Skip to main content

Detroitin playoff-haaveet nuorilla harteilla

Teksti Panu Markkanen / NHL.com

Muistijälkiä kansainvälisestä jääkiekkokeväästä 1990:

1. Miesten MM-kultaa voitti Neuvostoliitto.

2. Stanley Cupin voitti Edmonton Oilers.

3. Detroit Red Wings ei pelannut NHL:n pudotuspeleissä.

Kun noita kolmea faktaa tarkastelee näin 26 vuotta myöhemmin, on niistä löydettävissä yksi yhteinen nimittäjä. Mitään noista ei nimittäin ole sen koommin enää tapahtunut.

Neuvostoliittoa ei enää ole, Edmonton on kaukana loistonsa päivistä, ja Detroit on vakiinnuttanut paikkansa NHL:n parhaimmistossa.

Viimeksi mainittu on näistä kolmesta todennäköisin uudelleen toteutuva tapahtuma. Voi jopa olla, että niin käy jo tänä keväänä.

Red Wings lähtee viimeisen noin kymmenen runkosarjaottelun rypistykseen itäisen konferenssin viimeiseltä pudotuspelisijalta. Se on viivan päällä Villi kortti –sijassa kiinni kolmen pisteen erolla takana vaanivaan Philadelphia Flyersiin.

Sarjataulukko on vielä Detroitille sikäli tyly, että Flyers on pelannut kaksi ottelua vähemmän kuin takaa-ajettavansa. Viime viikon keskinäinenkin päättyi Philadelphian 4-3 –voittoon. Detroit on toki vastannut tuohon tappioon kahdella tärkeällä voitolla, ensin Columbuksesta, sitten Floridasta.

Red Wings on juhlinut upean pudotuspeliputkensa aikana Stanley Cupia neljästi, eli vaikka joukkue ei tänä vuonna mestarisuosikkeihin kuulukaan, ovat odotukset menestykseen tottuneiden fanien keskuudessa valtavat.

Talouskriisin kurjistamassa kaupungissa Red Wings on samalla yksi harvoista kannattajien elämän valopilkuista, joten pudotuspelit halutaan varmasti kokea tänäkin keväänä.

- Kaikkialla, minne pelaajat menevät, heitä muistutetaan putkesta. Heiltä kysellään siitä. Heitä haastetaan siitä. Aina, kun joukkue häviää, putki asetetaan kyseenalaiseksi tiedotusvälineiden otsikoissa ympäri maan, kirjoitti Detroit Free Pressin toimittaja Jamie Samuelsen.

- Jos Red Wings olisi nuori joukkue ilman pudotuspelihistoriaa, he nauttisivat joka sekunnista. Kun painolastina on 24 pudotuspelikevättä, tuntuvat pelit ennemminkin hampaiden juurihoidolta. Tiedän, että se on mahdotonta, mutta putki on unohdettava. Putki katkeaa joskus. Se voi katketa tänä vuonna. Sillä mitataan organisaation tasaisuutta, mutta sillä ei pitäisi mitata tämänvuotista joukkuetta, kun he taistelevat pudotuspelipaikasta, toimittaja jatkoi.

On totta, että jokainen joukkue kirjoittaa joka kaudella oman tarinansa.

Menneiden vuosien suuruutta ei pitäisi sälyttää määräänsä enempää nykyjoukkueen harteille, mutta vaikka pelaajat sanoisivat pudotuspeliputkesta kysyttäessä mitä tahansa, ei kukaan nykyinen Red Wings –soturi halua nimeään liitettävän siihen joukkueeseen, joka aloitti Motor Cityssä kesäloman runkosarjan jälkeen ensi kertaa sitten kevään 1989.

Eikä nykyisyyttä tai tulevaisuutta voi rakentaa kunnioittamatta menneisyyttä. Jotta voisi mennä mihin tahansa suuntaan, on aina tiedettävä, mistä on tulossa.

Detroitin tehottomuudesta parjattua hyökkäystä (kuudenneksi vähiten maaleja itäisessä konferenssissa) johtivat viime pelissä iälliset ääripäät: Pavel Datsjuk (2+0) ja Dylan Larkin (1+1). Datsjukin panosta ei kukaan voi liikaa korostaa, mutta yhtä tärkeänä voidaan pitää todennäköisen tulevaisuuden Red Wings –kapteeni Larkinin onnistumista.

Onnistunut kevät voikin toimia todellisena sytykkeenä Larkinille. Kun ajatellaan, että joukkueen totutuista tukipilareista Datsjuk on 37-vuotias ja Henrik Zetterberg sekä Niklas Kronwall kaksi vuotta nuorempia – hekin siis ikämiessarjoihin kelpaavia – huutaa Red Wings nuorta johtajuutta.

Larkin on jo ohittanut tällä kaudella 20 maalin rajapyykin. Edellinen Red Wings-tulokas, joka on tähän pystynyt, on Zetterberg.

Sattumaa vai symboliikkaa?

Olisi liikaa sanoa, että Red Wingsin pudotuspelihaaveet elävät tai kuolevat Larkinin tehojen myötä, mutta pelaamalla nyt tehokkaan runkosarjan lopun, sementoisi hän vastaansanomattomalla tavalla asemansa seuran seuraavana ns. franchise-pelaajana, kun edellä mainitusta kolmikosta aika peliuran merkeissä jättää.

Detroit on joka tapauksessa tilanteessa, jossa se saisi vastaansa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastustajan, jota vastaan se lähtisi altavastaajana. Kukaan ei kaupungin ulkopuolella odota siltä Stanley Cupia, mutta pudotuspeliputken jatkaminen olisi tällaisen kauden jälkeen hyvä torjuntavoitto.

Ensi kaudella Larkin, Tomas Tatar ja kumppanit ovat vuoden kokeneempia, ja Red Wings voisi toden teolla alkaa jatkaa sukupolvenvaihdostaan. Silloin tämän kevään taistelu toimisi joukkueelle voimavarana ja yhteisenä kokemuksena, josta ammentaa voimaa.

Parhaimmillaan taistelu idän viimeisestä paikasta jatkuu runkosarjan loppuun asti, ja sen huipentuma saatetaan nähdä runkosarjan kolmanneksi viimeisellä kierroksella, kun Red Wings isännöi juuri Flyersia.

Pari maalia 19-vuotiaalta Larkinilta siinä ottelussa, ja asema kannattajien sydämissä olisi varsin luja.

Ei paineita, poika.

Katso lisää