Skip to main content

Doughty näytti tunteensa voitettuaan Norrisin

Teksti Nicolas Cotsonika / NHL.com

LAS VEGAS -- Drew Doughtylla oli suunnitelma valmiina, kun hän asteli keskiviikkona Hard Rock Hotel & Casinon lavalle. Hän aikoi kiittää perhettään kaikista niistä uhrauksista, joita se on joutunut tekemään, jotta poika pystyi etenemään jääkiekkourallaan Ontarion Londonista Los Angeles Kingsiin ja Kanadan maajoukkueeseen. Doughty on voittanut Stanley Cupin kahdesti sekä kaksi olympiakultaa. Nyt hänen meriitteihinsä luetaan myös NHL:n parhaalle puolustajalle jaettava Norris Trophy, jonka saajaksi hän oli ehdolla kolmatta kertaa.

Sitten Doughty näki yleisössä äitinsä Connien. Suunnitelma meni mönkään.

– Ei olisi pitänyt katsoa sinne. Pala nousi kurkkuuni, tunnusti Doughty.

Hän näki kyyneleet äitinsä silmissä.

– Olin niin innoissani, kun hänen nimensä kuulutettiin. Poikani voitti sen vihdoinkin. Hän on paiskinut todella lujasti töitä, sanoi Connie Doughty.

– En haluaisi itkeä. Mutta tiedän, miten paljon poikani on nähnyt uransa eteen vaivaa ja miten tärkeää tämä on hänelle. Norris Trophy oli hänen seuraava tavoitteensa. Tiedämme nyt, että hän on voittanut kaksi Stanley Cupia ja kaksi olympiakultaa, mutta kukapa olisi uskonut sitä silloin kun hän oli pieni? Connie jatkoi.

Drew'n lapsuudessa rahat olivat tiukilla. Connien vanhempien ansiosta poika sai varusteet, pystyi matkustamaan turnauksiin ja pääsi pelaamaan sekä kehittämään taitojaan. Drew'n isä Paul tuki ja kannusti poikaansa. Connie-äiti oli se vaativampi vanhempi.

– Isäni saattoi sanoa pelin jälkeen, että olisin voinut tehdä pari juttua toisella tavalla, mutta pelasin hyvin. Äitini sen sijaan paasasi, että hänen rahansa menevät hukkaan. Hän antoi minun kuulla kunniani, muisteli Doughty.

Conniella oli siihen syynsä.

– Poikani sanoi kerran haastattelussa perineensä urheilullisuutensa isältään ja sinnikkyytensä äidiltään. Olen samaa mieltä, sanoi Connie.

– Toimin molempien lasteni kanssa niin, että jos he halusivat aloittaa jonkin harrastuksen, heidän oli osallistuttava harjoituksiin 10-12 kertaa. Minusta se oli tärkeä oppitunti elämän kannalta. Jos lapsi ei enää halunnut jatkaa lajin parissa 12 kerran jälkeen, asia oli selvä. Mutta kesken kaiken ei saa koskaan luovuttaa, ja aina on yritettävä tehdä parhaansa. En odottanut, että lapseni olisivat parhaita, mutta halusin heidän tekevän parhaansa.

Drew Doughtysta tuli kuitenkin paras. Kings varasi hänet vuoden 2008 NHL Draftin kakkosena, kun Tampa Bay Lightning oli ensin varannut keskushyökkääjä Steven Stamkosin. Doughty näytti erinomaisuutensa pelatessaan avainroolissa Kanadan kultajoukkueessa Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010. Vasta 20-vuotias Doughty sijoittui Norris-äänestyksen kolmanneksi samana vuonna.

Sitten tuli toinen Stanley Cupin voitto, toinen olympiakulta ja Norris-äänestyksen hopeasija heti Ottawa Senatorsin Erik Karlssonin kannoilla. Karlsson voitti Norrisin jo toisen kerran neljän vuoden sisällä.

Tällä kertaa äänet menivät päinvastoin. Doughty päihitti Karlssonin, vaikka tämä oli 82 pisteellään NHL:n tehokkain puolustaja ja pistepörssin nelonen. Viimeksi yli 82 pistettä runkosarjassa yhdellä kaudella tehnyt NHL-pakki oli New York Rangersin Brian Leetch kaudella 1995-96.

Doughtyn 51 pistettä riittivät yhdeksänteen sijaan NHL-puolustajien pistepörssissä. Mutta hänen laukaisuyritysten onnistumisprosenttinsa oli viidellä viittä vastaan pelatessa NHL-puolustajien paras eli 58,89. Doughty sai jääaikaa keskimäärin 28:01 per ottelu ja pelasi vastustajien parhaita pelaajia vastaan. Kun Doughty oli jäällä, Kings sai täysillä kentällisillä pelattaessa kaikkiaan 537 laukaisuyritystä enemmän kuin vastustajat. Toisin sanoen Kings piti kiekkoa hallussaan enemmän.

Karlssonia ja Doughtya on hankala vertailla. Karlsson urakoi pelaajapuutteista kärsivässä joukkueessa, joka ei selvinnyt pudotuspeleihin. Hänen piti johtaa joukkueensa hyökkäyspeliä. Doughty sitä vastoin pelasi joukkueessa, joka oli voittanut useita mestaruuksia ja jonka pelityyli oli kurinalaisempi. Doughty ei saanut samanlaisia erivapauksia hyökkäyspäässä kuin Karlsson. Ei ole sattumaa, että Doughtyn joukkuetoveri Anze Kopitar voitti parhaalle puolustavalle hyökkääjälle myönnettävän Selke Trophyn. Kings oli jälleen yksi parhaista joukkueista sekä kiekonhallinnassa että puolustuspelissä.

– Vaikeahan meitä on vertailla. Joukkueemme ovat eri konferensseissa, emmekä pelaa paljon toisiamme vastaan. Doughty on hyvä pelaaja. Arvostan hänen pelityyliään ja sitä, miten hän näkee pelin. Opin paljon tarkkailemalla hänen peliään, Karlsson sanoi tiistaina.

Karlsson ja Doughty olisivat molemmat ansainneet saavutustensa perusteella Norris Trophyn, mutta Doughty sai 1 254 pistettä ja 93 ykkössijaa valinnan tehneiltä jääkiekkotoimittajilta. Karlssonille annettiin 1 020 pistettä ja 46 ykkössijaa. San Jose Sharksin Brent Burns oli 27 osumallaan NHL-puolustajien maalipörssin ykkönen, mutta hän jäi Norris-taistossa kauas kärkikaksikon taakse 619 pisteellään ja kolmella ykkössijallaan.

– Mielestäni kehityin vihdoinkin kokonaisvaltaisemmaksi pelaajaksi. Aiemmin tein paljon pisteitä, mutta puolustuspelaamisessani oli puutteita. Yritin kehittää itseäni sillä osa-alueella ja jättää hyökkäämisen vähemmälle huomiolle. Siksi en tehnyt yhtä paljon pisteitä kuin aiemmin, mutta muuten palaset loksahtivat tällä kaudella kohdalleen, kertoi Doughty.

Kun Doughty oli vastaanottanut palkinnon, hänet ohjattiin konferenssihuoneeseen valokuvausta varten. Hän näki Norris-pystissä Nicklas Lidströmin kaltaisten puolustajalegendojen nimiä. Connie Doughtyn silmiin osuivat hänen nuoruutensa tähtien Bobby Orrin ja Al MacInnisin nimet. Kyyneleet eivät olleet taaskaan kaukana.

– On huikeaa, että poikani saa nimensä tuohon joukkoon, sanoi ylpeä äiti.

Katso lisää