Skip to main content

Viihdearvo ja perinteet kunniaan muutoksissa

Teksti Sami Kapanen / NHL.com

Suomalainen kiekkoikoni Sami Kapanen kirjoittaa säännöllisesti NHL.com/fi -sivustolle pelaajista, pelistä ja kaikesta mitä jääkiekon ympärillä tapahtuu.

Minusta NHL:ssä täksi kaudeksi käyttöön otettu valmentajan haasto toimii hyvin. Esimerkiksi jenkkifutiksessa teknologia on ollut vahvasti mukana aiemminkin. Tekniikka on kehittynyt niin paljon, että sen käyttö on perusteltua.

Jääkiekossa halutaan kunnioittaa perinteitä, mutta samalla modernisoida lajia. Valmentajan haasto jättää kaiken jälkiveivaamisen pois.

Valmentajan haasto ei vie loppujen lopuksi hirveästi aikaa. Marginaalit ovat kuitenkin pelissä tosi pieniä, joten hyvä, että tilanteet katsotaan tarkasti läpi.

Pudotuspeleissä yksittäisten tilanteiden merkitys vielä kasvaa runkosarjaan verrattuna. Jos vaikka kyseenalainen maali tulee erän loppuun, se voi kääntää koko ottelusarjan. Valmentajan on toisaalta oltava aika varma asiastaan, sillä aikalisät tulevat tarpeen esimerkiksi loppukirivaiheessa.

Vastaava systeemi voisi olla hyvä Suomessakin, mutta se vaatii valtavat resurssit. Kamerat ja laitteet maksavat paljon. Maalitolppien sisäänkin on sijoitettu pieni kamera. NHL:n satsaaminen tähän kertoo tavallaan, että miten paljon sarjalla on varaa panostaa.

Omalla uralla Pohjois-Amerikassa on varmaan tullut eteen moniakin kiistanalaisia maaleja, mutta yksi tulee mieleen SM-liigasta kevään 2009 välieristä JYPiä vastaan.

Neljännessä pelissä JYPin tasoitusmaalissa kiekko kävi varmaan 20 senttiä keskialueen puolella, mutta linjatuomari ei reagoinut mitenkään. Se oli aika iso momentum, ja JYP meni siitä lopulta finaaliin voitoin 4–1.

Olen kuitenkin ajatellut, että tuomioita menee uran aikana puolin ja toisin. Loppujen lopuksi olet oman onnesi seppä. Kyllä ne pomput siitä ajan kanssa kääntyvät.

Maalien suurentamisesta ja maalivahtien varusteiden pienentämisestä on ollut paljon puhetta. Olen tietyllä tavalla vanhan liiton kannattaja, mutta onhan se fakta, että maalivahdit ovat aika dominoivia nykyään.

Maalit ovat edelleen samankokoisia, mutta ennen veskarit olivat 170-senttisiä. Heillä oli pienet ja jähmeät kamat, ja he pelasivat pystytyylillä. Tätä nykyä maalivahdit ovat 190-senttisiä ja ne ovat kaksi kertaa isompia. Urheilullisuus on parantunut aivan törkeästi.

Nykymaalivahdit ovat todellisia atleetteja. Maaleja on aika vaikea tehdä.

Vaikka mailat ovat kehittyneet ja pelinopeus on kasvanut, niin puolustuspeli jyrää. Puolustajat blokkaavat paljon kuteja, ja pelaajat paneutuvat viisikkopeliin. Väistämättä senkin takia maalimäärät ovat pienentyneet.

Maalirautoja pienennettiin täksi kaudeksi, mikä nopeuttaa maalille tuloa. Kaikki tuollainen kannattaa käyttää hyväksi.

Hyökkäysalueen suurentaminen lisää hyökkäysvoimaa, mutta vastaavasti sumputetaan maalin eteen ja pakotetaan ampumaan kauempaa siniviivalta. Se on sitten vähän niin ja näin, että tuoko se lisämaaleja.

Kaikkiin sääntömuutoksiin reagoidaan aina ja keksitään uusia vastalääkkeitä.

Kolmella kolmea vastaan pelattavat jatkoajat on ollut hyvä uudistus. Se on aikamoista viihdettä. Siinä useampi pelaaja pääsee vaikuttamaan lopputulokseen, kun rankkarikisa taas on yksilöllisempi.

Jatkoajalla on viime aikoina tullut vähemmän maaleja kuin alkukaudella. Valmentajat painottavat nyt enemmän pelaamista mies miestä vastaan. Pelaajien pitää olla vastustajan ja oman maalin välissä.

Hybridipitkä on ihan toimiva ja turvallinen. Sitä voi käyttää hyökkäyksessä hyvin aseena.

Niinkin pieni asia kuin maalivahdin mailankäytön rajaaminen voi olla hyvä muutos. Esimerkiksi Martin Brodeuria vastaan pelatessa oli vaikea saada karvausta käyntiin, kun hän pääsi kaikkiin kiekkoihin kiinni.

Vaikka perinteitä pitää kunnioittaa, viihdearvokin pitää ottaa huomioon.

Luulen, että viihtyisin nykyisessä NHL:ssä paljon paremmin kuin siinä pelissä, jota pelattiin 1990-luvulta vuoteen 2005 asti. Se oli aika synkkää aikaa jääkiekolle. Nykyään pärjääminen perustuu luisteluvoimaan ja liikkeeseen.

Katso lisää