Parhaat suomalaiset NHL-varaukset kautta aikain

Vuoden 2019 NHL Draft pidetään 21.-22. kesäkuuta Vancouverin Rogers Arenassa. NHL.com/fi tarjoaa runsaasti mielenkiintoista luettavaa varaustilaisuuteen liittyen. Tässä artikkelissa luomme katsauksen menneisiin vuosiin ja onnistuneisiin suomalaisvarauksiin.

Tommi Salmelainen oli ensimmäinen kesällä 1969. Santtu Kinnunen on toistaiseksi viimeisin ennen kuin Kaapo Kakon nimi kuulutetaan viikon päästä Vancouver Canucksin hallin lavalla.
Siinä välissä NHL:ään on ehditty varata suomalainen jos toinenkin. Osa varauksista on tehnyt NHL-historiaa, moni ei koskaan päässyt luistelemaan ensimmäisessäkään ottelussa taalakaukaloissa.
Ketkä sitten ovat historian parhaita suomalaisvarauksia draft-numeroonsa suhteutettuna? Siihen ei tietenkään löydy absoluuttista totuutta, mutta tässä tulee yksi näkemys:
Lisää aiheesta: [Kaapo Kakko huokuu itsevarmuutta varaustilaisuuden alla]
1. Jari Kurri (Edmonton Oilers, 1980, 69.)
Ei sille voi mitään. Oli varausnumero yksi tai 200, jos nappaat tulevan Hall of Fame -pelaajan, niin napakymppiin on osunut. Jari Kurria ja Teemu Selännettä ei voi sivuuttaa listan kärjessä.
Edmonton Oilers varasi Kurrin vuonna 1980 numerolla 69. Nykyään hän olisi kolmannen kierroksen alun kaappaus. Tuohon aikaan NHL:ssä oli vain 21 seuraa.
Kurri voitti Stanley Cupin viisi kertaa. Viisi on komea lukema. Niin on myös kolme. Hän on yhä NHL:n kaikkien aikojen playoff-pistepörssissä pronssipallilla eikä ole siltä sijalta ihan heti putoamassa. Aktiivipelaajista lähimpänä on Pittsburgh Penguinsin Sidney Crosby, joka on 47 pistettä Kurria jäljessä.
Kurri oli paljon muutakin kuin pelkkä maalintekijä.
- Meillä on aika mahtavia tyyppejä, All-Star-pelaajia. Mutta Kurri on ylivoimaisesti täysipainoisin pelaajamme, Edmontonin pääkykyjenetsijä Barry Fraser totesi Oilersin kultavuosina.

2. Teemu Selänne (Winnipeg Jets, 1988, 10.)
Selänne päätyi sen alkuperäisen Winnipeg Jetsin eli nykyisen Arizona Coyotesin haaviin kesällä 1988 numerolla 10. Hän sinetöi paikkansa NHL-historiassa jo maagisella tulokaskaudellaan 1992-93.
Suurimman ilon Selänteestä korjasi Anaheim Ducks. Suomalaislegenda saavutti suurimman jääkiekkounelmansa eli Stanley Cup -voiton Ducksin paidassa vuonna 2007. Hän on NHL:n kaikkien aikojen maalipörssissä sijalla 11.
Kurri teki tuhojaan pitkälti Wayne Gretzkyn kanssa. Selänne ja Paul Kariya ovat myös legendaarinen tutkapari NHL-historiassa.
- Teemu, en yksinkertaisesti seisoisi tässä tänään, jos en olisi saanut tilaisuutta pelata kanssasi. Me tulemme aina olemaan veljeksiä, tässä elämässä ja seuraavassa, Kariya fiilisteli Hall of Fame -puheessaan.
3. Miikka Kiprusoff (San Jose Sharks, 1995, 116.)
Miikka Kiprusoff on monien mielestä Suomen kaikkien aikojen paras ja näyttävin maalivahti. Ainakin hän on jälkikäteen ajateltuna kesän 1995 NHL Draftin suuri ryöstö numerolla 116 napattuna.
Siitä ryöstöstä hyödyn korjasi Calgary Flames. San Jose Sharks oli varannut Kiprusoffin, mutta kauppasi miehen Calgaryyn marraskuussa 2003. Aika Flames-paidassa oli taikaa alusta lähtien. Kiprusoff johdatti Calgaryn Stanley Cup -finaaleihin heti kaudella 2003-04. Kiprusoff valittiin NHL:n parhaaksi maalivahdiksi 2006. Hän sijoittui Vezina-äänestyksessä kakkoseksi 2004 ja kolmanneksi 2007.
Kiprusoffilla on tilillään myös todella harvinainen suomalaissaavutus. Hän sijoittui NHL:n arvokkaimman pelaajan (Hart Trophy) äänestyksessä kolmanneksi 2006. Suomalaisista Hart-finalistina eli äänestyksen kolmen parhaan joukossa on ollut Kiprusoffin lisäksi vain Selänne (1997 ja 1998).
Lisää aiheesta: [Viisi kysymystä Kaapo Kakolle]
4. Kimmo Timonen (Los Angeles Kings, 1993, 250.)
Aikoinaan NHL-puolustajan piti olla kookas, jotta hänet varattiin pienellä numerolla. Sitten voi vaikka draftin loppua kohden varausnumerolla 250 lyödä madon koukkuun ja katsoa, mitä pikkusinttejä saa naarattua ylös.
Kesän 1993 NHL Draftin 250. varausvuoron pikkusintistä kasvoi valtava jääkiekkoilija. Kimmo Timosen varannut Los Angeles Kings ei tosin itse saanut nauttia jälkikäteen neronleimaukseksi osoittautuneesta varauksestaan, sillä Kings kauppasi Timosen Nashville Predatorsiin ennen hänen NHL-debyyttiään. Matka jatkui Nashvillesta Philadelphia Flyersiin ja vielä viimeiseksi muutamaksi kuukaudeksi Chicago Blackhawksiin, jossa Timonen nosti Stanley Cup -pokaalia uransa kruunuksi 2015.
Timonen on kaudesta 2000-01 kauteen 2013-14 laskettuna NHL:n neljänneksi eniten tehopisteitä kerännyt puolustaja.
- Tässä on tämä pieni jätkä, jonka ei pitänyt pystyä pelaamaan NHL:ssä silloin vuosia sitten. Kun katsoo, millainen ura Timosella on ollut, niin se kertoo hänen itsepäisyydestään. Ja sanon sen täydellä kunnioituksella, tuolloinen Flyersin GM Ron Hextall kehui kesällä 2015.
5. Pekka Rinne (Nashville Predators, 2004, 258.)
Kempeleestä kajahti. Se kajahdus oli tosin varsin hiljainen, kun kesän 2004 NHL Draftin 258. varausvuoro kuulutettiin. Jokunen vuosi myöhemmin Nashvillen leirissä hymyiltiin korvasta korvaan.
Noin puoli vuosikymmentä siihen meni ennen kuin Pekka Rinne ilmoitti saapumisestaan NHL-jäille. Sen jälkeen hän on ollut aikakautensa parhaita maalivahteja.
Rinne on Kiprusoffin tapaan pokannut kerran Vezina Trophyn ja käynyt kerran häviämässä Stanley Cup -finaalit. Koko uransa Predatorsia edustanut Rinne on sijoittunut lisäksi Vezina-äänestyksessä kahdesti kakkoseksi ja kerran kolmanneksi.

6. Sami Salo (Ottawa Senators, 1996, 239.)
Kun nappaa numerolla 239 pelaajan, joka tekee komean 878 ottelun NHL-uran, vaikka mies on "kuuluisa" loukkaantumisistaan, niin voi taputtaa itseään selkään. Sami Salo luuti valmentajien luottomiehenä taalakaukaloissa 15 vuotta.
Oltiin plus-miinustilastosta mitä mieltä tahansa, niin tuskin on sattumaa, että Salo oli vain yhdellä kaudellaan pakastepuolen mies. Hänet muistetaan myös pelottavasta laukauksestaan, joka tuotti parhaimmillaan 14 maalia kaudella 2006-07.
Salo on yksi niistä miehistä, joka antoi parhaat vuotensa jollekin muulle kuin hänet varanneelle seuralle. Hän aloitti Ottawa Senatorsin paidassa ennen kuin vietti suurimman osan NHL-urastaan Vancouver Canucksissa. Salo pelasi kaksi viimeistä kauttaan Tampa Bay Lightningissa.
7. Jere Lehtinen (Minnesota North Stars, 1992, 88.)
Tähän voisi laittaa Jere Lehtisen tai Esa Tikkasen, mutta valitaan se, joka voitti Selke Trophyn eikä ollut pelkästään ehdolla. Kumpikaan neljännen kierroksen varausvuoro ei tullut täysin puun takaa hyväksi pelaajaksi, mutta ehkä heistä ei ihan tällaisia NHL-legendoja odotettu. Molemmat olivat sen tyyppisiä pelaajia, jonka jokainen joukkue tarvitsee ja haluaa.
Minnesota North Stars varasi Lehtisen vuoden 1992 NHL Draftissa numerolla 88. Seuran paikkakunta oli vaihtunut siinä vaiheessa, kun tuore maailmanmestari teki NHL-debyyttinsä Dallas Starsin paidassa kaudella 1995-96.
Loppu onkin sitten historiaa. Lehtisestä kuoriutui NHL-jäillä jokaisen valmentajan unelma: vahvalla puolustussuunnan omallatunnolla varustettu pelaaja, joka osaa laittaa kiekkoa pesään parhaimmillaan yli 30 maalin kausitahdilla.
Eikä Lehtisen arvostukseen tarvittu sinivalkoisia laseja. Leijonien nykyinen GM valittiin kolme kertaa NHL:n parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi.
8. Jussi Jokinen (Dallas Stars, 2001, 192.)
Salo on ilman suuria juhlallisuuksia suomalaisten puolustajien kaikkien aikojen pistepörssissä kuudentena. Jussi Jokinen on hieman samanlainen tapaus: hieno NHL-ura ilman valtavia otsikoita.
Dallas varasi Jokisen kesän 2001 NHL Draftissa numerolla 192. Kun Kalajoen mies saapui NHL:ään kaudeksi 2005-06, oli hän jo valmis pelaaja. Jokinen nousi uransa aikana suomalaisten kaikkien aikojen NHL-pistepörssissä yhdeksänneksi asti. Hän joutui viimeisellä kaudellaan reissumieheksi, mutta muuten meno rapakon takana oli paria notkahdusta lukuun ottamatta hyvää.
Jokisella on tilillään yksi 30 maalin kausi. Tuolloin 2009-10 sellaisia suomalaisia taisi kasvaa jokaisella oksalla, koska Jokinen ei kelvannut Jukka Jalosen olympiajoukkueeseen.
Ja jäähän Jokinen monien mieleen hurjalla prosenteilla uponneista rankkareistaan. Häneltä löytyi aikanaan taikuutta, kun NHL otti voittolaukauskilpailun käyttöön kaudella 2005-06.
9. Sebastian Aho (Carolina Hurricanes, 2015, 35.)
Listan kaksi viimeistä sijaa täytyy jättää ennustajamiehen valinnoikisi. Sellaisille suomalaisille pelaajille, joiden ura on vasta alkumetreillä.
Carolina Hurricanes varasi Sebastian Ahon kesän 2015 NHL Draftin toisen kierroksen alussa. Hän on parantanut debyyttikaudestaan 2016-17 lähtien tahtiaan jatkuvasti. Tämän sesongin päätteeksi Aho oli NHL:n pistepörssin 21. sijalla.
Voisiko Carolinalla olla käsissään oma Nikita Kutsherov? Tampa varasi Kutsherovin kesän 2011 NHL Draftin toisella kierroksella. Venäläistähti on myös parantanut pistetahtiaan jokaisella kaudellaan. Kuudennen NHL-vuotensa päätteeksi Kutsherov voitti NHL:n pistepörssin.
Ahon urakehitys näyttää herkullisella tavalla samalta kuin miehellä, joka saattaa ensi viikolla pokata NHL:n arvokkaimman pelaajan palkinnon.

10. Esa Lindell (Dallas Stars, 2012, 74.)
Dallas nappasi Esa Lindellin kesän 2012 NHL Draftin kolmannella kierroksella. Se varaus alkaa näyttämään todelliselta neronleimaukselta suomalaispakin kehityksen jatkuessa vakailla raiteilla.
Lindell, 25, sijoittui päättyneellä kaudella NHL:n jääaikatilastossa 14:nneksi. Eikä tehojakaan (11+21=32) tarvitse hävetä. Saatamme 10 vuoden päästä puhua Lindellistä yhtenä kaikkien aikojen parhaista suomalaisista yleispuolustajista.
- Parempaa tyyppiä ei voi tavata. Lindell on luonteeltaan A+, hän tekee kovasti töitä, hänestä ei ole mitään vaivaa ja hän on hyvä joukkuekaveri. Jäällä hän pystyy mihin peliin tahansa. Hänellä on tarpeeksi taitoa ollakseen hyvä hyökkäyspäässä - alamme vasta näkemään sitä - ja puolustuspäässä kovin moni pelaaja ei pysty samaan. Hän on lisäksi liigan parhaita jäähyntappajia, Dallasin GM Jim Nill ylisti toukokuussa.
Upeasti ulkopuolelta sisään
Vielä parempia ryöstöjä ovat tietenkin ne pelaajat, johon ei tarvinnut käyttää edes jämäkierrosten varausvuoroa. Sellaiset suomalaisnimet kuin Ilkka Sinisalo, Pekka Rautakallio, Antti Niemi ja Niklas Bäckström haettiin NHL-jäille vapaina pelaajina.