysin sokkona tehtyä ihmetorjuntaa voivat helposti sotkea koko joukkueen maalitilastot, jopa vain kahden tai kolmen kuukauden aikana.

Tämä selittää sen, miksi edistyneitä tilastoja jääkiekossa tekevät katsovat usein joukkueen laukaisuyrityksiä tapauksissa, joissa perinteiset maalimääriin perustuvat tilastot eivät näytä järkeenkäyviltä. Yksittäisessä ottelussa on yleensä enemmän kuin 80 yhteenlaskettua laukaisuyritystä, minkä vuoksi on mahdotonta, että muutama huono-onninen tilanne voi keinotekoisesti sotkea vääristää kokonaiskuvaa kovin pitkää aikaa. Käytettävissä olevan tiedon suuri määrä ja pienentynyt riippuvuus moukan tuurista tekee näistä laukauksiin perustuvista tilastoista paljon johdonmukaisempia ja ennustettavempia.

Esimerkiksi tässä tapauksessa, Ducks oli NHL:n 11. sijalla 1,509 laukaisuyrityksellä joulutauolle mentäessä, ja se on ollut samalla 11. sijalla 1,414 laukaisuyrityksellä sen jälkeen. Suurin ero on se, että Ducksin laukaisutarkkuusprosentti on parantunut alkukauden 5.0 prosentista - mikä oli koko NHL:n huonoin - 7.0 prosenttiin joulun jälkeen, millä päästään liigan 17. sijalle.

On mahdollista, että tuloksen parantuminen on seurusta siitä, että Ducksin pelaajat ovat keksineet keinoja tehdä paremmin maskia vastustajan maalin eteen, he ovat olleet paremmin kiinni palautuskiekoissa ja hyökänneet paremmin, mutta historia osoittaa, että jossain vaiheessa huonon onnenkin on käännyttävä.

Millainen joukkue Ducks sitten todellisuudessa on? Anaheimin tasaisen samoina pysyneisiin kiekonhallintatilastoihin perustuen Ducks on NHL:n kuudenneksi rankattu joukkue ja se on ollut samalla sijalla koko kauden ajan.

Joukkueen SAT-luku, joka lasketaan prosentuaalisena osuutena kaikista sen otteluissa tehdyistä laukauksista, oli 52.8% ennen joulua (koko NHL:n 7. paras) ja tuon luvun kanssa lähes identtinen 53.0% joulun jälkeen (koko NHL:n 5. paras).

Ennen kautta vallinneisiin odotuksiin, Ducksin aikaisempaan menestykseen ja jopa sen tämänhetkiseen sarjataulukkosijoitukseen perustuen, Anaheimin laukauksiin perustuva kiekonhallintatilasto on todennäköisesti antanut tarkan kuvan sen todellisesta taitotasosta koko kauden ajan.