Kimen Kulma: Sakun paita seuraavaksi kattoon

Kimmo Timonen pelasi NHL-urallaan 1 108 runkosarjan ottelua. Luotettava ja arvostettu puolustaja valittiin viisi kertaa All Stars -otteluun, ja hän huipensi uransa Stanley Cupin voittoon Chicago Blackhawksissa vuonna 2015. NHL.com/FI julkaisee pari kertaa kuukaudessa Timosen ajatuksia Kimen Kulma -palstalla. Tällä kertaa hän käsittelee Jere Lehtistä ja numeroiden jäädyttämistä.

Seurasin suurella mielenkiinnolla Jere Lehtisen paidan nostoa Dallas Starsin kotihallin kattoon. Päällimmäinen tunne oli, että oikean miehen numero jäädytettiin.
Pelasin Jeren kanssa paljon maajoukkueessa, ja toisaalta taas häntä vastaan monta kertaa NHL-kaukaloissa. Jere on tyyppi, joka ei pidä itsestään kovaa ääntä, mutta joukkueen kannalta hän oli aina erittäin tärkeä pelaaja.
Lehtinen oli yksi vaikeimmista vastustajista jäällä. Hän oli esimerkki pelaajasta, joka ei luovuttanut koskaan. Aina hän oli tilanteessa vääntämässä ja kääntämässä kaikki tilanteet loppuun asti. Vaikka jo luuli, että oli voittanut tilanteen, sieltä hän tuli aina uudelleen. Jere ei osannut antaa ikinä periksi. Hän oli oikea pakkien painajainen. Vaikka taklasit Lehtistä, hän ei ollut siitä moksiskaan. Aina hän oli oikeassa paikassa.
Lehtinen on merkinnyt aina paljon joukkueille, joissa hän on pelannut. Voi vain kuvitella, miten iso osa hänellä on ollut esimerkiksi Mike Modanon uralla. Modano voi kiittää Lehtistä monesta asiasta, sillä he pelasivat pitkään samassa ketjussa ja Lehtinen teki paljon töitä Modanon eteen. Samalla tavalla Jussi Jokinen on moneen otteeseen sanonut olevansa erittäin kiitollinen siitä, että hän pääsi tulokkaana Lehtisen ketjuun.

Modano kommentoikin, että Lehtisen kanssa oli helppo pelata, koska tämä oli aina ensimmäisenä karvaamassa tilanteessa. Ei Lehtinen kuitenkaan ollut pelkkä työmyyrä, vaan hän oli erittäin taitava pelaaja, joka osasi tehdä pisteitä. Ei Pohjois-Amerikassa ihan kenen tahansa paitoja nostella kattoon. Jotain kertoo sekin, että hän oli vasta neljäs suomalainen, joka sai tuon kunnian.
Maajoukkueessa Lehtisen kanssa oli helppo pelata samassa joukkueessa. Kun hän oli jäällä, oli pakilla aina luottavainen olo. Ei tullut ainakaan mitään turhia ylivoimahyökkäyksiä omaan päätyyn.
Boston Bruinsin Patrice Bergeron muistuttaa nykypelaajista ehkä eniten Lehtistä, vaikka hän onkin sentteri. Molemmat ovat kahmineet itselleen ansaitusti Selke Trophyja.
Jään ulkopuolella Jere on erittäin mukava ihminen. Joku juuri soittelikin ja ihmetteli, miten noin hyvä pelaaja voi olla noin tuntematon ihminen. Kaikki eivät vain pidä itsestään suurta meteliä. Hänen kanssaan oli helppo työskennellä, kun olimme samassa tiimissä World Cupissa.

Parhaimmat hetket pelaajana Jeren kanssa ovat olympialaisista. Vuoden 1995 maailmanmestaruusjoukkueessa en ollut vielä itse mukana, mutta sen jälkeen olimme samassa joukkueessa monta kertaa.
Kun Lehtisen paita nostettiin kattoon, tuli mieleen omat tunteet vastaavassa tilanteessa Niiralan hallissa. Oli siinä aika hermostunut olo. Ja minä pystyin sentään pitämään puheen suomeksi. Voi kuvitella, että Jereä jännitti aika paljon. Ja Jerellä oli varmaan muutama silmäpari enemmän seuraamassa kuin minulla.
Oli siinä tunteissa pitämistä. Jännä, miten tilanne kolahti puheen aikana. Kyllä minä puhetta treenasin, mutta sen pitäminen alkoi jännittää mitä lähemmäs h-hetkeä mentiin.
Omaa pelipaitaani tuskin nostetaan minkään NHL-joukkueen kattoon. Pelasin kuitenkin Nashville Predatorsissa ja Philadelphia Flyersissä sen tasan kahdeksan ja kahdeksan vuotta. Se tuskin riittää.
Amerikkalaiset kyllä osaavat luoda tällaisissa tilanteissa kunnon show'n. Kuopionkin tilaisuus oli hieno, mutta kyllä täällä mennään vielä eri tasolle. KalPalla oli se hyvä tilanne, että he olivat järjestäneet vastaavan tilaisuuden Sami Kapaselle vuotta aiemmin. Niitä kokemuksia oli hyvä käyttää hyödyksi.

Lehtisen tilaisuus pani miettimään, että kenelle suomalaiselle pelaajalle voitaisiin antaa seuraavaksi sama kunnia. Toivon, että Saku Koivun paita nostettaisiin Montreal Canadiensin hallin kattoon.
Montrealissa numeron jäädyttämiseen vaaditaan todella paljon seuran kovan historian takia, mutta Sakulla on kyllä meriittejä, jotka voisivat siihen riittää. Hän oli todellinen taistelija, samalla tavalla kuin Lehtinenkin.