Skip to main content

Ulkoinen paine ei vaivaa ykkösvaraus Matthewsia

Teksti Nicolas Cotsonika / NHL.com

BUFFALO – Hänen sydämensä jyskytti rinnassa ja hermot olivat pinnassa. Buffalo Sabresin fanit buuasivat joka kerta, kun Toronto Maple Leafs mainittiin NHL:n varaustilaisuudessa perjantaina. Meteli oli kova. Ja nyt Maple Leafsin oli aika kutsua Auston Matthews ykkösvarauksena lavalle.

- Kyllähän siinä oli vähän hermona, Matthews tunnusti.

Mutta hermoili Matthews miettiessään, että mitä jos Leafs ei varaakaan häntä? Ei oikeastaan.

Oliko hän jännittynyt varauksen takia? Tarkoittaako se sitä, ettei hän pysty hallitsemaan tilannetta, kun hän saapuu Torontoon, ja jääkiekkouniversumin keskus lataa paineet hänen niskaansa ja odottaa hänen johtavan joukkueen viimeiseltä sijalta seuran ensimmäiseen Stanley Cup –mestaruuteen sitten vuoden 1967?

Eei.

Kyllä, Matthews oli helpottunut, kun Toronto varasi hänet. Hän oli helpottunut, koska viimeinkin se oli ohi, pitkä prosessi, joka huipentui siihen, mitä varten hän on pitkään tehnyt lujasti töitä. Hän oli helpottunut, koska hän saa tilaisuuden pelata intohimoisessa jääkiekkokaupungissa ja tehdä sitä, mistä hän on haaveillut pikkupojasta saakka; pelata NHL:ssä.

Torontossa pelaaminen on aivan eri asia kuin jossain muualla pelaaminen, varsinkin Matthewsin kaltaiselle pelaajalle. Fanien väsymätön intohimo ja tiedotusvälineiden tarkka seuranta voivat vaikuttaa neloskentällisenkin pelaajiin, ja Matthews ei suinkaan ole mikään nelosketjulainen.

Leafsillä on aikaisemmin ollut yksi ykkösvaraus, Wendel Clark vuonna 1985. Lähimuistissa on muutama joukkueessa pelannut tähtisentteri; Dave Keon, Darryl Sittler, Doug Gilmour, Mats Sundin. Toronto ei ole voittanut Stanley Cupia vuoden 1967 jälkeen, mikä on liigan pisin jakso ilman kannua, ja viimeisten yhdentoista kauden aikana seura on päässyt pudotuspeleihin vain kerran.



Fanit ovat niin janoisina odottaneet seura pelastajaa, että monet olivat jopa iloisia siitä, että seura oli päättyneellä kaudella liigan heikoin, sijalla 30, koska se merkitsi sitä, että heillä oli parhaat mahdollisuudet voittaa varausarvonta ja saada tilaisuus napata Matthews, pelaaja, jota hänen aikaisemmat valmentajansa ovat verranneet Los Angeles Kingsin Anze Kopitariin, varmaan kahden suunnan pelaajaan ja kaksinkertaiseen Stanley Cup –voittajaan.

Osa faneista tuli varaustilaisuuteen päällään Leafsin pelipaita, jonka selkään oli kirjoitettu tai teipattu Matthewsin nimi ja numero 34. Joillakin oli t-paita, jonka etupuolella oli teksti AUSTON 20:16, ja O-kirjaimen sisällä oli Leafsin logo. Hänen nimensä ja vuosiluku paidassa näyttivät Raamatun kohdalta.

Mikään ei näyttänyt hätkäyttävän Matthewsia.

- Jääkiekko on joukkuepeli, joten ei siinä lajissa ole mitään pelastajaa, Matthews huomautti.

- Haluan olla joukkueen kannalta ratkaiseva pelaaja. Uskon, että pystyn olemaan seuran tärkein sentteri, ykkössentteri NHL:ssä. Se on minun lopullinen tavoitteeni.

Matthewsilla on hieman epätavallinen tausta, koska hän kasvoi Arizonan Scottsdalessa, mutta hän ei suinkaan tule jostain erämaasta ison kaupungin valoihin.

Hän luisteli Arizona Coyotesin kapteenin Shane Doanin ja muiden NHL-pelaajien kanssa kesäisin. Hän pelasi Yhdysvaltain nuorisokiekon kehitysohjelmassa, missä hänen valmentajansa oli Don Granato, Tony Granaton veli, joka puolestaan oli Mike Babcockin apulaisvalmentaja, kun tämä oli Detroit Red Wingsin päävalmentaja. Hän kävi joissakin Red Wingsin otteluissa ja piipahti silloin tällöin Babcockin toimistossa.

Hän pelasi ammattilaisena Sveitsin pääsarjassa yliopiston tai junioriliigan sijasta ja oppi paljon entiseltä NHL-valmentajalta Marc Crawfordilta. Hän oli toisena liigan parhaan pelaajan äänestyksessä ja pelasi MM-kisoissa yhdessä NHL-pelaajien kanssa – ja johti joukkueensa pistepörssiä. Hänellä on sama agentti, Pat Brisson, kuin Sidney Crosbylla ja Jonathan Toewsilla.



Siis miksi hän ei ole hämmennyksestä ymmällään? Elämää akvaariossa? Kun hänet oli varattu perjantaina, hän antoi haastattelun toisensa jälkeen, poseerasi valokuvaajille, jakoi nimmareita. Yhdessä vaiheessa fanit kurkkivat ikkunasta sisään, kun hän kirjoitti nimensä joihinkin kahden häntä kuvanneen valokuvaajan tavaroihin. Se oli hänelle ihan tavanomaista puuhaa.

- Hän on sinut itsensä kanssa, sanoi Babcock, joka nyt valmentaa Leafsia.

- Kun olet ollut ikäistesi huippu niin kauan kuin hän on ollut, valokeilassa olemiseen tottuu ja paineen alla toimimiseen tottuu.

Matthews on vain 18-vuotias. Leafs on ollut todella surkea joukkue. Asiat täytyy laittaa oikeisiin mittasuhteisiin ja pitää odotukset kohtuullisina. Häntä ei pitäisi jatkuvasti verrata muihin pelaajiin. Leafs tuntuu ymmärtävän tämän ja toistaa tavan takaa, ettei hän ole mikään pelastaja, vaan hänen pitää olla oma itsensä. Seura ymmärtää, että on heidän vastuullaan suojella ja tukea häntä. Babcock kutsuu häntä toistuvasti kakaraksi.

Mutta hän on äärettömän taitava ja kokenut, oikealla tavalla itsevarma ja kypsä ikäisekseen. Hän on kohtelias eikä puhu paljon ja sopii oivallisesti Toronton tiedotusmaailmaan. Hän osaa jo antaa kommentteja kuin suoraan käsikirjoituksesta.

Näin sanoo Babcock: ”Odotukset ovat hyvin yksinkertaiset. Taistelet kovaa, teet joka päivä kovasti töitä ja kehityt paremmaksi”.

Näin Matthews: ”Haluan joka päivä auttaa joukkuetta tulemaan paremmaksi ja itse tulla paremmaksi pelaajaksi”.

Jos joku 18-vuotias on valmis tulemaan Torontoon, se on luultavasti Matthews.

- Totta kai se vaatii sopeutumista, Matthews mietti.

- Mutta se taito minulla on. Pystyn siihen hyvin.

Katso lisää