San Jose Sharksin nousuun vaadittaisiin ihme

Stanley Cupin finaalisarja on edennyt siihen pisteeseen, että Pittsburgh Penguins tarvitsee enää yhden voiton mestaruuteen. Siihen avautuu tilaisuus torstaina kotiareenalla.

NHL.com/fi -toimituksen Marko Leppänen ja Panu Markkanen nostivat esiin muutaman pointin vitospelin alla.

Sharksin evä on katkennut

Marko Leppänen: Mikään ei ole mahdotonta. Voittivathan jenkkien yliopistonuoret Neuvostoliiton Lake Placidissa 1980. Ja Suomi Euroviisut.

Tietenkin tässä tilanteessa kaikki todennäköisyydet ovat sen puolella, että Penguins vie tänä vuonna Stanley Cupin. Jotenkin tuntui nelospelin 2–0-osuman jälkeen kuin hain selkäevä olisi napsahtanut poikki.

Sharks voi hyvin voittaa vitospelin, koska Penguinsilla on vähän liian herkullinen paikka voittaa mestaruus kotona. Pittsburgh on juhlinut historiansa kolmea edellistä Stanley Cupia vieraissa. Se on sitten eri asia, pystyykö Sharks vielä nousemaan kunnon taisteluun sarjan voitosta. Tuskin.

Panu Markkanen: Ei käy kieltäminen, tämä on ollut Penguinsin sarja. Kyllä Sharksin Stanley Cupiin tarvittaisiin helvetin jäätyminen, eikä Gehennan lieskoissa ole tällä hetkellä huurteen häivääkään.

Sharks ei ole päässyt missään vaiheessa sarjaa kuskin paikalle. Penguins on hallinnut kaukalon tapahtumia joko aktiivisella pelaamisellaan tai sitten tylsyttänyt haiden hampaat hyvällä puolustuksella.

Joonas Donskoin voittomaalin hetkeä lukuun ottamatta Sharks ei ole johtanut otteluita kertaakaan. Olisin luullut, että nelospeli olisi ollut heiltä sen pyörremyrskyn kaltainen, jollaista nyt Suomeen odotetaan, mutta ei.

Sharksin ”desperate hockeystakin” on puuttunut takaa-ajotilanteissa viimeinen vimma. Takaa-ajo on ollut sellaista, että epäilys omiin kykyihin on nakertanut liikaa.

San Josen peluutuksessa tapahtuu kummia

Marko Leppänen: Valmennuksen roolista yleisesti tässä vaiheessa kautta voitaisiin keskustella pitkäänkin, mutta tuntuu, että Peter DeBoer ja hänen apujoukkonsa ovat kadottaneet otteen. Aivan kuin epätoivo alkaisi hiipiä puseroon turhan näkyvästi.

DeBoer rikkoi ainoan ketjun, joka on toiminut edes jotenkin jokaisessa finaalissa pelissä, eli Logan Couturen ketjun. Miksi ei yrittäisi vaikka Joel Wardia kahden Joen välissä? Ward toisi varmasti papua maalin eteen.

Mitä ihmettä Roman Polak tekee kentällä silloin, kun pitäisi tehdä maali?

Toki tilanne on sekin, että jotain on yritettävä, koska Penguins alkaa mennä menojaan. Isompi syy taitaa olla jossain muualla kuin ketjumuutoksissa. Näyttää esimerkiksi siltä, että Joe Thorntonin tätä kautta varten tankattu bensa alkaa olla lopussa – niin hieno pelimies kuin hän onkin.

Panu Markkanen: Eikös Amerikassa sanota, että jos jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä? Siinä juuri malliesimerkki tuosta mainitsemastasi Couturen ketjusta.

Ward toi siihen kolmannessa finaalissa hyvää energiaa, eli olisin pitänyt sen tuossa koostumuksessa myös neljännessä pelissä.

Tomas Hertlin puuttumiseen ei voi vaikuttaa muuta kuin seuran ensiluokkaisella terveydenhoidolla, joka on varmasti kiireinen tshekkihyökkääjän kanssa.

Tekee DeBoer peluutuksen kanssa mitä tahansa, niin Joe Pavelskin varaan ei voi enää laskea mitään. Se on se toinen Joe, joka Sharksin nostaa, jos jommankumman näistä se nosto pitää tehdä.

Toistan saman kuin ennen edellistäkin finaalia: San Josen paras hyökkääjä on tällä hetkellä Joonas Donskoi. Tuossa kokoonpanossa hänen tosin ei pitäisi sitä vielä olla.

Malkinin nousuvire antaa viimeisen sysäyksen voittoon

Marko Leppänen: Nelospelissä Jevgeni Malkin näytti jo lähelle siltä pelaajalta, joka hän voi parhaimmillaan olla. Nyt häneltä on suurimmat paineet pois, mikä on San Josen kannalta huono juttu.

Näille loppukaudesta kuivia kausia pelaaville tähtipelaajille annetaan vähän turhankin paljon kuormaa. Vähän kuin Patrick Kanelle viime vuonna. He ovat kuitenkin pelanneet isoimpia minuutteja koko kauden, mikä on aika raskasta hommaa.

Kritiikin kärjen voisi kohdistaa enemmänkin niihin pelaajiin, jotka ovat olleet jo monta viikkoa kesälomalla tai valmistautumassa seuraavaan kauteen.

Panu Markkanen: The Hockey Newsin Ken Campbell kirjoitti juuri loistavasti, että Kyle Clifford saattaa pitää paikkansa vuosien 2014-16 finaalien yhteenlasketun pistepörssin jaetulla toisella sijalla Malkinin, Phil Kesselin, Sidney Crosbyn, Thorntonin, Pavelskin, Patrick Marleaun ja Brent Burnsin yläpuolella, kun tämä kausi päättyy.

Tähdet ovat niin tiukasti vartioituja, että pienten maalimäärien peleissä he eivät tehoilla mässäile. Maali näiltä hepuilta silloin tällöin tekee finaaleihin x-tekijän, joka pitäisi kaiken järjen mukaan tulla kolmos-nelosketjun miehiltä.

Veikkaan, että jos ja Penguins katkaisee sarjan viidennessä pelissä, voittomaalin iskee joko Olli Määttä tai Ben Lovejoy.

Matt Murray jatkaa maalilla loistavia otteita

Marko Leppänen: Pittsburghin pelaaminen finaalissa tuntui julmalta vitsiltä viime marraskuussa. Kun vielä joku olisi sanonut, että Pittsburghin nostaa mestaruustaisteluun 21-vuotias tulokasmaalivahti Matt Murray.

Murrayn katkeamista on odotettu pitkin kevättä, mutta mitään suurempia merkkejä vireen heikkenemisestä ei ole tullut. Kokeneempi Martin Jones on toisessa päädyssä paljon Murraytä hermostuneempi.

San Josen pelaajille on selvästi annettu ohje painostaa Murrayn hanskakäden ylänurkkaa. Räpylä on ehkä Murrayn heikko kohta, muttei ihan riittävästi Sharks ei ole sitä pystynyt hyödyntämään. Tämä finaalisarja on ollut ehkä NHL-historian nopeatempoisin. Kaukalossa ei ole hirveästi aikaa miettiä mihin ampuu.

Ei mitään pois Murrayn peliltä, mutta hän pääsee pelaamaan erittäin tiiviin puolustuksen takana. Penguinsin pakisto on yllättänyt valmiudellaan, ja joukkueessa on Nick Boninon kaltaisia blokkikoneita.

Marc-Andre Fleuryn kannalta tilanne on hieman hämmentävä. Hänkin saa toisen Stanley Cupin tililleen, mutta Murrayn hyvät otteet saattavat tietää hänelle seuranvaihtoa.

Panu Markkanen: Tässä ollaan tämän kauden hienoimpien tarinoiden äärellä, kun puhutaan Penguinsin täyskäännöksestä ja Murrayn noususta. Entä jos tosiaan käy niin – kuten näyttää –, että Murray ei katkeakaan?

Matt Murray Stanley Cupin voittaneen joukkueen ykkösvahtina kesällä 2016? Mikään ei tällä hetkellä puhu tätä vastaan.

Murrayn maalivahtipeli ja Penguins-alakerran blokkaushalu ovat tällä hetkellä yksi suuri ja ylittämättömältä näyttävä este San Joselle.

Aika tulee näyttämään, millaisen uran Murray tulee vielä rakentamaan. Onko hänestä pitkäaikaiseksi NHL-ykkösvahdiksi, vai onko hän yhden kevään sattumakenraali?

Luulisin kuitenkin, että tällä hetkellä Murray ajattelee vain sitä, miten hän pysäyttää mustan seuraavalla kerralla. Ja sitä seuraavalla. Ja sitä seuraavalla. Ja sitä seuraavalla.