Voitko yhtään paljastaa, millainen haastattelu oli?
- Se oli kahden ja puolen tunnin intensiivinen haastattelu. Huoneessa oli paikalla useampi seuran herroista, ja heillä oli kaikilla prujut edessä. Jokainen oli tehnyt kysymyksiä, ja he olivat soitelleet muillekin maalivahdeille, joiden kanssa olen tehnyt töitä. Eivät he luottaneet pelkästään Varlamovin sanaan. En tiedä, montako hakijaa he tapasivat, mutta seuran sääntöjen mukaan pitää haastatella useampia ehdokkaita. Satuin esimerkiksi näkemään, kuka entinen NHL-vahti oli haastattelussa seuraavana päivänä. Mahtavaa tämä on ollut ja erilaista kuin aikaisemmissa työpaikoissa.
Onko työsi myös henkistä valmentamista teknisen puolen lisäksi?
- Kyllä se on paljon sitäkin. Maalivahdit tykkäävät siitä, kun joku tekee heidän kanssaan koko ajan hommia ja välittää. Onhan heilläkin huolia sekä murheita, ja pyrin aina siihen, että on sellainen suhde, että pystymme puhumaan kaikista asioista. Se vapauttaa heitä, kun saa höpistä jonkun kanssa, vaikka ihan höpö-höpö-juttuja.
Työsi suurimmat haasteet?
- Täällä pitää voittaa, että pysyy playoff-junassa. On hirveästi pelejä ja matkustamista, eikä ole paljon aikaa harjoitella. Iso haaste on se, että pelituntuma pysyy koko ajan sellaisena, että homma toimii eikä tule liikaa huonoja iltoja. Otteluja on 82, ja pitää saada oikea rytmi ja aina oikea ukko maaliin. Maalivahtien täytyy pystyä ryöstämään voittoja, että saadaan tärkeitä pisteitä. Valtava haaste on sekin, että pelaajat ovat niin taitavia. Jos maalivahti pikkuisenkin jättää yläkulmaa auki, niin kyllä he täällä ampuu. Kuuluu se kiva "klik", ja se on sitten siellä. Taitotaso on huikea, samoin laukausten laatu, ja peli on nopeaa.