Tähtien katsomokomennukset aina vaikeita päätöksiä

Tiistain kolumneissa pidämme pään ylhäällä ja pureudumme taalaliigan ajankohtaisimpiin aiheisiin koko kauden 2019-20 runkosarjan ajan. Tällä kertaa käsittelemme tähtipelaajien katsomokomennuksia.

NHL:n päävalmentajilla ei ole aina helppoa. Käskyttäjät joutuvat silloin tällöin kovien päätösten eteen kokoonpanovalintojen suhteen. Välillä täytyy olla valmis laittamaan nimekkäitäkin miehiä katsomon puolelle.
Asia nousi jälleen esiin, kun Chicago Blackhawksin puolustaja Brent Seabrook ja Ottawa Senatorsin hyökkääjä Bobby Ryan joutuivat "popcorn-osastolle". Kumpikin veteraani kuuluu joukkueensa nimekkäimpiin ja kallispalkkaisimpiin pelaajiin.
Seabrook on kolminkertainen Stanley Cup -mestari ja olympiakultamitalisti vuosimallia 2010. Blackhawksin päävalmentaja Jeremy Colliton tasapainoili kommenteissaan meritoituneen pelaajan katsomokomennuksesta.

• Seabrook on ollut ihan hyvä. Hän tekee kovasti töitä ja yrittää tehdä oikeita asioita. Hänellä on ollut todella hyviä hetkiä, mutta kuten muillakin joukkueessamme, on ollut myös aikoja, jolloin tarvitsemme enemmän, Colliton pyöritteli.
  Seabrook on jo 34-vuotias. Jos nopeus ei riitä enää tässä vaiheessa, niin tuskin se riittää yhä vauhdikkaammassa NHL:ssä jatkossakaan. Nuoret pelaajat vaanivat tilaisuuksiaan koko ajan.
  - Halusimme saada Dennis Gilbertin kokoonpanoon. Pelaamme peräkkäisinä päivinä, joten tämä on hyvä tilaisuus antaa "Seabsille" lepoaikaa ja katsoa mihin Gilbert pystyy, Colliton jatkoi.
  Ryan on tehnyt urallaan neljä kertaa yli 30 maalia kaudessa. Yhdysvaltalaislaituri oli häviämässä olympiafinaalia Seabrookin Kanadalle 2010. Ottawan päävalmentaja D.J. Smith ei pehmustellut perusteitaan Ryanin katsomokomennukselle.
  Lisää aiheesta: [Power Rankings: Sabres jatkanut upeaa alkukauttaan]
  - Päätökseni perustuvat työntekoon. Minun 20 kovinta työntekijääni pelaa. Totta kai mietin tätä paljon, koska kunnioitan suuresti jätkää, joka on pysynyt liigassa näin pitkään. Mutta jokaisessa joukkueessa tulee kauden aikana tilanne, jolloin pitää kokeilla eri koostumuksia, Smith kertoi Ottawa Sun -lehdelle.
  Ryan on "vasta" 32-vuotias. Mutta hänen edellinen vähintään 20 maalin kautensa oli 2015-16 ja viimeisin vähintään 30 maalin kausi 2011-12. Nyt on ainakin hetkeksi nuorison vuoro.
  - Meillä on täällä ja farmissa lauma nuoria tyyppejä. (Tshekkihyökkääjä Filip) Chlapik on ollut heidän (AHL:n Belleville Senators) paras pelaajansa viimeisen viiden ottelun ajan, joten tämä on hyvä tilaisuus palkita hänet ja nostaa NHL:ään, Smith jatkoi.
  Blackhawksille ja Senatorsille tilanne on tuskainen. Seabrookin jättisopimus on voimassa kesään 2024 saakka. Ryanin pesti kattaa vielä kauden 2021-22. Jos pelaajalla on jo tässä vaiheessa vaikeuksia, niin sopimuksista tulee jatkossa valtavia riippukiviä.
  Mutta eivät Seabrook ja Ryan ole yksin. Viime vuosina katsomon puolelta itsensä ovat löytäneet sellaisetkin isot nimet kuin Ilja Kovaltshuk, David Backes, Jason Spezza, Kevin Shattenkirk, Dion Phaneuf, Brad Richards, Vincent Lecavalier ja Aleksandr Sjomin.
  Los Angeles Kingsin kanssa sopimuksen solminut Kovaltshuk palasi viime kaudella NHL:ään viiden vuoden mittaiselta KHL-reissultaan. Venäläistähden ja kesken kauden Los Angelesin peräsimeen tulleen Willie Desjardinsin erimielisyydet olivat käsin kosketeltavia.
  - Sen jälkeen kun Willie tuli tänne, minulla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Pelaan 5-6 minuuttia ottelua kohden. Muutaman kerran pelasin "Kopin" (Anze Kopitar) kanssa ja pärjäsimme hyvin. Onnistuimme maalinteossa jokaisessa viidessä ottelussa, mutta sitten hän (Desjardins) päätti tehdä muutoksia enkä enää pelannut paljon. Hän näkee tilanteen sillä tavalla, Kovaltshuk vuodatteli Los Angeles Timesille.

Los Angeles on sittemmin vaihtanut päävalmentajaa. Todd McLellanin alaisuudessa Kovaltshuk on ollut tällä kaudella Kingsin toiseksi paras pistemies.
Richards on Tampa Bay Lightningin seuraikoneja. Hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana (Conn Smythe Trophy) Lightningin toistaiseksi ainoana mestaruuskeväänä 2004.
Myöhemmin Richardsilla kävi ylpeyden päälle. Kovapalkkainen tähtisentteri jätettiin New York Rangersin aikanaan sivuun playoff-kuolemanottelusta keväällä 2013. Päätöksen teki päävalmentaja John Tortorella, joka oli luotsannut Richardsin ja Lightningin Stanley Cup -mestaruuteen 2004.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
- Tämä on Conn Smythe -voittaja ja jätkä, jonka kanssa olen kasvanut, jota rakastan ihmisenä ja pelaajana. Mutta minun täytyy tehdä tämä päätös, Tortorella kertoi tuolloin Sportsnetin mukaan.
Richards otti opikseen. Hän omistautui uudelleen kunnolliselle ravinnolle ja valmistautumiselle, jotta pelin vauhti ei tekisi miehestä tarpeetonta.
- Se veti nöyräksi, se kokoonpanon ulkopuolelle jääminen, Richards myönsi.
Pari vuotta myöhemmin ei tarvinnut olla nöyrää miestä. Richards juhli uransa toista Stanley Cup -mestaruutta Chicagon paidassa 2015.
Ja onhan meidän ikioma Teemu Selänteemmekin jätetty parista playoff-ottelusta sivuun, kerran Colorado Avalanchessa 2004 ja kerran Anaheim Ducksissa 2014. Tuo Colorado-kausi 2003-04 oli Selänteelle todella tuskainen. Hän kertoi myöhemmin pelanneensa yksijalkaisena jo kolme vuotta.

Selänteen polvi leikattiin lopulta syksyllä 2004. Vaikka hän oli pelannut puolittain loukkaantuneena Coloradossa, niin kyllä vaisu meno toi lommoja supertähden ylpeyteen.
- Se oli nöyryyttävää. Jos sen kauden pystyisi nukkumaan yli, niin nukkuisin, Selänne sanoi virallisilla verkkosivuillaan.
Anaheimissa Selänne pelasi tuolloin viimeistä kauttaan 2013-14. Hän oli loistanut helmikuussa Sotshin olympiakisoissa, mutta se ei kiinnostanut Ducksin päävalmentaja Bruce Boudreauta, joka piti Selänteen roolin pienenä. Sitten Boudreau pudotti lopullisen pommin pudotuspeleissä.
- Ei se ollut helppoa. Tiesin täysin, mikä reaktio siitä tulee. Jos olisin fani, niin olisin itsekin varmaan suuttunut. Niin paljon kuin me rakastamme häntä ja sitä, mitä hän on tehnyt meille, niin pitää ajatella joukkuetta ja mitä se tarvitsee voittaakseen tietyllä hetkellä, Boudreau paalutti tuolloin.
Kokoonpanopäätökset ovat silloin tällöin isoja ja kipeitä. Ne voivat joskus osoittautua vääriksikin, mutta johtoportaan ja valmentajien täytyy tehdä se, minkä katsovat olevan seuran ja joukkueen etu.