Sininen järkäle Montrealin päänvaivana

Rick Nash teki vuoden 2007 MM-finaalissa ikimuistoisen maalin Kari Lehtosen taakse. Järkälemäinen hyökkääjä runnoi kiekon maaliin, vaikka leijonapakki Pekka Saravo roikkui lähes reppuselässä. Maalia on pyöritelty YouTubessa kaikki nämä vuodet.
Onneksi tuo MM-finaalissa nöyryytetty pelaaja oli Saravo, sillä moni muu pelaaja olisi voinut masentua aiheesta tulleeseen kuittailuun. Saravon huumorintaju riittää kyllä. Saravo on iso ja vahva puolustaja, mutta hänkään ei voinut mitään, kun kanadalainen korsto vyöryi maalille.

Saravo voi katsoa näinä päivinä rauhassa NHL:n maalikoosteita kotonaan Tampereella ja todeta, että Nashin voimien alistamaksi joutuu moni muukin huippupuolustaja. Edelleen.
Nash, 32, on ollut maalivahti Henrik Lundqvistin ohella New York Rangersin kantavin voima Montreal Canadiensia vastaan pelatussa Itäisen konferenssin ensimmäisen playoff-kierroksen ottelusarjassa.
Nashin pudotuspelien toinen maali syntyi erittäin tärkeään paikkaan. Hän runnoi tiistain ottelussa väkisin Rangersin 2-1-voittomaalin. Vähän samalla tavalla kuin sen Saravo-osuman.
- Yritin järjestää kaaosta maalille koko illan, Nash sanoi AP:n jutussa.

Nash järjesti jo avauserässä maalin, kun hän jätti Montreal-puolustaja Jeff Petryn seisomaan valoihin ja ajoi täysillä Carey Pricen vartioimalle veräjälle. Jimmy Vesey sai survottua jatkotilanteesta maalin, mutta tuomarit hylkäsivät sen - ja Nash sai kahden minuutin rangaistuksen maalivahdin häirinnästä.
Maalivahdin koskemattomuutta korostavat nykysäännöt ovat hankalia Nashin kaltaisille pelaajille, jotka pyrkivät suoraan maalille. Kun puolustaja ei saa estettyä tilannetta, maalivahdit jäävät väistämättä välillä alle.
Rangersin hyökkääjien ajot maalille ovat arka aihe Montrealissa. Chris Kreider aiheutti skandaalin vuoden 2014 konferenssifinaaleissa, kun hän kaatui Carey Pricen päälle ensimmäisessä ottelussa. Price joutui sivuun loppusarjan ajaksi, ja Rangers meni jatkoon. Sitä ei hevillä unohdeta Montrealissa. Aina kun joku ajaa Pricen niskaan, muistot nousevat esiin.
Kalevan toimittaja Kimmo Siira kutsui Nashia vuoden 2008 MM-kisojen yhteydessä tehdyssä jutussa lempinimellä "Punainen panssarivaunu". Panssarivaunu kulkee edelleen, tosin sinisessä nutussa. Nash on saanut usein runkosarjassa kritiikkiä veltoista otteistaan, mutta ainakin Montreal-sarjassa motivaatio on ollut huipussaan.
Columbus Blue Jacketsin vuosina Nash oli seuran yksinäinen supertähti, joka iski kovia maalilukemia ja haaveili joukkueen menestyksestä. Kun hän siirtyi Isoon Omenaan vuonna 2012, avautui menestysikkuna joukkueessa, jossa hän oli kova nimi monien joukossa.
Ehkä Nash on haistanut, että nyt on paikka iskeä, jos hän jossain vaiheessa uraansa aikoo vielä taistella Stanley Cupista. Ikää on 32 vuotta, eikä kropan kestämisestä ole mitään takeita. Aika Rangersissa alkoi ristiriitaisissa tunnelmissa loukkaantumisten takia. Ensimmäisellä kaudella tilille kertyi 44 ottelua ja toisella 65.
Nash kamppailee edelleen vammojensa kanssa. Huhtikuun alussa hän katseli Ottawa-peliä sivusta parannellessaan paikkojaan pudotuspelejä ajatellen. Mutta oli kropan tilanne mikä tahansa, Nash panee nyt kaiken peliin. Ja sitä Rangers tarvitsee kipeästi.
Neljännessä osaottelussa Nash oli heti alusta lähtien terävä kuten koko Rangersin joukkue. Hän karkasi ylivoimahyökkäyksiin, voitti kaksinkamppailuja, laukoi hanakasti ja ajoi maalille. Nash ei ole koskaan ollut puolustuspelin erikoismies, mutta näissä peleissä hänkin jaksaa polkea alas pakkien avuksi, kun Montreal hyökkää.
- Sunnuntain tappio oli paha paikka. Tiesimme, että meidän pitää pelata hyvä peli, Nash totesi NHL.comille.
Rangers on satsannut Canadiens-sarjassa yllättävänkin paljon kovaan taklauspeliin, mutta sunnuntain 3-1-tappio sai ehkä valmennusjohdon ajatukset uusille urille. Neljännessä ottelussa joukkue ajoi edelleen kovaa kiinni, mutta keskittyi enemmän luisteluun ja liikkuvuuteen. Se oli myrkkyä Montrealille, joka jäi jalkoihin luistelukisoissa.
Kolmannessa erässä Rangersin viisikot pysyivät tiukasti kasassa, vaikka Montreal haki tasoitusta. Rangers voitti kolmannessa erässä laukaukset 10-6 ja pakotti Montrealin puolustusasetelmiin.

Päävalmentaja Alain Vigneaultin tekemät kokoonpanomuutoksetkin toimivat. Tanner Glass on kunnostautunut taklauspelissä alkusarjan ajan, mutta Vigneault nosti silti kokoonpanoon Pavel Butshnevitshin, joka pelasi uransa ensimmäisen pudotuspeliottelun. Butshnevitsh, 22, on Glassia huomattavasti taitavampi ja pelinäkemykseltään kehittyneempi pelaaja.
Kevin Klein on ollut pitkään Rangersin alakerran hengenluoja ja puolustuksen kulmapala, mutta hän on alkanut menettää asemaansa joukkueessa. Neljännessä ottelussa Kleinin tilalla nähtiin Nick Holden.
Voitto oli Rangersille henkisesti kova juttu, sillä se katkaisi kuuden playoff-ottelun mittaisen kotitappioputkensa. Rangers tietää nyt, että jos se yltää voittoon Bell Centressä viidennessä ottelussa, se pystyy katkaisemaan sarjan kotonaan Madison Square Gardenilla.
Rangers on vahvoilla, jos se saa vielä ylivoimapelinsä kuntoon. Sinipaidat ovat jättäneet sarjassa 12 ylivoimamahdollisuutta käyttämättä.
Nash on rakentanut kunnon kaksintaisteluasetelmat Montrealin veteraanipuolustaja Andrei Markovin kanssa. Kaksikko on töninyt ja huitonut toisiaan koko ottelusarjan ajan. Kaksikon väliset yhteenotot tuskin ainakaan vähentyvät, kun sarja siirtyy takaisin Montrealiin.
Kommentaattori Ray Ferraron mukaan Markovilla on 60-vuotiaan polvet, mutta hän pystyy peliälynsä ansiosta pelaamaan tehokasta peliä illasta toiseen. Tuskin Nashinkaan kroppa on täydessä terässä, mutta pudotuspelimaailmassa voitonhimo ja adrenaliini lääkitsevät kummasti vammoja.
Kun kiekko tipahtaa jäähän Bell Centressä, sekä Nash että Markov ovat taas valmiita ajamaan tilanteet loppuun asti.