Granlund2

NHL:n runkosarja on nyt takanapäin, joten on aika muistella kauden parhaita suomalaissuorituksia - ja niitähän riittää. Kausi 2016-17 jää mieleen monen suomalaispelaajan vahvana esiinmarssina jääkiekon kovimmalle tasolle.

Granlundin huima tasonnosto
Mikael Granlund oli HIFK:ssa pelatessaan lähes mahdoton pideltävä ja SM-liigan ehdoton tähti. Kun hän siirtyi NHL:ään, saman loiston piti jatkua. Vaan eipä jatkunutkaan. Granlund joutui taivaltamaan pitkän ja raskaan polun ennen kuin hän saavutti nykyisen tasonsa.
Raju työ alkoi tuottaa toden teolla tulosta vasta viidennellä Pohjois-Amerikan kaudella, ja Granlund, 25, murtautui vihdoinkin kivikovan NHL:n tähtikategoriaan. Granlund on nyt riittävän kestävä ja vahva pärjätäkseen parhaita vastaan. Tekniikasta tai pelinäkemyksestä menestys ei ole ollut koskaan kiinni.
Mikko Koivun ja Jason Zuckerin ketjun aivoina toimiva Granlund pystyy luomaan oivalluksillaan tilaa ketjukavereilleen. Hän on erityisen vaarallinen maalin lähellä, jossa nopeat ja taitavat kädet pääsevät oikeuksiinsa.
Granlund pelaa uransa selkeästi parasta kautta hyvään aikaan, sillä sopimus Minnesota Wildin kanssa raukeaa tähän kauteen.
Koivun dominoiva kausi
Kun jääkiekkoilija pystyy pelaamaan 34-vuotiaana uransa parhaan kauden, se kertoo paljon hänen luonteestaan. Mikko Koivusta kuoriutuu aina kivenkova ammattilainen, kun hän vetää hokkarit jalkaansa. Kukaan NHL-pelaaja ei ole hyvällä tuulella tappion jälkeen, mutta Mikko Koivu on yksi niistä pelaajista, joille ei tee mieli laukoa vitsejä tappion jälkeisessä haastattelussa.
Koivu on tehnyt kolmena NHL-kautena enemmän pisteitä, mutta kokonaisuutena tämä kausi oli hänelle ehjin. Koivun arvo on paljon enemmän kuin hänen pisteensä. Aloitusvoitot ja kaksinkamppailujen voitot koko kentän alueella luovat paikkoja muille.
Koivun pelityyli on vaativa, suorastaan raastava. Siihen nähden hänen suoritustasonsa heittelee hämmästyttävän vähän. Koivu on jopa pystynyt kehittämään fysiikkaansa Risto Rosendahlin ja Timo Kujasen johdolla. Vaikka kuorma on kova, Koivu jaksaa painia ja voittaa kaksinkamppailuja otteluiden loppuvaiheessakin.

Nuorten pakkien nousu
Suomesta on alkanut tulla kovan luokan hyökkääjiä, mutta puolustajatuotanto on ollut pienoinen huolenaihe. Tämän kauden perusteella puolustajatkin ovat nostamassa profiiliaan.
Rasmus Ristolainen niittasi itsensä Buffalo Sabresissa entistä lujemmin ykköspakiksi. Ristolainen teki ylivoimalla 25 pistettä, mikä on suomalaispelaajista eniten. Esa Lindell nousi Dallas Starsissa luottomieheksi ja ykköspakkipariin John Klingbergin kanssa. Suurin yllättäjä taisi silti olla Markus Nutivaara, joka otti vakiopaikan kovasta Columbus Blue Jacketsin miehistöstä.
Laineen maalimäärä
Patrik Laine sitä, Patrik Laine tätä. Suurin osa suomalaisista tietää tämän talven jälkeen, kuka on Patrik Laine - vaikkei seuraisikaan jääkiekkoa aktiivisesti. Kun Teemu Selänne oli parhaimmillaan, monen suomalaisen aamu alkoi Selänteen tehojen tarkistamisella. Kun Laine on tehnyt maaleja yön peleissä, siitä puhutaan aivan samalla tavalla monen toimiston kahvipöydässä.
Laine vaikutti paljon siihen, että The Hockey News omisti kokonaisen erikoisnumeron suomalaisille. Kannessa olivat itseoikeutetusti Selänne ja Laine.
Jo 20 maalin rajan ylittäminen on eurooppalaistulokkaalle kova saavutus, mutta Laine tykitti 36 osumaa. Odotukset olivat kovat, mutta harva osasi odottaa Laineelta näin kovaa jälkeä heti ensimmäisellä kaudella.
Laineen pelissä on vielä paljon parannettavaa. Kiekkoja hukkuu liikaa hyökkäysalueella, ja puolustuspeli voisi olla aina parempaa. Laine elää kuitenkin vahvuutensa kautta: hänen tehtävänsä on iskeä kiekkoja vastustajan maaliin.
Edes kauden aikana tullut aivotärähdys ei hidastanut Laineen vauhtia. Kausi toi muun muassa valinnan All Star -otteluun, ja hän nousi kilvoittelemaan vakavasti vuoden tulokkaan tittelistä. Calder Trophy taitaa kuitenkin mennä 40 maalin rajan rikkoneelle Toronto Maple Leafsin Auston Matthewsille.

Ahon upea tulokaskausi
SM-liiga, maajoukkue, NHL… Oli sarjataso mikä tahansa, Sebastian Aho sopeutuu aina sen vaatimuksiin. Aivan kuin Ahon kiekkotietokoneeseen ladattaisiin lisää muistia aina kun pelit kovenevat.
Carolina Hurricanes osoittautui hyväksi paikaksi Aholle. Tai hetkinen! Epäileekö joku, etteikö Aho olisi sopeutunut mihin tahansa NHL-joukkueeseen?
Aho ei ole kaukalon vahvin tai nopein, mutta hänen reaktionopeutensa yksittäisissä pelitilanteissa on jo nyt koko sarjan kärkeä. Wayne Gretzky sanoi aikoinaan, että mene sinne mihin kiekko on menossa. Aho osaa toteuttaa sitä ohjetta pilkuntarkasti.
Hiljaisesta ja ujon oloisesta Ahosta ei saa millään värikästä showmiestä median iloksi, mutta kaukalossa hänestä tulee yksi Carolinan kulmapaloista vuosiksi eteenpäin.

Raskin avulla pudotuspeleihin
Tuukka Rask petasi hyvillä esityksillään Bostonille pudotuspelipaikan. Kun peli tökki, Rask pystyi nostamaan torjunnoillaan Bruinsin pisteille. Raskin päästettyjen maalien keskiarvo 2,23 on erinomainen, kun ottaa huomioon millaista kuormaa hän on kantanut. Rask aloitti 64 ottelua ja voitti niistä 37.
Boston ei ole edelleenkään onnistunut hankkimaan Raskille pätevää kakkosmaalivahtia, minkä takia suomalainen joutuu pelaamaan isoja peliputkia. Ei ihme, että Raskin nivuset ja lonkat ovat olleet kovilla kauden aikana.

Rask1_45

Lehkonen murtautui Montrealiin
Suomalaiset eivät ole päässeet pukemaan Montreal Canadiensin paitaa ylleen sitten Saku Koivun. Artturi Lehkonen teki kovan tempun, kun hän otti vakiopaikan Habsin riveistä.
Lehkonen on valmistanut itseään vuosia NHL:n vaatimuksiin. Suunnitelma toimi. Lehkonen teki 18 maalia, ja hänestä tuli Canadiensin eniten maaleja tehnyt tulokas 11 vuoteen. Chris Higgins teki 23 osumaa kaudella 2005-06.
Mikko Rantanen Coloradon valopilkku
Mikko Rantasen kausi lähti vaikeasti liikkeelle, kun hän sai nilkkavamman heti harjoitusleirin aluksi. Kun Rantanen pääsi vauhtiin, hän osoitti olevansa NHL-pelaaja. Rantanen otti paikan Coloradon ykkösketjusta ja iski 20 maalia, mikä toi Coloradon sisäisen maalipörssin voiton. Hän oli monina iltoina sarjan huonoimman joukkueen ainoita pelaajia, jotka jaksoivat oikeasti taistella tilanteet loppuun asti.
Kunniamaininnat:Joel Armia, Leo Komarov, Pekka Rinne