Siinä missä aikoinaan taalajäille lähdettiin "valmiina" pelaajana, niin myös suomalaisittain NHL on tällä hetkellä maalivahteja lukuun ottamatta nuorten miesten liiga. Kuluvalla kaudella NHL-jäillä esiintyneistä 30 kenttäpelaajasta peräti 20 on alle 25-vuotiaita, ja kolme heistä saisi vielä pelata vuodenvaihteen nuorten MM-kisoissa.
Eurooppalaiskehitys alkoi jo ennen Hagmania. Muutamasta eurooppalaisesta pioneerista on päästy siihen, että tämän kauden reilusta 820 NHL-pelaajasta lähes 30 prosenttia on vanhalta mantereelta.
Sataa vuotta ei tietenkään pääse läpi ilman riitoja liigan ja pelaajien välillä. Vahvan pelaajayhdistyksen muodostaminen tukahdutettiin 1950-luvun jälkipuoliskolla. Myöhemmin on ollut kolme työsulkua, joista yksi tuhosi koko kauden 2004-05. Viimeisimpänä taistona oli pelaajien halu jatkaa maidensa edustamista olympiajäillä.
Ja yrittihän kilpaileva liiga vallata markkinoita NHL:ltä 1970-luvulla. WHA sai houkuteltua Bobby Hullin suureksi nimekseen, mutta ei lopulta pystynyt haastamaan isompaa ja kauniimpaa. WHA lakkautettiin ja sen seuroista neljä liittyi NHL-perheeseen.
NHL käynnistyi kanadalaisena sarjana. Mestaruutta emämaa ei ole päässyt juhlimaan vuosikymmeniin. Montreal on viimeisin vuodelta 1993. NHL-perheen lempilapsi - ainakin omasta mielestään - Toronto Maple Leafs juhli viimeksi 50 vuotta sitten.
NHL onkin nykyään loistava liiga meille, jotka haluamme tasaisuutta ja jännitystä. Ne fanit, jotka tykkäävät ikonisista dynastiaseuroista ja kaipaavat Gretzky-Lemieux-Jagr-tyylistä supertähtien hallintaa, joutuvat muistelemaan menneitä kauniita vuosia.