Burns vaihtoi puolustajasta hyökkääjäksi

Vuonna 2011 Minnesota Wildia edustanut Brent Burns pelasi All-Star -ottelussa, puolustajana. Nyt hän on tehnyt viimeisissä 15 ottelussaan 14 tehopistettä – hyökkääjänä. Hän tosin aloitti kauden vanhalla paikallaan, tekemättä pistettäkään kuudessä ottelussaan takalinjoilla.

– Hän on hyvä puolustaja, mutta luulen, että hän on vielä parempi hyökkääjänä. Hän on iso ja vahva, ja luistelee erinomaisesti, San Jose Sharksin kapteeni Joe Thornton totesi nhl.comille pelattuaan Burnsin kanssa ensimmäisen ottelun samassa ketjussa maaliskuun puolivälissä.

– Minulle pelipaikalla ei ole väliä, on hyvä vain päästä pelaamaan. Totta kai minä teen sitä, mitä pyydetään. Joidenkin mielestä siirtyminen pelipaikalta toiselle voisi olla huono asia, minusta se on vain positiivista, Burns sanoi itse.

Aivan tyhjästä Sharks-valmentaja Todd McLellan ei ajatusta napannut. Burns pelasi laitahyökkääjänä jo junioreissa, mutta ennen kaikkea McLellan muisti nuorukaisen Minnesota Wildin farmijoukkueesta Houstonista, missä Burns pelasi säännöllisesti hyökkääjänä – aivan kuten myös Wildissa ensimmäisellä kaudellaan.

McLellan muisti sen hyvin. Hän oli nimittäin Burnsin valmentaja AHL:ssä tuolloin.

– Kun Brent oli meillä farmijoukkueessa, hänen pelipaikastaan käytiin pientä keskustelua. Oliko hän puolustaja vai hyökkääjä. Hän oli meillä koko kauden ja pelasi eri paikoilla. Joskus hän ei oikein tiennyt itsekään, mikä oli, mutta hän kesti ja käsitteli kaiken hyvin, McLellan muisteli nhl.comilla.

Vuonna 2003, kun Minnesota Wild varasi hänet draftin 20:ntena pelaajana, hänet varattiin puolustajana. Tosin hän oli pelannut juniorijoukkueessaan hyökkääjänä ja pelasi Ryan Getzlafin ja Jeff Carterin kanssa samassa ketjussa nuorten MM-kisoissa 2004. Ja sitten taas puolustajana.

Juuri Burnsin kaltaiset moniosaajat ja rajojen kaatajat mullistavat pelin säännöt, jos ne ovat mullistuakseen. Bobby Orr oli aivan uudenlainen puolustaja. Paul Coffey teki saman 20 vuotta myöhemmin. Wayne Gretzky uudisti keskushyökkääjän roolin pelinrakentajaksi, jolla oli toimisto maalin takana.

No, Burns ei varmaankaan mullista koko lajia, mutta hänen kaltaisensa pelaajat ovat valmentajalle arvokkaita työkaluja. Valmentajaguru Scotty Bowman peluutti Sergei Fedorovia puolustajana ja Winnipeg Jetsin puolustaja Dustin Byfuglien on myös vaihtanut hyökkääjästä puolustajaksi. Suomalaisilla on vielä hyvin muistissa, kuinka Sami Kapanen siirtyi hyökkääjästä puolustajaksi Ken Hitchcockin valmennuksessa 2004, kun Philadelphia Flyers kärsi puolustajapulasta.

– Sami pelasi hienosti, mutta Kim [Johnsson] on paras puolustajamme, Hitchcock totesi ESPN:lle Kapasen siirrosta takaisin hyökkäykseen 2004.

Rajansa kaikella. Erikoismiehet ovat erikoismiehiä.

– Joskus vaistonvarainen pelaaminen on parempaa kuin se, mitä valmentajat haluaisivat, systeemit ja muut. Burns on ollut loistava hyökkääjä, jolla on virtaa, joka taklaa ja pelaa vauhdikkaasti, McLellan sanoi San Jose Mercury Newsille.

– Hän opettelee vielä hyökkäyspelin taktista puolta. Nyt annamme hänelle pari selkeää tehtävää, ja hän hoitaa ne.

Burns, todellinen luonnonlapsi, ei vaivaa päätään turhilla huolilla.

– Jotkut asiat ovat vaikeampia kuin toiset. Peli on nopeampaa ketjussa, ja se on rankempaa keuhkoille ja reisille. Kaikki tapahtuu nopeammin. Mutta paine on erilaista. Tehoja tietenkin odotetaan, mutta hyökkääjänä voi kokeilla juttuja, hän kuvaili Mercury Newsille.

Hän vain pelaa.