Skip to main content

NHL:n kausiarviot: Atlantin divisioona

Teksti Marko Leppänen / NHL.com

Boston Bruins on totuttu näkemään kärkitaistoissa 2010-luvulla. Ja sitten joukkue yllättäenkin putoaa ulos pudotuspeleistä kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

On selvä, että muutoksia tulee.

Peter Chiarellin tilalle tullut GM Don Sweeney pani tuulemaan pelaajapuolella, mutta antoi valmentaja Claude Julienin jatkaa. Ehtona oli tosin, että pelin on muututtava aggressiivisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi.

Milan Lucicin ja Dougie Hamiltonin lähdöt poistivat paljon joukkueen sydämestä ja sielusta. Anaheimissa nousujohteisesti pelannut Matt Beleskey on kuitenkin hyvä lisä hyökkäykseen.

Puolustuksessa on huolenaiheita, kun Dennis Seidenberg on loukkaantuneena. Torey Krugille on luvassa entistä isompi rooli.

Tuukka Rask on tottunut kovaan urakointiin, eikä vapaailtoja ole luvassa vastaisuudessakaan, koska Malcolm Subban ja Jeremy Smith ovat NHL-tasolla kokemattomia. Kunnossa ollessaan Rask pystyy antamaan Bostonille voittomahdollisuuden paineenkin alla.

David Krejci oli viime kaudella sivussa 35 ottelua loukkaantumisen takia. Hänen taitavia käsiä todella tarvitaan hyökkäyksessä.

Nuoremman polven hyökkääjiltä Ryan Spoonerilta ja David Pastrnakilta odotetaan tasonnostoa. Ja nyt olisi Joonas Kemppaisella hyvä paikka nousta kokoonpanoon sentterin tontille rikkoviin ketjuihin.

Tunnelmat ovat ristiriitaiset, jos olet ollut kahtena viime kautena koko sarjan huonoin joukkue. Paineita suuresta menestyksestä ei ole, mutta toisaalta pohjalle ei voi enää kovin pitkäksi aikaa jäädä makaamaankaan.

Eikä Sabresin leirissä sitä aiota tehdäkään.

Buffalo yrittää kaikin keinoin lähemmäs pudotuspeliviivaa. Valmennuspuolen pitäisi ainakin olla kunnossa, kun Pittsburghin Stanley Cup -koutsi Dan Bylsma astui puikkoihin. Organisaatio tarvitsee nyt Bylsman rauhallista ja itseluottamusta uhkuvaa otetta.

Ryan O’Reillystä odotetaan johtavaa sentteriä moneksi vuodeksi eteenpäin. Kohulupaus Jack Eichel on osoittanut harjoituspeleissä, että hän pystyy naruttamaan solmuun NHL-pakkejakin.

Matt Moulsonilla ja Evander Kanella on paljon taitoa. Nyt jos koskaan olisi hyvä räväyttää ilmoille kunnon ”comeback-kausi”.

Hyökkäystä suurempia ongelmia ovat enemmänkin puolustus ja maalivahtipeli. Onko 24-vuotiaasta Robin Lehneristä kovan luokan ykkösvahdiksi? Loukkaantumiset ovat vaivanneet häntä, ja viime kaudella Lehner oli sivussa 25 ottelua aivotärähdyksen takia.

Puolustaja Rasmus Ristolainen on lähtökohtaisesti kahden ensimmäisen parin pelaaja. Hänen lisäkseen lähtökohtaisesti suurinta vastuuta kantavat taistelupakit Josh Gorges ja Zach Bogosian.

Detroit Red Wings on ollut pitkään Henrik Zetterbergin ja Pavel Datsjukin joukkue. Se on sitä paljon edelleen, mutta takaa on noussut uusia kovia eurooppalaisia pelaajia.

Tomas Tatar ja Gustav Nyqvist ovat kovassa nousukiidossa. Heitä yhdistää huikaiseva luistelunopeus, joka murtaa kovemmankin puolustuksen.

Brad Richardsista Detroit saa kokeneen jyrän, jonka arvo nousee erityisesti pudotuspeleissä. Ja sinne Red Wings on tällä kokoonpanolla ehdottomasti menossa.

Toinen kova vahvistus on puolustaja Mike Green, josta Detroit saa kauan kaipaamansa rightin puolen ylivoimapakin. Greeniä on soviteltu Danny ”The Human Eraser” DeKeyserin pariksi.

Uusi valmentaja Jeff Blashill on kouliintunut organisaation toimintatapaan farmijoukkue Grand Rapidsissa. Blashill, 41, on sarjan toiseksi nuorin valmentaja, mutta kokemusta ja auktoriteettia löytyy kyllä.

Hänen tulonsa lupaa hyvää ainakin Teemu Pulkkiselle, jonka kudille on täsmäkäyttöä varsinkin ylivoimalla. Pulkkinen oli Blashillin yksi luottohevosista AHL-joukkueessa.

Datsjukin nilkka on huolenaiheena. Kesällä leikattu nilkka ei ole vielä kauden alkaessa kunnossa. Detroitin onneksi päteviä paikkaajia löytyy pitkä rivi.

Pantterit luottavat vahvasti nuorten pelaajien kehitykseen, sillä muutoksia ei ryhmään juuri tullut. Ja siihen, että 43-vuotiaan Jaromir Jagrin suoritustaso säilyy vakaana vuodesta toiseen.

Nuorten pitää tosiaan nostaa tasoaan, sillä joukkueessa on paljon ikääntyviä veteraaneja.

Floridalla on kehittymässä suuri suomalainen sentteri Aleksandr Barkov, jolla on eväitä ottaa koko joukkue reppuselkäänsä. Barkov muodosti viime kaudella toimivan ketjun Jagrin ja liukasliikkeisen Jonathan Huberdeaun kanssa.

Nick Bjugstad kärsi viime kaudella selkävaivoista, mutta terveenä ollessaan hän on yksi kärkihyökkääjistä.

Puolustuksen kärkimiehissä on potentiaalia. Jokereista tuttu Brian Campbell on peliaikatilastojen kärkipäässä vuodesta toiseen. Aaron Ekblad voitti viime kaudella vuoden tulokkaan palkinnon Calder Trophyn.

Maalivahti Roberto Luongolla on ikää jo 36 vuotta, mutta hänellä on edelleen kuntoa ja taitoa kannatella joukkuetta.

Suomalaisittain Panthers on seuraamisen arvoinen joukkue. Barkovin lisäksi Jussi Jokinen on iso osa hyökkäystä. Jokisen vahvuutena on monipuolisuus, mikä antaa valmennukselle hyviä lisätyökaluja.

Hyökkäykseen kaivataan apua joka tavalla. Joukkueessa on ollut 30 maalin rajan ylittäjä viimeksi kaudella 2008–09, kun David Booth iski 31 maalia.

Montreal pystyi tukeutumaan viime kaudella loistavasti pelanneen maalivahdin Carey Pricen torjuntoihin. On erittäin epätodennäköisestä, ettei Price pysty toiseen samanaiseen kauteen peräkkäin. Kenttäpelaajien on siis otettava isompaa roolia.

GM Marc Bergevin teki rohkean ratkaisun, kun hän nappasi sivuraiteelle joutuneen Aleksander Seminin. Taloudellisesti riski ei ole iso, sillä hänen palkkansa on taustat nähden halpa 1,1 miljoona dollaria. Suurempi uhka on se, että Semin rikkoo velttoilullaan joukkueen taistelevaa henkeä.

Valmentaja Michel Therrienin valmennustyyli on erittäin kuluttava. Miten hänen ja Seminin kemiat kohtaavat?

Montrealilla on takalinjoilla yksi sarjan viihdyttävimmistä pelaajista P.K. Subban. Hänellä olisi kuitenkin vieläkin enemmän annettavaa, jos ylimääräinen ”kohnotus” jäisi vähemmälle.

Prandon Prust lähti Vancouveriin, mutta tilalle tuli toinen santapaperimies Zack Kassian.

Montreal on saanut uuden johtohahmon kapteeniksi nostetusta Max Pachiorettystä. Viime kaudella 37 osumaa viimeistellyt vahva jässikkä sekä tekee tehoja että taistelee joukkueen puolesta.

Montrealilla on kyvykäs ryhmä, mutta ehkä maailman hulluimman kiekkokaupungin paineet ovat koko ajan niskassa. Jos peli ei ala kulkea, pelaajien olot käyvät lähes sietämättömäksi.

Jokainen seurapomo haaveilee tilanteesta, jossa joukkueesta nousee tukku uusia johtajapelaajia. Ottawa Senatorsille kävi juuri niin viime kaudella.

Hyökkääjät Mark Stone, Mike Hoffman ja Curtis Lazar ottivat homman haltuun. Hoffman iski 27 luukkua ja oli joukkueen paras maalintekijä.

Ehkä vielä kovempi yllättäjä oli maalivahti Andrew Hammond, joka pelasi itsensä täydestä tuntemattomuudesta kannattajien sydämiin. Hän torjui joukkueelle peräti 16 voittoa putkeen.

Ottawa nousi hurjan taistelun jälkeen pudotuspeleihin. Tippuminen ensimmäisellä kierroksella ei ollut katastrofi.

Senators joutuu virittämään koneensa silti äärimmilleen, jos se aikoo uusia viime kauden venymisensä.

Joukkueen ydin on edelleen nuorekas. Viime kauden yllättäjien lisäksi hyökkäysosaston tukipilarit Kyle Turris (26) ja Mika Zibanejad (22) eivät hekään ole ikäloppuja.

Puolustaja Erik Karlsson dominoi kiekollista peliä alakerrassa – ja aika usein yläkerrassakin. Ongelmana on enemmänkin, että hänen jälkeensä pakisto on melko peruskauraa.

Senators otti kauden lopussa 31 pelistä 23 suoraa voittoa. GM Bryan Murraykin totesi, ettei vastaavaa saldoa tule joka vuosi. Pelin on siis lähdettävä kulkemaan heti alkukaudesta.

Takana finaaliin päättynyt vuosi. Joukkueen ydin koostuu nuorista pelaajista, jotka ovat vielä menossa urallaan eteenpäin. Joukkueella on hieno johtaja (Steven Stamkos), joka on tehojensa lisäksi esimerkki jäällä.

Kyllä, Tampa Bay Lightningillä on asiat hyvin.

Valtteri Filppula on 31-vuotiaana oikeastaan veteraaniosastoa Tampassa. Eikä Vallenkaan jalka vielä kovin pahasti paina…

GM Steve Yzerman voi hyvin keskittyä kauden aikana Stamkosin jatkosopimuksen sorvaamiseen, sillä mitään suuria puutteita ei kokoonpanossa ole.

Ruotsalaispakki Victor Hedman otti isännän roolin takalinjoilla ja näytti viimeistään pudotuspeleissä potentiaalinsa. GM Yzermanilla on ilmiömäinen kyky löytää pelaajia, jotka eivät ole vielä muualla päässeet ulosmittaamaan potentiaaliaan: Anton Strålman, Tyler Johnson, Alex Killorn, Ondrej Palat ja Nikita Kutsherov ja Cedric Paquette esimerkiksi.

Ben Bishop takaa maalilla hyvän tason. Hän näytti finaaleissa taistelutahtonsa palaamalla jäälle monta kertaa pahasta polvivammasta huolimatta. Kristers Gudlevskis hoiti mallikkaasti tuuraajaan tehtäviä, kun Bishop oli sivussa.

Jon Cooper on nostanut osakkeitaan roimasti valmentajamarkkinoilla. Tampan onneksi hän ei valinnut lakimiehen uraa, vaan ryhtyi jääkiekkovalmentajaksi.

Maalivahtilegenda Martin Brodeur kommentoi, että Maple Leafsin logo näyttää oudolta Lou Lamoriellon rinnassa. Niin näyttää varmasti monen muunkin. Lamoriellon siirtyminen Leafsin GM:ksi oli varmasti kesän TOP3-uutispommi.

Ei silti, voi vaahteranlehtilogo näyttää hieman hassulta uuden päävalmentajan Mike Babcockinkin rinnuksissa. Hänet on totuttu näkemään Detroit Red Wingsin vermeissä.

Vaikka uudet työntekijät ovat tekijämiehiä, turha odottaa mitään huikaisevaa tulosta heti ensimmäisellä kaudella.

Phil Kessel saatiin savustettua ulos kovan kohun saattelemana. Niin ailahteleva pelaaja kuin hän olikin, jonkun olisi tehtävä vastaavat tehot. Ja mielellään vähän enemmänkin. Tyler Bozakin ja Nazem Kadrin harteille asetetaan isoja odotuksia.

Maalivahdin osa ei ole ollut viime vuosina heikosti puolustavassa Torontossa kovin ruusuinen. Jonathan Bernierille annetaan vielä mahdollisuus näyttää kykynsä. Kakkosvahti James Reimerin tie jatkuu todennäköisesti Torontosta muualle.

Kapteeni Dion Phaneufin olisi otettava se rooli, joka hänellä oli Calgaryssä parhaimpina vuosina. Puolustuksen kiekollisen pelin ykkösmieheksi on nousemassa räjähtävä ja taitava Morgan Rielly.

Pittsburghin listoilta tullut Kaspari Kapanen on Babcockin silmissä hyvissä kirjoissa. Hänen paikkansa on AHL:ssä, mutta muutamia näyttöpaikkoja saattaa tulla kauden aikana.

Toronton mahdollisesta uudesta menestyksestä ei ole mitään varmuutta, mutta yksi asia on saletti. Maple Leafs on ja pysyy otsikoissa joka tapauksessa.

Katso lisää