Skip to main content

Donskoi kerää parantuneen fysiikan hedelmiä

NHL.com @NHL

Joe Thornton jos joku on kunnon vanhan koulukunnan kiekkojermu. Vyöllä on 1299 NHL:n runkosarjaottelua ja 132 pudotuspeliä. Hän runnoo kaudesta toiseen kovalla tasolla. Runkosarjassa tehopisteitä on kertynyt jo 1269.

Thornton on nähnyt omassa ketjussaan jos jonkinlaista vipeltäjää.

Yksi jääkiekon hienouksista on, että keskinäinen kemia voi löytyä toisilleen ennakkoon hyvinkin vieraiden pelaajien kesken.

Vuonna 1992 syntynyt Joonas Donskoi huitoi pienillä kiekkomailoillaan Raahen pihakentillä, kun Thornton aloitteli NHL-uraansa Boston Bruinsissa 1997–98.

Silloin olisi voinut vetää aika isolla kertoimella vetoa, että tämä kaksikko pelaa vielä yhdessä NHL-joukkueessa. Niin vain on käynyt, ja kaiken lisäksi tulos on ollut erinomainen.

Pelkästään Donskoin murtautuminen San Jose Sharksin joukkueeseen ensimmäisellä NHL-kaudella on kova temppu, mutta kaiken lisäksi Donskoista on tullut laadukkaassa lännen joukkueessa ykkösrivin mies.

Hän on päässyt kokeneen Thorntonin ja taistelutahtoisen Joe Pavelskin ketjussa. Vaikea kuvitella paljon parempaa paikkaa Euroopasta tulleelle tulokkaalle.

– Donskoi on parantanut peliään koko ajan. Meidän ajatuksemme sopivat hyvin yhteen, Thornton kehui suomalaista.

Donskoin teholukemat yhdeksässä pelissä (2+1) voisivat olla paremmatkin, mutta toisaalta pelin kokonaistaso on ollut kohdallaan.

Ja juuri sen takia laituri on saanut säilyttää paikkansa ykkösessä.

Usein eurooppalaiset tulokkaat syyllistyvät liialliseen varmisteluun NHL-kehissä. Donskoi on toista maata. Hän uskaltaa pitää kiekkoa kulmassa sen muutaman lisäsekunnin, että ketjukaveri ehtii raivata itsensä vapaaksi.

Maali Floridaa vastaan oli osoitus rohkeudesta, jota isossa liigassa vaaditaan. Donskoi ajoi itsensä säästelemättä ”lihakasaan” ja runnoi kiekon väkisin sisään.

Vaikka vierellä on maailmanluokan tähtiä, harvoin NHL-kehissäkään saa iskeä kiekkoa takatolpalta vapaasti tyhjiin.

– Peli paranee jatkuvasti. Tuossa kentässä on aika helppoa olla se kolmas kaveri. He ovat loistavia pelaajia. Yritän tehdä vain parhaani joka ilta, Donskoi kehui kokeneita ketjukavereitaan MTV3:n verkkosivuilla.

Laiturin otteista näkee, että vaikka sarjataso oli viime kaudella heikompi, hänellä on taustallaan paljon onnistumisia.

Donskoin, Joonas Kemppaisen ja Julius Junttilan ketju esitti viime kaudella Liigassa sellaista dominointia, jota näkee enää harvoin.

Jos kehityskaarta katsoo vielä pidemmälle, keskiöön nousee Donskoin urheilullinen kehittyminen. Pelivaisto hänellä on ollut aina kohdallaan.

Florida Panthers varasi Donskoin alun perin neljännellä kierroksella 2010 (99. pelaaja), mutta hän myönsi itsekin, ettei elämäntyyli ollut riittävän urheilullisella tasolla. Ura polki paikallaan, kunnes Lauri Marjamäen saapuminen valmentajaksi Kärppiin 2013 antoi uutta potkua.

Donskoi alkoi kiinnittää huomiota ruokavalioon, mikä toi uutta vipinää kinttuihin kaukalossakin.

Donskoi on huomauttanut, että hän halusi olla valmis ennen kuin otti loikan rapakon toiselle puolelle. Hänen tapauksessaan 23 vuotta oli se oikea ikä, koska fysiikkapuoli ei ollut valmis aiemmin.

Vastaavasti Mikko Rantanen on jo 18-vuotiaana urheilullisilta ominaisuuksiltaan valmis Pohjois-Amerikan vaatimuksiin. Hänelle 18 vuotta oli oikea ikä.

– Täällä on pitänyt omaksua nopeasti se, että tilanteet tulevat älyttömän äkkiä. Koko ajan pitää olla hereillä ja pään pyöriä jo ennen kuin saa kiekon. Jos alkaa miettiä syöttöpaikkaa vasta kiekon kanssa, se on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa karvaus tulee jo päälle, Donskoi kertoi Ilta-Sanomissa.

Lausuntokin antaa viitteitä siitä, että yksi Donskoin vahvuuksista on juuri pelipää. Hän osaa tunnistaa tilanteet kaukalossa: milloin heitetään kiekko päätyyn ja milloin yritetään laidan kautta maalille.

Alkukauden suorituksen arvoa nostaa se, ettei Donskoi ole edelleenkään luistimilla maailmanluokan pikakiituri, vaikka nopeusominaisuudet ovatkin kehittyneet viime vuosien aikana. Sen sijaan vahvat jalat tulevat esille kulmissa. Vaikka pituutta on vain 182 senttiä, häntä on vaikea horjuttaa kaksinkamppailuissa.

Jos puhutaan puhtaasti vastustajan väsyttämisestä hyökkäyspäässä, San Josen ykkösketju on NHL:n eliittiä, Thortonin mailaa ei pysty nostamaan edes satamanosturille ja Pavelskin kroppa on silkkaa betonia.

Siinä on hyvä sitkeän suomalaisen vipeltää kolmantena lenkkinä.

Katso lisää