Skip to main content

Sadan vuoden katsaus liigan alkuajoista tähän päivään

NHL syntyi joulukuun 19. päivä 1917, kun Montreal, Ottawa ja Toronto pelasivat

Teksti JP Mikola @JPMikola / kirjeenvaihtaja, NHL.com/fi

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme numeroita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä kertaa ulotamme tarkastelumme NHL:n syntyhistorian eli maailman kovimman kiekkosarjan alkuhämärän harmaille hetkille, mustavalkokuvien ja still-kuvien aikaan. Ajankohtaan, kun sarjassa oli vain neljä joukkuetta.

Joskus takavuosina useimmat asiat etsittiin internetin sijaan painotuotteista. Niitä olivat - ja ovat onneksi edelleen - esimerkiksi kirjat sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vielä 1900-luvulla useimmissa perheissä oli kirjahyllyjä ja niissä lasimaljakoiden, valokuvakehyksien ja koriste-esineiden sijaan ihan oikeita kirjoja, jopa tietosanakirjoja eli ensyklopedioita.

Myös NHL:llä oli oma ensyklopediansa. Total Hockey - the Official Encyclopedia of the National Hockey League on järkälemäinen kirjamötikkä. Se on ohuen ohuelle, seittimäisen kevyelle, paperille painettu tiiliskivi.

Koska tämän palstan idea on nostaa numeroita ja perata tilastoja, muutama numeraali Total Hockeysta lienee paikallaan.

Koska iso osa lukijoistamme varmaan tietää ja tuntee Ari Mennanderin kirjoittaman teoksen Teemu, Total Hockeyn tuhtiutta voi havainnollistaa vertaamalla näitä kahta kiven painoista kirjaa. Paksulle eli miltei pahvimaiselle paperille painettu Selänteen elämäkerta koostuu 320 sivusta, on 2,5 senttiä paksu ja painaa 1,9 kiloa. Entäpä Total Hockey, joka tosiaan on nimensä mukaisesti totaalinen. Teos pitää kansiensa välissä 1 878 sivua. Painoa on - ja nyt tarvittiin fitness-intoilijan keittiövaakaa - kertynyt peräti 2,967 kiloa, ja paksuuttakin on kuin peruspakin lavalla, rapiat kuusi senttiä.

 

[Lisää aiheesta: NHL:n ensimmäinen dynastia]

 

No, se senteistä ja kiloista.

NHL:n 101. vuosipäivä eli toisen vuosisadan ensimmäiset synttärit tarjoavat otollisen ajankohdan perata ja purkaa lajia maailman kovimman ammattilaisliigan alkuhämäristä. Ja mikäpä muu kuin numeroiden maailma tarjoaisi siihen sauman. Total Hockey -opus on siihen tarkasteluun enemmän kuin pätevä lähdeteos.

Tilastot ja ennätykset näyttivät vuonna 1917 kovin toisenlaiselta kuin nyt. Niin toki näytti itse pelikin, mutta tässä törmäämme nykyajan ja jääkiekon esihistorian väliseen "näkymättömään muuriin". Viime yön NHL-kierrokselta näet löytyy enemmän liikkuvan kuvan materiaalia kuin NHL:n ensimmäiseltä kaudelta.

Toki YouTubesta löytyy mustavalkoista filmimateriaalia myös NHL-kiekon alkuhämäristä. Kun hakukenttään naputtelee hakusanaksi "NHL 1917", ruudulle aukeaa nostalgiaa huokuva runsaan minuutin mittainen selostettu ja kuvitettu pätkä. Se alkaa sanoilla: "Ennen Original Sixiä oli Original Four".

Jäällä NHL:n synty todellakin koettiin joulukuun 19. päivä vuonna 1917, kun Montreal Canadiens peittosi Ottawan 7-4 ja Montreal Wanderers kukisti Toronton 10-9. Kyse ei tietenkään ollut maailman ensimmäisistä jääkiekko-otteluista, vaan juuri perustetun NHL:n ensimmäisistä. Niin sanotut liigariidat ja jo kuopattu NHA aurasivat luistinrataa maailman kiekkokaupungiksi kutsutun Montrealin seurojen johtamalla "änärille".

 

[Lisää aiheesta: Canadiensin dynastia 1976-79]

 

Ja vaikka toisin voisi luulla, jo tuohon aikaan kiekkoa pelattiin halleissa. Niissä oli yleensä vielä luonnonjää, mutta lähdeteokset yllättävät paljastamalla, että Wanderersin Westmount Arenassa oli jo tekojää. Yllättävää. Ja mielenkiintoista. Mailat kuitenkin olivat vielä kokonaan puuta, komposiiteista tai kuulennoista kun ei vielä osattu edes unelmoida. No, ei toki tiedetty vielä edes kypäristä, vaan jääkiekon perässä luisteltiin villapaidoissa pipo päässä tai paljain päin.

NHL:n ensimmäinen vuosi, tai vuosi nolla, ei tarjoa iloksemme ihan yhtä tarkkaa tilastotietoa kuin nykyaika. Peliaikakeskiarvoista, laukaisu-, aloitus- tai torjuntaprosenteista ei pidetty kirjaa, plus-miinustilastoista saati Corsi-lukemista ei tietenkään ollut tietoa, eikä ikivanhoista pöytäkirjoista pysty kaivamaan maalitekijöiden tueksi edes syöttäjiä.

Syöttö eli assist on NHL:ssä sangen uusi termi. Se otettiin ensi kertaa käyttöön kaudella 1931-32. Syöttöä perusteltiin tuon ajan säännöissä monilla virkkeillä ja peräti yhdellätoista rivillä.

Syötön syntysanoja on turha nyt kokonaan tähän kääntää, mutta määritellyksi tuli heti tuolloin myös reboundin jälkeinen syöttöpiste. "Jos maali tehdään reboundista, joka syntyy maalivahdin torjunnasta tai niin, että kiekko kimpoaa maalintekijälle mistä tahansa maalin osasta, krediitti "syötöstä" tulee antaa pelaajalle, jonka laukaus aiheutti tuollaisen reboundin".

Eikö olekin liikuttavasti ja jopa hellyttävästi muotoiltu?

Helmikuussa 1918 nähtiin NHL-historian ensimmäinen nollapeli. Georges Vezina oli maalissa, kun Montreal murjoi Toronton jään rakoon lukemin 9-0. Huomatkaa torjujan nimi.

Joe Malone puolestaan voitti maalikuninkuuden latomalla kiekon 22 ottelussa verkkoon yhteensä 44 kertaa. Maalikeskiarvo oli muhkea ja helposti laskettava: tasan 2 osumaa per peli. Ennätys kesti vuosikymmeniä eli toisen maailmansodan yli. Muuan Maurice Richard iski kaudella 1944-45 tasan 50 maalia, mitä pidetään vielä nykyäänkin melkoisena haamurajana.

Se historiasta eli NHL:n ensimmäisestä vuodesta ja vuosikymmenestä. Hypätään sata vuotta eteenpäin ja katsotaan, mitä ajatuksia aikaloikka antaa NHL:n toisen vuosisadan ensimmäisestä vuodesta.

Ensin kabinettipäätöksiin. Nyt on tiedossa, että NHL laajenee 32 joukkueen suuruiseksi, kun Seattle hyväksyttiin mukaan kovaan kiekkoperheeseen. Myös 101 vuotta sitten koettiin hieman samanlainen tilanne, kun NHL:n viides seura eli Quebec Bulldogs ei vielä debyyttikaudella osallistunut Frank Calderin (huomatkaa jälleen nimi) johtamaan liigaan.

Tällä hetkellä liigaa johtaa jään tasolla Mikko Rantanen Varsinais-Suomen Nousiaisista ja Yhdysvaltojen Colorado Avalanchesta. Pörssikärjen 56 (15+41) pistettä 34 ottelusta antaa ottelukohtaiseksi pistekeskiarvoksi 1,65, kun viime kaudella Connor McDavidin keskiarvo oli 1,32.

Maaleissa ei vuoden 1917 tasolle ylletä, mutta joukkuetasolla ero ei ole iso.

Runsaat sata vuotta sitten Toronto (13-9-0) teki 22 ottelussa 109 maalia eli 4,95 osumaa ottelua kohden. Canadiens nakutti maaleja vielä vähän kovemmalla keskiarvolla (116 ja 5,3 per peli). Montrealin päästettyjen maalien keskiarvo oli 3,8. Jos verrataan viime kauteen, niin vähiten omiin päästi Los Angeles Kings. Pelejä tutut 82, omiin siedettävät 203 eli 2,48 ottelua kohden.
Kaudella 2016-17 kärkenä oli Washington Capitals, jonka verkkoon upposi 82 ottelussa 182 kiekkoa eli 2,22 per peli.

 

[Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa @NHL_fi]

 

Kun katsotaan eniten omissaan helistellyttä New York Islandersia, niin "saarelaisten" 3,6 per peli omiin ei isosti eroa Montrealin sadan vuoden takaisesta 3,8:sta.

Mitä tästä voi oppia? Kenties sen, ettei jääkiekko ole sadassa vuodessa niin valtavasti muuttunut. Tai, no. Onhan se, mutta kyllä lajin yhä samaksi tunnistaa kuin änärin syntyhetkillä.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.