Anna mennä, Cory!
Teksti Risto PakarinenTampa Bay Lightningin uusi maalivahti Anders Lindbäck on 198-senttinen, mikä ei sinänsä ole nykyisin enää edes kummallista. Jääkiekkokin on isojen miesten peli ja isosta koosta on etua, kun tehtävänä on peittää maalin suu mahdollisimman tiiviisti.
Hyökkäyksessä Lightning on tällä kaudella voinut kuitenkin luottaa kahteen pelaajaan, jotka kyllä ilmoittavat pituudekseen 170 cm, mutta tilastotiedossa saattaa olla hieman liioittelua. Heistä kokeneempi on Martin St. Louis, vuoden 2004 pistepörssivoittaja ja NHL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu pelaaja, joka on joukkueen toiseksi paras pistemies. St. Louis on tehnyt kahdeksassa ottelussa 14 pistettä, edellään vain kaksi pistettä enemmän nakuttanut Steven Stamkos.
Pörssin kolmosena on tulokas Cory Conacher, jolla on kahdeksasta ottelusta 12 tehopistettä.
Aivan kuten St. Louis, Conacherkin livahti NHL:ään ilman varausta, vaikka olikin ehdolla Yhdysvaltojen parhaaksi yliopistokiekkoilijaksi 2010. Taitoa hänellä oli, siitä ei ollut epäselvää. Harmi vain, että hän … oli niin pieni.
Lightningilla oli onneksi kokemusta pienten vapaiden agenttien löytämisestä, ja kun Conacher oli koepelannut kolmessa AHL-joukkueessa collegekautensa päätteeksi 2011, Norfalk Admirals - joka oli tuolloin Lightnining farmiseura - teki Conacherin kanssa vuoden sopimuksen. Kaudella 2011-12 Conacher oli joukkueen paras pistemies, AHL:n pistepörssin kakkonen ja maalipörssin ykkönen. Hänet valittiin AHL:n parhaaksi pelaajaksi ja tulokkaaksi, kun Admirals voitti Calder Cupin.

Viime maaliskuussa Conacher teki sitten NHL-sopimuksen Lightningin kanssa, mutta sai vielä odottaa tilaisuuttaan tammikuuhun saakka, työehtosopimusneuvotteluiden vuoksi.
Nyt Conacher, joka käyttää insuliinipumppuja diabeteksensa hallitsemiseen, on ylittänut viimeisenkin esteen NHL-unelmansa tieltä. Hän on pelannut vain reilut 14 minuuttia ottelua kohden, mutta kun on jäälle päässyt, hänen ketjukavereinaan ovat olleet joukkueen kapteeni Vincent Lecavalier ja Teddy Purcell tai Ryan Malone.
– Tämä on aivan uskomatonta, Conacher sanoi Lightningin kotisivulla.
Ja jos Conacher haluaa kehittyä entisestään - kuten haluaa - hänellä on mentorikin lähellä, sillä Martin St. Louis on ottanut nuorukaisen siipiensä alle.
– Hän on ollut inspiraationi koko urani ajan. Hän on ollut esikuvani ja kun tulin Tampa Bayhyn halusin ensimmäiseksi jutella Martinin kanssa, että saisin hyvän käsityksen siitä, mitä minun piti tehdä, Conacher kertoi Tampa Bay Timesille.
Conacherilla ja St. Louisilla on oma, pieni kerhonsa, mutta St. Louis ei tunne sielujen sympatiaa Conacherin kanssa vain sen vuoksi, että heidän silmänsä ovat samalla tasolla.
– Pidän hänen tyylistään ja energiastaan. Ihmiset vertaavat häntä usein minuun, mutta en minä siksi häntä opeta, ja anna hänelle vinkkejä, sanoo St. Louis.
Pari vuotta sitten Conacher, joka oli Canisius Collegen aikoinaan myös hyvä oppilas, totesi eräässä haastattelussa haluavansa ruveta kirjanpitäjäksi, aivan kuten hänen isänsä. Se saa kuitenkin odottaa.
Nyt on muiden vuoro pitää kirjaa hänen tehopisteistään.