Pavel Datsjuk parantelee vielä nilkkaansa
Teksti Marko LeppänenTroijan sodan kreikkalaisen sankarin Akhilleuksen heikko kohta oli kantapää, mikä koitui hänen kohtalokseen.
Jääkiekkoilija Pavel Datsjukin ”Akilleen kantapää” sijaitsee samassa suunnassa kehoa.
Nilkka on vaivannut venäläistaituria ennenkin uralla.

Viime kaudella oikea nilkka meni kuitenkin niin heikkoon kuntoon, että revennyt jänne piti operoida kesäkuun lopulla.
Kauden alla Datsjukin pelikunto on se seikka, joka jännittää Detroitin kannattajia eniten.
Velhon paluu kaukaloon olisi koko joukkueen iskukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Detroitin lääkintähenkilöstöön kuuluva Piet Van Zant antoi kuitenkin myönteistä viestiä Datsjukin toipumisesta.
– Piet oli katsomassa hänen treenaamistaan ja kertoi, että hänellä oli hyvä henki päällä. Takaiskuja ei ole tullut, Detroitin GM Ken Holland kertoi.
– Datsjuk harjoittelee paljon ja on innoissaan. Hän haluaa tuntea olonsa sataprosenttiseksi. Pavel on tyytyväinen leikkaukseen ja siihen mitä hän pystyy tekemään tässä vaiheessa.
Kauden alkuun Datsjuk ei kuntoudu, mutta Detroitille on tärkeää, että sentteri on vireessä, kun kauden tärkeimmät pelit lähestyvät.
Viime kauden pudotuspeleissä Datsjuk oli Red Wingsin paras pistemies tehoilla 3+2.
Datsjukin pelikunto arvioidaan uudelleen syyskuun puolessavälissä, kun hän tapaa tohtori Robert Andersonin Charlottessa.
Datsjuk sanoi venäläisen televisioyhtiön haastattelussa, että hän uskoo palautuvansa leikkauksesta pelikuntoon 4–5 kuukaudessa.
Se tarkoittaa, että paluu voisi olla aikaisintaan lokakuun lopussa.

– Juuri nyt kaikki uutiset ovat myönteisiä. Olemme aikataulussa.
Vaikka Datsjuk palaisikin, pitää muistaa, että hänellä on ikää jo 37 vuotta.
Taidot eivät häviä minnekään, mutta vuodet ja loukkaantumiset syövät väistämättä nopeutta.
”Velho” on kuitenkin niin taitava, että hänestä on hyötyä kaukalossa puolellakin nopeudella.
Ylivoimapelissä Datsjukin taidoille on käyttöä vielä vuosikausia.
Detroitilla on muutenkin loukkaantumishuolia kokeneiden pelaajien osastossa.
Jopa Johan Franzenin koko ura oli vaarassa viidennen dokumentoidun aivotärähdyksen jälkeen.
Hän on kuitenkin luistelukunnossa ja uskoo pelaavansa heti ensi kauden alussa.
Se onkin jo toinen kysymys, että onko ”Muuli” enää se sama pelaaja kuin parhaimpina vuosinaan.
Jeff Blashill joutuu miettimään, että ketä hän nostaa nuoresta kaartista isompaan rooliin.
Holland nosti esiin tulokashyökkääjä Dylan Larkinin, jolla on edessä iso näytön paikka harjoitusleirillä. Larkin oli Detroitin ykköskierroksen varaus (15. pelaaja) vuoden 2014 varaustilaisuudessa.
– Jos Larkin mahtuu joukkueeseen, hän tekee sen siksi, koska hän mahtuu joukkueeseen. Hän ei mahdu joukkueeseen, koska siellä on paikka vapaana loukkaantumisen takia, Holland järkeili.
Tomas Tatar esitti viime kaudella erinomaisen nousujohteisia otteita.
Hän sai vihdoin käytettyä hyödyksi nopeuttaan jäällä, mikä toi tulosta. Viime kauden 28 maalia ja 29 syöttöä olivat vahva näyttö osaamisesta. Maaginen 30 maalin raja on tällä kaudella täysin haarukassa.
Itse Velhoa hänkään ei silti korvaa.