Skip to main content

Central: Pystyykö Wild haastamaan kärkijoukkueet?

Teksti Risto Pakarinen / NHL.com

Kaksi mestaruutta neljässä vuodessa ja siihen päälle vielä viime kauden konferenssifinaali, jonka Los Angeles Kings voitti seitsemännessä ottelussa, jona se voitti jatkoajalla.

Yksi pomppu toiseen suuntaan ja Chicagossa oltaisiin voitu taas alkaa suunnitella mestaruusparaatia.

Perusrunko on kasassa. Patrick Kane ja Jonathan Toews tekivät juuri pitkät jatkosopimukset, hyökkäystä johtaa Norris-voittaja Duncan Keith, parinaan Brent Seabrook, ja taustatukea antavat ruotsalaiset Niklas Hjalmarsson ja Johnny Oduya. Maalivahti Corey Crawford jatkaa, ja nyt joukkueella on myös kakkossentteri.

Joko paikan nappaa Teuvo Teräväinen, tai New Yorkista siirtynyt Brad Richards.

Chicagon tilanne näyttää hyvältä, mutta taistelusta divisioonan ykköspaikasta tulee raju.

St. Louis on myös parempi kuin viime kaudella. Blackhawks tietää kuitenkin, kuinka mestaruuksia voitetaan.

Viime kauden yllättäjä on nyt kovan haasteen edessä, sillä ei ole helppoa yllättää kahtena vuotena peräkkäin.

Nyt joukkueeseen kohdistuu liuta kysymyksiä, samalla kun yleisö seuraa, nouseeko Avalanche viime kauden kaltaiseen lentoon. Viime kaudella Patrick Roy oli uusi valmentaja ja Nathan MacKinnon 18-vuotias tulokas.

Tänä kesänä Paul Stastny siirtyi St. Louisiin, mutta Roy on päättänyt luottaa MacKinnoniin sentterinä, samalla kun Matt Duchene johtaa toista ykkösketjua. Duchene oli viime kaudella joukkueen paras pistemies vaikka oli sivussa yli kymmenestä ottelusta.

Maalivahti Semjon Varlamov on luotettava veräjänvartija, ja vaikka tilastot eivät pystyneetkään ennustamaan Coloradon 52 voiton kautta, jotenkin joukkue siihen ylsi.

Ehkä parasta, että pelaajille ei tälläkään kaudella kerrota, ettei sen pitäisi olla mahdollista.

Juuri, kun kaiken piti olla valmista Kari Lehtosen murskaavaan läpimurtoon, hän sai aivotärähdyksen.

No, uusin vamma ei välttämättä pidä ”Kärppää” sivussa kauaa, mutta on harmi, että miehelle aina sattuu.

Dallas tarvitsee tervettä Lehtosta, sillä terve Lehtonen on eräs liigan parhaista maalivahdeista.

GM Jim Nill oli eräs kesän suurista voittajista, hänen vahvistettuaan Starsin hyökkäystä tekemällä ensin kaupat, jossa Jason Spezza tuli Dallasiin ja sitten napattuaan vapailta markkinoilta Spezzan kanssa viime kaudella pelanneen Ales Hemskyn.

Nyt Starsilla on kaksi kovaa hyökkäysketjua, sillä Tyler Seguin, joka johtaa ykkösketjua, oli viime kaudella pistepörssin nelonen. Nuori Valeri Nitshushkin jatkanee kehitystään.

Vanha maine ei helpolla katoa, ja monien mielessä Minnesota yhdistyy vieläkin puolustusvoittoiseen peliin, vaikka joukkueen vahvuudet alkavat olla muualla.

Nyt joukkueen runkopelaajia ovat hyökkääjät Zach Parise, Mikko Koivu, Jason Pominville, Mikael Granlund, Thomas Vanek, Charlie Coyle ja Nino Niederreiter.

Joukkueen kapteeni Mikko Koivu on pitkään ollut Wildin yksinäinen johtaja, mutta tällä kaudella ykkössentterin paikka saattaa siirtyä Mikael Granlundille, ja se on oikeastaan Wildille hyvä uutinen.

Nyt Wildilla on kaksi kovaa hyökkäysketjua, joiden pitäisi pystyä tuottamaan maaleja jatkuvalla syötöllä. Kysymysmerkkejä ovat puolustus- ja maalivahtipeli.

Darcy Kuemper ja Niklas Bäckström ovat mitat täyttäviä vahteja, kunhan pysyvät ehjinä. Ryan Suter pelaa puolet ottelusta ja johtaa puolustusta, mutta hän tarvitsee hieman apua. Ehkä Jonas Brodin pystyy siihen.

Tuntuu, että koko joukkue on täynnä pelaajia, jotka haluavat näyttää. Esimerkiksi Pekka Rinne, joka pelasi viime kaudella vain reilut 20 ottelua, oltuaan sitä ennen ehdolla liigan parhaaksi maalivahdiksi 2011 ja 2012.

Nyt hän on taas kunnossa ja haluaa näyttää, kuinka voitetaan 43 ottelua kaudessa, kuten kaksi vuotta sitten.

Entä sitten Shea Weber, joka on aina mukana Norris-spekulaatioissa, mutta ei ole voittanut palkintoa.

Kuinka hyvä hänen oikein pitää olla?

Joukkueen kaksi uutta keskushyökkääjää, Mike Ribeiro ja Olli Jokinen, ovat kolmekymppisiä ja molemmat tekivät Predatorsin kanssa vuoden sopimukset.

He haluavat varmasti näyttää, aivan kuten nuori Calle Järnkrok, joka teki viime kauden lopussa 12 ottelussa yhdeksän tehopistettä.

Näitä nälkäisiä pelaajia johtaa Peter Laviolette, joka sai viime syksynä potkut Philadelphia Flyersin valmentajan postilta. Hän saa pelaajistaan kaiken irti, eikä vastustajille ole tiedossa helppoja otteluita Nashvillessä.

Onko tämä Bluesin vuosi? Kun Blues viimeksi eteni toiselta kierrokselta jatkoon, joukkueen paras pistemies oli Pierre Turgeon ja ylivoimapeli rakennettiin Al MacInnisin lämärin varaan.

Siitä on siis aika kauan, 13 vuotta. Joukkue on ollut divisioonansa ykkönen tai kakkonen kolmena peräkkäisenä vuotena, mutta ei ole päässyt toista kierrosta pidemmälle kertaakaan.

Nyt joukkue on parempi kuin koskaan.

Paul Stastny palasi kotiin St. Louisiin ja Jori Lehterä päätti viimeinkin katsoa NHL-kortin. Bluesissa hän pääsee KHL:stä tutun Vladimir Tarasenkon rinnalle.

Alexander Steen jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäi ja David Backes saanee rouhia laiturina tällä kaudella.

Brian Elliott on osoittanut, että hän on hyvä maalivahti, mutta nyt hänen pitäisi pystyä säilyttämään huipputaso koko runkosarjan ja pudotuspelien ajan.

Jake Allen haastaa hänet taistoon peliajasta, mutta kummallakaan ei ole kokemusta selkeän NHL-ykkösvahdin roolista.

Blues jauhaa varmasti runkosarjassa, mutta aivan kuten Pittsburgh Penguinsin kohdalla, myös Blues mitataan lopullisesti vasta huhtikuun puolivälissä, kun playoffsit alkavat.

Kuinka ratkaista ongelma nimeltä Ondrej Pavelec? Onhan miehessä potentiaalia ja kyllähän hän oli voittamassa MM-pronssia 2011 Tshekin ykkösvahtina, mutta NHL:ssä hänen torjuntaprosenttinsa on ylittänyt 91,0 vain yhdellä kaudella, juuri 2011, jolloin hän pelasi 58 ottelua Atlanta Thrashersissa (91,4).

Kun joukkue sitten muutti Winnipegiin, hänen torjuntaprosenttinsakin siirtyi kohti kylmempiä lukemia.

Viime kaudella hänen torjuntaprosenttinsa oli nipin napin yli 90, sillä se oli 90,1.

Ehkä hän ei olekaan ongelma?

Ehkä ongelma on joukkue hänen edessään.

Puolustuksen, jota johtavat Tobias Enström ja Jacob Trouba, pitää tiivistyä, varsinkin kun valmentaja Paul Maurice on päättänyt peluuttaa Dustin Byfuglienia hyökkääjänä.

Blake Wheeler, Andrew Ladd, Evander Kane ja Mathieu Perrault yrittävät tehdä maaleja, ja varsinkin Kanelta odotetaan nyt merkittävää harppausta eteenpäin.

Jetsin kaudesta saattaa tulla pitkä. Siis lyhyt.

Katso lisää