Dalyn mukaan liiga ja pelaajayhdistys NHLPA pohtivat kaudelle malleja, joista toisessa kaikki joukkueet isännöisivät otteluita kotiareenallaan ja toisessa ottelut pelattaisiin keskitetysti kaupungeissa, joissa on vähiten COVID-19-tapauksia.
- Meidän on huomioitava suunnitelmassa joustavuus, sillä matkan varrella tulee taatusti mutkia eteen, esimerkiksi mahdollisten COVID-tapausten ja tartuntaketjujen jäljitysten muodossa. Pitää varautua siihen, miten tuollaiset tilanteet vaikuttavat otteluohjelmaan. Näitä käymme nyt läpi ja pohdimme yötä myöten yrittäessämme löytää ratkaisun, Daly kertoi.
Daly kertoi, että jotkut NHL-joukkueet haluaisivat mieluummin pelata ensi kaudella kotihallissaan - joko fanien läsnä ollessa tai tyhjille katsomoille - ennemmin kuin keskitetysti tietyissä pelikaupungeissa. Dalyn mukaan on kuitenkin vielä epäselvää, onko se mahdollista kaikkien seurojen kohdalla, koska säädökset ovat tiukentuneet koronaviruksen jyllätessä Pohjois-Amerikassa.
Lisää aiheesta: [NHL harkitsee ensi kauden ottelujen väliaikaista keskittämistä]
- Jos suinkin mahdollista, joukkueet haluavat pelata mieluummin kotihalleissaan, vaikka katsomoissa ei olisikaan faneja. Mutta jos päättäisimme pudottaa kiekon jäähän huomenna, joillakin markkina-alueilla ei voitaisi pelata voimassa olevien säädösten ja terveysrajoitusten takia. Tilanne muuttuu joka päivä. Sääntöjä tulee voimaan ja lakkaa olemasta voimassa. On jo oma haasteensa pysyä niistä ajan tasalla.
Apulaiskomissaarin mielestä keskitettyjen pelikaupunkien malli tarjoaisi turvallisemman ja kontrolloidumman ympäristön. Turvatoimet eivät olisi kuitenkaan niin äärimmilleen vietyjä kuin Edmontonin ja Toronton pudotuspelikuplissa. Pelikaupungit voisivat olla rajoitetusti yhteydessä ulkomaailmaan, kun joukkueet ovat paikalla.
- Pelikaupungit halutaan tietenkin niiltä alueilta, joilla on ollut positiivisia kokemuksia koronatilanteen tiimoilta. Pelaajille järjestettäisiin omat tilat ja ravintolat ilman yhtä laajoja turva-alueita kuin pudotuspelikuplissa. Siitä hyötyisivät pelikaupungitkin. Joukkueet tulisivat kaupunkiin, pelaisivat tietyn määrän otteluita kahden viikon aikana. Sen jälkeen pelaajat pääsisivät viikoksi kotiin viettämään aikaa perheidensä kanssa ja treenaamaan oman seuransa harjoitustiloihin. Kausi vietäisiin läpi tällä systeemillä kierrättäen.
Dalyn mukaan NHL aikoo yhä aloittaa ensi kauden 1. tammikuuta. Ennen kauden alkua järjestettäisiin kahden viikon pakolliset harjoitusleirit. Ne seitsemän joukkuetta, jotka eivät päässeet viime kaudella paluusuunnitelman (Return to Play Plan) mukaisiin jatkopeleihin, saisivat harjoitteluun vielä ylimääräisen viikon. On myös keskusteltu siitä, että seurat saisivat järjestää vapaaehtoisen kuntoleirin ennen pakollista harjoitusleiriä.
Lisää aiheesta: [NHL:n tavoitteena edelleen aloittaa kausi 1. tammikuuta]
Daly kertoi, että liiga ja NHLPA käyvät jatkuvaa neuvottelua siitä, kuinka monta ottelua kukin joukkue pelaisi ja millainen olisi ensi kauden divisioonajako.
- Tiedämme, että päätöksiä pitää saada piakkoin aikaan. Ja vaikka haluammekin aloittaa kauden 1. tammikuuta, emme silti aio kiirehtiä ja tehdä huonoja päätöksiä vain sen takia, että joku päätös pitäisi tehdä. Voimme aivan hyvin myös siirtää kauden aloituspäivää hieman myöhemmäksi. Olemme jatkuvasti yhteydessä seuroihin, joten pelaajilla on aika hyvä käsitys siitä, mitä kauden aloittaminen 1. tammikuuta vaatii, Daly sanoi.
- Jos aiomme aloittaa kauden tammikuun alussa, harjoitusleirit on käynnistettävä joulukuun puolivälissä. Joillakin markkina-alueillamme on vielä voimassa karanteenisääntöjä, jotka koskevat kaupunkiin palaavia pelaajia. Nekin on otettava huomioon. Aika alkaa käydä vähiin, hän lisäsi.
