Skip to main content

Ahon peliäly teki vaikutuksen Crosbyynkin

Carolinan Sebastian Aho on omaksunut lyhyessä ajassa NHL-pelin tärkeät asiat

Teksti Marko Leppänen @MarkoLeppnen / toimittaja, NHL.com/FI

CALGARY - Carolina Hurricanesin Sebastian Aho nousi otsikoihin sekä Pohjois-Amerikassa että Suomessa, kun Sidney Crosby oli tiedustellut ottelun jälkeen, että kuka tämä nuori Carolinan pelaaja oikein on.

Aho vähän vaivaantuu, kun häneltä tiedustelee asioiden kulusta. Hän sanoo, ettei Crosby lähestynyt häntä suoraan, vaan kyseli muilta.

- No, en tiedä tarkoittaako se mitään… Vähän vaikea sanoa. Mutta ihan hyvä, että tällaisia tulee. Kai se kertoo, että on tehnyt jotain oikein, Aho sanoi NHL.com/FI:lle.

Jotain oikein. Aho on tehnyt kauden aikana paljonkin oikein.

Jos Patrik Lainetta ei olisi olemassa eikä Aho olisi persoonana niin hiljainen ja vaatimaton, hänestä kohistaisiin vieläkin enemmän. Tulokaskausi on antanut viitteitä siitä, että Aho pelaa pitkän ja menestyksekkään uran kiekkomaailman huipulla.

Pisteitä on ropissut 37 ottelussa jo 8+13=21, mutta Ahon arvo on paljon syvemmällä. Hän on turboahdettu Ville Peltonen, jonka pelipää toimii kuin tiedustelupalvelun keskustietokone. Esimakua Ahon hyvyydestä saatiin jo nuorten MM-kisoissa, jossa hän loisti Laineen ja Jesse Puljujärven keskellä.

- Hän on tosi fiksu pelaaja, joka tietää koko ajan mitä tekee kentällä. Hän tekee harvoin vääriä ratkaisuja, ja pystyy kuitenkin tarvittaessa ratkaisemaan itse, Patrik Laine kuvaili ketjukaveriaan NHL.com/FI:lle.

- Me pystyimme menemään Jessen kanssa pää kolmantena jalkana, kun Aho paikkasi meitä.

Video: Aho terävänä maalin edessä

Hieman sama tilanne Aholla on Carolinassakin. Vaikka ketjukaverit Teuvo Teräväinen ja Lee Stempniak ovat kokeneempia, Aho on se pelaaja, joka liimaa ketjun yhteen. Kun muut ovat syvällä hyökkäyspäädyssä, hän peruuttaa, ettei vastustaja saisi ylivoimahyökkäystä. Kun kentällisen muut pelaajat ovat hyvissä asemissa, hän uskaltaa ottaa hallitun riskin ja hyökätä.

Aho on peruskoulutukseltaan laitahyökkääjä, vaikka hän pelasikin nuorten MM-kisoissa keskellä. NHL:ssä sarjan pelityyliin sisälle pääseminen onnistuu paremmin laiturin tontilta.

- Sentterinä on puolustusvastuuta enemmän ja pitää kaapia aloituksia. Tykkään kyllä olla laidassa, varsinkin kun Teukka on keskellä, Aho totesi.

Aho pelaa vasen käsi alhaalla vasemmassa laidassa, joten hän pystyy ottamaan syötön haltuun luonnollisesti kämmeneltä. Huono puoli on se, että leftin laiturin on vaikeampi leikata keskelle - kuten esimerkiksi Marian Hossa tekee usein oikeasta laidasta.

Aho jää silti kiekon kanssa harvoin "kuolleeseen kulmaan" laidan ja vastustajan väliin. Hän joko antaa helpon syötön omille, tekee pienellä harhautuksella lisää tilaa, suojaa kiekkoa tai viimeisenä ratkaisuna nakkaa kiekon päätyyn.

Tai välillä hän laukoo. Aho on samassa tilanteessa kuin Valtteri Filppula uransa alkupuolella Detroit Red Wingsissä. Valmentaja Mike Babcock hoki vuosikausia, että Filppulan pitäisi laukoa enemmän. Carolinan valmentaja Bill Peters on kehunut Ahoa, mutta rohkaissut häntä käyttämään enemmän laukaustaan.

- Se on ainakin varma, ettei ilman kuteja tule maaleja. Kyllä kieltämättä voisin laukoa enemmän, Aho tunnusti.

Aho on omien sanojensa mukaan sopeutunut koko ajan paremmin pohjoisamerikkalaiseen peliin. Eikä siihen välttämättä tarvita edes hänen omaa todistustaan. Sen havaitsee keskinkertaisemmallakin analysointikyvyllä varustettu katsoja.

- Peli on paljon reagointia. Trappeja ei juuri harrasteta, joten peli ei pysähdy, Aho kuvaili.

Aho ei todennäköisesti voita koskaan All Stars -tapahtuman luistelukisaa, mutta hän on silti usein kiekossa ensimmäisenä. Vaatiiko peli NHL:ssä enemmän luistelunopeutta vai ajatuksen nopeutta?

- Sekä että. Pitää olla nopea sekä päästä että jaloista, jotta pystyy ennakoimaan, mihin kiekko on menossa.

Pelinopeuteen kuuluu olennaisena osana syöttöjen kovuus ja tarkkuus. Siinäkään Aholla ei ole ollut ongelmia. Omat syötöt ovat napakoita, eivätkä vastaavasti ketjukavereiden passit pompi lavasta vastustajalle.

- On tärkeää, ettei kiekko jää syötöissä matkan varrelle. Liigassakin syöttökovuus oli jo kovalla tasolla. Siellä pelaa kuitenkin aikuisia jätkiä.

Ahon pelin yksi kulmakivistä on sijoittuminen. NHL-kaukalossa on tärkeää, ettei lähde painostamaan kiekollista vastustajaa väärältä puolelta. Vastaavasti kiekollisena suojaus pitää kääntää oikealla hetkellä oikeaan suuntaan, ettei vastustaja pääse kiekkoon. Muuten kiekko päätyy aika nopeasti vastustajalle ja löytyy pian omasta maalista.

- Aika paljon niihin tilanteisiin vain reagoi, mutta tietenkin niitä voi vähän miettiä etukäteen. Osittain kyse on siitä, että osaa lukea, mihin kiekko voi seuraavaksi mennä, eikä pelaa itseään ulos.

Maalineduspelin merkitys korostuu pienessä kaukalossa. Valmentajat eivät katsele pitkään arkoja eurooppalaisia, jotka jäävät kyttäämään irtokiekkoja tai syöttöpaikkoja maalin kulmalle. Aho sanoo, että maalineduskamppailu on voitettava joko oveluudella tai voimalla.

- Joskus on kyse siitä, että painaa vaan täysillä tilanteeseen ja yrittää pelata maalin edestä paikkaa itselleen. Kun laukaus lähtee, pitää olla veskarin edessä.

Välähdys sellaisesta tilanteesta nähtiin ottelussa New Jersey Devilsiä vastaan. Aho reagoi nopeasti päädystä ponnahtaneeseen kiekkoon ja suti sen puoliksi kaatuneena sisään.

Kun NHL:n runkosarja lähestyy puoltaväliä, vastustajat alkavat käydä Aholle koko ajan tutummiksi.

- Olen seurannut jo aiemmin NHL:ää koosteista, joten minulla oli jo jonkinlainen käsitys vastustajista.

Suhde alkaa olla koko ajan enemmän toisin päin. Vastustajien kannattaa selvittää etukäteen, miten Aho pelaa.

Tosin nuorella kiekkoprofessorilla on siihenkin varmasti joku vastakikka takataskussa.

Katso lisää