Skip to main content

Antti Niemi löytänyt hyvän vireen Dallasissa

Teksti Marko Leppänen / NHL.com

Antti Niemi eli 2000-luvun alussa leppoisaa nuoren kiekkomiehen elämää. Hän ajoi päivisin jääkonetta Tikkurilan Valtti-Areenalla ja pelasi iltaisin Kiekko-Vantaan joukkueen maalissa.

Niemi asui ihan hallin vieressä, joten matkojenkaan kanssa ei tarvinnut rasittaa päätään.

Silti ihan hyvä, ettei hallimiehen ura ottanut sen enempää tulta alleen. Niemi on parempi jään peittäjänä kuin tekijänä.

Liigaveskarin statuskin oli työn ja tuskan takana, mutta Pasi Nurmisen ja monen muun tukihenkilön avustuksella ura avautui Pelicansissa kaudella 2005–06. Sen jälkeen jääkoneen rattiin ei enää ollut asiaa.

Suurimmat paineet poistuivat, kun Niemi voitti Chicagon riveissä Stanley Cupin 2010. Hänen ei ole viimeistään sen jälkeen tarvinnut todistella kenellekään mitään.

Eikä ”Andy” muutenkaan ole mitään todistelijatyyppiä. Hän tekee oman hommansa ja poistuu hallilta pipo silmillä.

Niemessä on paljon samaa suomalaista perusäijää kuin Nurmisessakin. Miesten suurin ero on, että Nurminen on tyyppinä huomattavasti verbaalisempaa sorttia.

Ehkä juuri hiljaisuuden ja vaatimattomuuden takia Niemi on taitoihinsa ja saavutuksiinsa nähden aliarvostettu suomalainen jääkiekkoilija.

Niemellä on ikää jo 32 vuotta, mutta näyttää vahvasti siltä, että hän kehittyy edelleen.

Monet pitivät Dallas Starsin GM Jim Nilliä mieleltään nyrjähtäneenä, kun hän kiinnitti viime kesänä Kari Lehtosen seuraksi toiseen kokeneen ykköskaliiberin veskarin.

Nill päätti käyttää kahteen maalivahtiinsa yhteensä 10,5 miljoonaa dollaria. Mutta kyllä sillä osastolla olikin parannettavaa. Omiin lipsahti 3,13 osumaa ottelua kohti, ja maalivahtien torjuntaprosentti 89,5 oli Edmonton Oilersin jälkeen sarjan toiseksi huonoin.

Jhonas Enhroth sai lähteä Los Angelesiin, eikä tilalle hankittu toista kakkosveskaria.

Samalla hetkellä kun Niemen 13,5 miljoonan dollarin ja kolmen vuoden sopimus julkistettiin, alkoi Dallas-henkisten ihmisten piirissä syvä huoli siitä, että miten kahden vahvan veskarin järjestelmä toimii.

Hyvinhän se näyttää toimivan.

Lähtökohta oli klassinen: peluutetaan ensin puoliksi ja katsotaan kumpi on kuumempi. Siinä kisassa Niemi on Lehtosta selkeästi edellä.

Niemi on torjunut yhdeksässä pelissä kuusi voittoa. Torjuntaprosentti 90,8 voisi olla parempikin, jos Dallasin puolustuspeli olisi edes vähän järjestäytyneempi.

Niemi on juuri niin kiprusoffmaisen keskittynyt ja tyyni kuin hän vain parhaimmillaan osaa. Häntä eivät horjuta maalille ajavat hyökkääjät, eivät satunnaiset helpot maalit. Pari hörppyä pullosta, maski takaisin päähän ja hommiin.

Viileys ei kadonnut edes ottelussa vanhaa seuraa San Jose Sharksia vastaan. Joonas Donskoin komean veivin pysäytys patjalla oli ottelun yksi tähtihetkistä.

Lehtonen oli viime kaudella vaikeuksissa varsinkin peräkkäisinä pelipäivänä jälkimmäisissä otteluissa. Nyt hänen roolinsa näyttää jäävän väistämättä tuuraajaksi, vaikka näyttöpaikkoja tulee varmasti tasaisesti.

Yleensä kahden kokeneen maalivahdin taistelu peliajasta on hyvinkin tunteetonta, mutta Dallasin tapauksessa tilannetta helpottaa, että kaksikko tuntee toisensa hyvin pitkältä ajalta. Lehtonen on riittävän kokenut NHL-pelaaja ymmärtääkseen tilanteen: parempi pelaa. Eikä se ole Niemen vika.

Niemi ei ole mikään salamavaloissa paistattelija, mutta joukkueen sisällä hän on ollut aina pidetty henkilö. San Jose Sharksin vanhat joukkuetoveritkin suitsuttavat suomalaista.

– Niemi oli iso osa joukkuetta monta vuotta. Kun emme päässeet pudotuspeleihin, hän siirtyi muualle. Niemi oli kuitenkin mahtava joukkuekaveri, San Josen Sharksin Joe Thornton sanoi Dallas-ottelun alla.

San Josen ajan maalivahtipartneri Alex Stalock sanoi, ettei hän ole ollenkaan yllättynyt, että Niemen ja Lehtosen yhteispeli sujuu.

– Hänen kanssaan on helppo tulla toimeen. Huumorintajuun tottuminen vie aikansa, mutta hän on hauska jätkä. Voin vain kuvitella millainen hän on suomen kielellä.

Hyvä torjumaan ja hauskat jutut. Kuulostaa suomalaiselta maalivahdilta.

Katso lisää