Skip to main content

World Cupin kiekkojuhla jätti komean jäljen

World Cup käynnistyi Toronton Air Canadan Centressä vuosi sitten

Teksti Marko Leppänen @MarkoLeppnen / toimittaja, NHL.com/FI

- USA, USA, USA, kaikuivat huudot Toronton Air Canada Centren käytävillä tuntia ennen Yhdysvaltojen ja Euroopan joukkueen avausottelua.

Tätä hetkeä oli odotettu kauan, Word Cupin avausottelua 17. syyskuuta 2016. Edellinen World Cup oli pelattu vuonna jo 2004, ja NHL, NHLPA sekä IIHF pääsivät vihdoin sopuun turnauksen järjestämisestä.

Tämä turnaus olisi muodoltaan erilainen kuin monet edeltäjänsä. Ensinnäkin kaikki ottelut pelattaisiin samalla areenalla Torontossa.

Suurinta kohua olivat aiheuttaneet mukaan otetut uudet joukkueet. Euroopan joukkue oli kerätty parhaista eurooppalaisista NHL-pelaajista, joiden oma maa ei ollut mukana turnauksessa. Pohjois-Amerikan joukkueessa pelasivat USA:n ja Kanadan parhaat alle 24-vuotiaat pelaajat.

Torontossa oli edeltävinä päivinä pyörinyt kaikkien aikojen mediahypetys. Harvoin koolla on samanlainen kattaus kiekko-osaamista kuin mediapäivänä, jolloin maailman parhaimmisto oli vapaasti haastateltavissa.

Vaikka valmistautuminen turnaukseen oli ollut pelaajille rankkaa poikkeuksellisen aikaisen aikataulun takia, kasvoilta paistoi pikkupoikamainen innostus. Oltiin jonkun uuden ja jännittävän äärellä.

Euroopan joukkuetta pidettiin turnauksen heittopussina, mutta se näytti, mitä hyvällä yhteishengellä ja valmennuksella saa aikaiseksi lyhyessäkin aikataulussa. Euroopasta tuli koko turnauksen suurin tarina ja piristysruiske.

Eurooppa antoi varoituksen jo turnauksen avauspelissä, kun se kaatoi USA:n 3-0. Pelin jälkeen USA-huudot eivät enää raikuneet Air Canada Centren käytävillä niin railakkaasti kuin ennen ottelua.

Euroopan päävalmentaja Ralph Krueger tuskin vielä avausottelun jälkeen aavisti, millaiseen myllytykseen hän joutuu turnauksen aikana. Kruegerista tuli turnauksen aikana yksi halutuimmista haastateltavista, joka sai useaan otteeseen taustoittaa joukkueen jykeviä otteita.

Eurooppa pelasi järkevän simppeliä peliä, jossa se vain yritti voittaa alueen kerrallaan. Yksinkertainen tyyli sopi hyvin turnaukseen, jossa valmistautumisaika oli erittäin lyhyt. Tärkein menestystekijä oli kuitenkin joukkueen yhtenäisyys. Euroopasta kasvoi lyhyessä ajassa tiivis joukkue, vaikka pelaajat olivat kotoisin eri maista.

Eurooppa nousi A-lohkon kakkosena jatkoon, mutta toinen uusi joukkue tippui B-lohkossa jatkosta pirteistä otteistaan huolimatta. Pohjois-Amerikka oli tasapisteissä Venäjän kanssa, mutta hävisi keskinäisen ottelun tappion takia.

Pohjois-Amerikka ehti kuitenkin tehdä lähtemättömän vaikutuksen kolmessa pelissä erityisesti nopeudellaan. Muiden muassa Connor McDavid, Nathan MacKinnon ja Johnny Gaudreau näyttivät mihin suuntaan nykykiekko on menossa.

Jos uudet joukkueet olivat vakuuttavia, se vanha joukkue oli vielä parempi. Kanada oli turnauksen selkeä ykkössuosikki, mutta isäntämaan ylivoima oli silti hätkähdyttävää. Kanada voitti alkulohkossa kaikki pelinsä maalisuhteella 14-3.

Kanadan valmentaja Mike Babcock nauratti mediaa, kun häneltä kysyttiin omasta merkityksestään menestykselle.

- Viime kaudella valmensin Toronto Maple Leafsiä, ja me olimme viimeisiä sarjassa, Babcock heitti.

Kanadan tehoketju Brad Marchand-Sidney Crosby-Patrice Bergeron näytti tehonsa välieräpelissä Venäjää vastaan. Venäjä johti toisessa erässä 2-1, mutta Crosbyn ketju värkkäsi kaksi osumaa ja vei isännät johtoon. Venäjä ei siitä enää noussut, vaan Kanada meni 5-3-voitolla loppuotteluun.

Toisesta välierästä tuli vielä tiukempi. Ratkaisu tuli jatkoajalla, kun Euroopan kapteeni Anze Kopitar heitti ensin kiekon toiselle puolelle ränniin. Paikalle ehti Mats Zuccarello, joka jatkoi kiekon Ruotsin maalille. Tomas Tatar pääsi sutaisemaan maalin kulmalta 3-2 -voittomaalin ja vei Euroopan sensaatiomaisesti finaaliin.

Finaalit järjestettiin kahdesta voitosta poikki -systeemillä. Eurooppa taisteli urhoollisesti, mutta Kanadan materiaaliylivoima oli liian iso.

Ensimmäinen finaali meni Kanadalle 3-1. Eurooppa johti toista finaalia vielä kolmannessa erässä 1-0 Zdeno Charan maalilla, mutta Kanadan meni kolmannessa erässä Bergeronin ja Marchandin maaleilla ohi. Marchandin alivoimamaali syntyi vain 43,1 sekuntia ennen peliajan loppua.

- Mitä kovempi tilanne, sitä parempia he ovat. He eivät voi voittoaddiktiolleen mitään, Babcock kehui tähtipelaajiaan.

Kymmenen tehopistettä nakuttanut Crosby pokkasi turnauksen parhaan pelaajan palkinnon. Hänestä tuli vasta kolmas pelaaja, joka on pokannut Hart Trophyn, Conn Smythe Trophyn sekä World Cupin (tai Kanada Cupin) parhaan pelaajan palkinnon. Muut pelaajat ovat Wayne Gretzky ja Bobby Orr.

- Uskon, että jokainen Kanadan paidassa pelaava tekee kaikkensa voiton eteen, Crosby sanoi.

Kanada jatkoi uskomatonta putkea kansanvälisellä tasolla. Jos mukaan lasketaan parhaiden pelaajien turnaukset, Kanada on voittanut kuudesta viime turnauksesta viisi. Niissä mittelöissä Kanadan voittoputki venyi jo peräti 16 otteluun.

Ai miten Suomen kävikään? Siihen ei kannata tuhlata montaa riviä.

Leijonien turnaus oli valtava pettymys, vaikka taso tiedettiinkin kovaksi. Suomi hävisi kaikki kolme alkulohkon otteluaan ja onnistui tekemään vain yhden osuman.

Katso lisää