Minnesota Wildin kauden päättymiseen johtaneet syyt

Minnesota Wildin pelit päättyivät perjantaina Stanley Cupin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, kun Vegas Golden Knights passitti minnesotalaiset laulukuouroon seitsemän ottelun sarjan jälkeen.

Wild voitti sarjan avauspelin, mutta päätyi sitten 1-3 tappioasemaan. Tästäkin kuopasta Minnesota kykeni vielä nousemaan seitsemänteen otteluun, jossa Golden Knights oli kuitenkin vahvempi maalein 6-2.
Minnesota oli runkosarjassa Honda West -divisioonassa kolmas voitettuaan 56 ottelustaan 35 ja keräämällä 75 pistettä. Kirill Kaprizov oli joukkueen tehomies 27 maalillaan ja 51 pisteellään. Kevin Fiala teki 40 pistettä ja oli toinen 20 maalin rajan rikkoneista miehistä. Myös Mats Zuccarello, Jordan Greenway ja Joel Eriksson Ek saavuttivat 30 pisteen rajan.

Maalivahtiosastolla Cam Talbot ja Kaapo Kähkönen pelasivat lopulta kohtalaisen tasaisesti. Talbot torjui 33 ottelussa torjuntaprosentilla 91,5, ja tulokaskautensa NHL:ssä pelannut Kähkönen puolestaan pelasi 24 ottelua ja pysäytti 90,2 prosenttia kohtaamistaan laukauksista.
Seuraavassa kolme syytä Wildin kauden päättymiseen.
1. Todennäköisyydet kääntyivät vastaan
Kiekon toimittaminen maalille ja oman pelin kärsivällinen jauhaminen ovat kliseitä, jotka varsinkin pudotuspelivaiheessa nousevat pinnalle lähes päivittäin. Kyllä ne silti pitävät myös paikkansa, ja sen Wild sai kokea ikävämmällä tavalla jäädessään vastustajansa jalkoihin.
Golden Knights laukoi paljon ja pääsi sitä kautta luomaan sekä painetta että tilanteita. Yleensä ennemmin tai myöhemmin syntyy myös tilanteita, joista päästään ratkaisemaan. Tässä sarjassa erityisesti toiset erät olivat hurjaa Vegasin hallintaa, sillä joukkue laukoi kaksi kertaa sen verran mitä Wild ja voitti maalit 11-2.
2. Kolhut kostautuivat - varsinkin takalinjoilla
Vegas tiedettiin erittäin fyysiseksi joukkueeksi, jonka kovuus uuvuttaa vastustajat. Minnesotan tapauksessa iskut kostautuivat konkreettisesti pelaajien joko putoillessa kokonaan vahvuudesta tai jatkaessa vajaakuntoisina.

Seitsemännessä ottelussa Wild menetti avainpuolustaja Jonas Brodinin jo varhaisessa vaiheessa ylävartalovamman vuoksi. Ainoa vaihtoehto oli antaa minuutteja tulokaspuolustaja Calen Addisonille.
- Hyökkääjän voi aina korvata, mutta puolustuksessa on kuusi kaveria. Sen kanssa on vaikeampaa, ja pelaajat joutuvat pelaamaan väärillä paikoilla liikaa minuutteja tai vääränlaisia minuutteja. Totta kai se häiritsee, päävalmentaja Dean Evason harmitteli.
Ryan Suter puolestaan jatkoi pelaamista, vaikka veteraani koki kovia vastaanottaessaan rajun taklauksen Vegasin Ryan Reavesilta. Jäällä pitkään itseään keräillyt puolustaja taisteli kipujen läpi, mutta ei varmasti ollut täydessä kunnossa. Listaan lisättiin vielä Eriksson Ek, joka loukkasi polvensa kuudennessa ottelussa, mutta hän jatkoi pelaamista väkisin.
3. Uuden aikakauden alku
Wildin kaudessa oli paljon uutta. Sesonki oli ensimmäinen, johon Bill Guerin ehti kunnolla vaikuttaa GM:n ominaisuudessa. Venäjältä tullut Kaprizov puolestaan pelasi Pohjois-Amerikassa ensimmäistä kauttaan. Eriksson Ek löysi pelaamiselleen aivan uuden tason, ja Kaapo Kähkösen ensimmäinen täysipainoinen NHL-kausi oli vahva ennusmerkki suomalaismaalivahdin tulevaisuuden potentiaalista.

Potentiaalia on myös Minnesotalla, mutta tässä vaiheessa sitä on paljon vaikeampi realisoida, kun vastassa on pidempään rakennettuja ja pidempään vakavassa kannujahdissa olleita joukkueita. Wildilla ei vielä ollut samanlaista pudotuspelien lujuutta ja yhteisten kokemusten tuomaa karheutta kuin monilla muilla pudotuspelijoukkueilla, varsinkin menestymään povatuilla porukoilla - kuten Vegasilla. Leveyttäkään ei ollut liikaa, erityisesti loukkaantumisten jälkeen.
Siitä ei pääse mihinkään, että kamalan pettynyt Wildin ei tarvitse olla. Sen kausi oli onnistunut ja parempi kuin kukaan osasi odottaakaan. Erinomainen runkosarja oli jo itsessään hieno suoritus. Vegasin tasoisen joukkueen kanssa vääntäminen näin pitkään puolestaan kunniakas jatko.
Minnesota päätyi asetelmaan, jossa ratkaiseva marginaali on mahdollisimman pieni. Seitsemäs ottelu kysyy tietynlaista luonnetta ja myös onnea - täydellistä onnistumista juuri oikealla hetkellä. Seiskapeli ei mennyt Wildin toiveiden mukaisesti, mutta todennäköisesti kausi voidaan kuitata silti vahvasti plusmerkkisenä.
- Noustuamme tasoihin uskoimme kaikki vahvasti, että voittaisimme tämänkin ottelun. Emme luovuttaneet. Pelasimme ja kamppailimme, mutta emme vain saaneet lisää maaleja, kokenut Zach Parise totesi.