Skip to main content

Montrealin viimeinen mestaruusputki päättyi 70-luvun lopussa

Vuoden 1979 Stanley Cup -voittajajoukkueen juhlituin sankari oli Bob Gainey

Teksti Jussi Lehmola @LehmolaJussi / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se pitää paikkansa myös urheilumaailmassa. Kauden 2018-19 aikana kaivelemme arkistoistamme kiekkohistorian ikimuistoisimpia valokuvia ja kerromme niiden taustoista tuhannella sanalla joka kuukauden kolmantena lauantaina. Tällä kertaa suurennuslasin alla on otos, jossa Bob Gainey juhlii Stanley Cupin voittoa joukkuetoveriensa kannattelemana vuonna 1979.

Kaikki loppuu aikanaan. Jopa NHL-historian menestyneimmän seuran Montreal Canadiensin dynastiat.

Yllä olevassa kuvassa Canadiensin pelaajat kannattelevat Bob Gaineya, joka puolestaan kannattelee Stanley Cup -pokaalia. Päivämäärä on 21. toukokuuta 1979 ja paikka Montreal Forum. Canadiens on juuri lyönyt New York Rangersin maalein 4-1 ja vienyt Stanley Cupin voitoin 4-1. Mestaruus oli Montrealille neljäs peräkkäinen.

 

[Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa @NHL_fi]

 

Tuona päivänä sitä ei tietenkään tiedetty, mutta Montrealin dynastia-ajat päättyivät noihin juhliin. Canadiens on vienyt pokaalin tuon jälkeen 1986 ja 1993, mutta mestaruusryppäitä ei ole enää nähty.

Montreal voitti vuosina 1956-60 viisi peräkkäistä mestaruutta, mihin mikään muu seura ei ole NHL:n historiassa pystynyt. Seuraava dynastia nähtiin, kun Canadiens juhli 1965, 1966, 1968 ja 1969. Montreal nosti 1970-luvulla pokaalia ensin 1971 ja 1973. Vuosikymmen päättyi sitten "Les Glorieux'n" neljään peräkkäiseen mestaruuteen.

Mutta miten lähellä se olikin, että tuota valokuvaa Gaineysta ei olisi koskaan otettu. Boston Bruins johti kevään 1979 NHL:n välierien seiskapeliä loppumetreillä 4-3 ennen kuin Montrealin supertähti Guy Lafleur tasoitti ajassa 58.46. Yvon Lambert ratkaisi jatkoajalla voiton Canadiensille.

Tuo Lafleurin tasoitusmaali syntyi ylivoimalla yhden NHL-historian kuuluisimman jäähyn aikana. Bostonilla oli ollut liian monta pelaaja jäällä, mikä maksoi kalliisti. Bruins oli hävinnyt Canadiensille Stanley Cup -finaaleissa 1977 sekä 1978, ja se himoittu revanssi kaatui pitkälti tuohon jäähyyn.

Bostonilla meni pasmat sekaisin, kun Lafleur pelasi lopussa paljon ja hänen "vartijansa" joutui seuraamaan. Lopulta Bruinsilla oli kaksi saman paikan laituria kaukalossa. Erotuomarit eivät halunneet astua ratkaisijan rooliin, mutta heillä ei ollut oikein enää vaihtoehtoa.

- (Linjatuomari) John D'Amico sanoi minulle: "Brad, katsoin läpi sormien 20 sekuntia, minun oli pakko viheltää tämä.", Bostonin tähtipuolustaja Brad Park muisteli.

Rangers aloitti Stanley Cup -finaalisarjan väkevästi voitolla Forumissa. Ison Omenan pojat johtivat kakkospeliä samassa hallissa 2-0 ennen kuin Canadiens nousi rinnalle ja Gainey teki kamppailun voittomaalin.

Montreal vei nimiinsä kolme seuraavaakin ottelua ja pääsi pitkästä aikaa nostamaan pokaalia faniensa edessä. Canadiens oli viimeksi ratkaissut mestaruuden kotihallissaan 1968. Kuudet edelliset juhlat oli vietetty vieraskaukalossa.

Canadiensin ja Rangersin finaalikohtaaminen oli samalla viimeinen niin sanottujen "Orginal Six" -seurojen Stanley Cup -mittelö 34 vuoteen. Perinteiden vaalijat saivat odottaa kevääseen 2013 saakka ennen kuin Chicago Blackhawks ja Boston ottivat mittaa toisistaan.

Gainey ei ollut NHL-urallaan koskaan suuri pistemies, mutta tuo kevät 1979 teki poikkeuksen. Hän keräsi 16 playoff-otteluun tehot 6+10=16. Gainey palkittiin Conn Smythe Trophylla pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana, mikä vei hänet Stanley Cup -pokaalin kanssa joukkuekavereidensa harteille ja ikoniseen valokuvaan.

- Todella hyvä luistelija puolustavaksi pelaajaksi. Hän pystyi jahtaamaan vastustajia ylös ja alas kaukaloa. Hän pystyi luistelemaan loputtomiin. Hän pelasi fyysisesti ilman että otti paljon jäähyjä, Montrealin viimeisen dynastian päävalmentaja Scotty Bowman kuvaili Gaineya myöhemmin.

Gaineyn taidot olivat pääasiassa vastustajan tähtihyökkääjien pimentämisessä. Hän vei NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle annettavan Frank J. Selke Trophyn neljänä ensimmäisenä vuonna 1978-81. Neljään Selkeen on sittemmin pystynyt vain Bostonin nykyinen ykkössentteri Patrice Bergeron.

- Kaikki ne vuodet ja kaikki ne vaihdot, jotka pelasin Gaineya vastaan, joka ilta kirosin hänet alimpaan helvettiin, Buffalo Sabresin 1970-luvun tähtilaituri Rene Robert muisteli myöhemmin.

Montreal varasi Gaineyn kesän 1973 NHL Draftissa numerolla kahdeksan. Hän teki NHL-debyyttinsä heti samana syksynä ja edusti taalajäillä vain Montrealia. Gainey toimi Canadiensin kapteenina vuodesta 1981 lähtien uransa loppuun saakka.

Gainey voitti viidennen mestaruutensa 1986. Hän nosti NHL-hokkarinsa naulaan sen jälkeen kun Montreal oli hävinnyt kevään 1989 Stanley Cup -finaaleissa Calgary Flamesille.

Gaineyn NHL-saldoksi muodostui 1 160 ottelua ja 239+262=501 tehopistettä. Enemmänkin olisi voinut tulla.

- Ei Gainey välittänyt pisteistään. Ei hän ollut huolissaan vaikka ei tehnyt 20 maalia (kaudessa). Hän olisi voinut tehdä enemmän pisteitä, mutta hänen roolinsa ja velvollisuutensa oli pelata vastustajan parasta laitahyökkääjää vastaan. Sitä hän teki - ja hän tykkäsi siitä, Bowman kertoi.

Kansainvälisissä kaukaloissa Gainey edusti Kanadaa vuosien 1976 ja 1981 Kanada-cupeissa. Hänet nähtiin lisäksi MM-jäillä 1982 ja 1983. Neuvostoliiton valmentajalegenda Viktor Tihonov kutsui jälkimmäisen Kanada-cupin aikana Gaineya "maailman parhaaksi all-around-pelaajaksi".

Gainey valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 1992. Canadiens jäädytti hänen pelinumeronsa 23 helmikuussa 2008. Gainey pysyi paitaseremoniansa puheessa uskollisesti "omassa kastissaan" duunarihyökkääjien riveissä.

- Kun olin Montreal Canadiensissa, niin luistimenteräni osuivat harvoin jäähän ilman ettei Doug Jarvis tai Guy Carbonneau olisi ollut kanssani. Pelasin toki drydeneiden, lafleurien, robinsonien ja muiden kanssa. Mutta nämä (Jarvis ja Carbonneau) ovat minun supertähtiäni.

Gainey piipahti pelaamassa Ranskassa ennen kuin palasi NHL:ään uudessa roolissa. Hänet palkattiin 1990 Minnesota North Starsin päävalmentajaksi ja 1992 myös GM:ksi. Minnesota paineli heti Gaineyn ensimmäisen valmentajakauden päätteeksi Stanley Cup -finaaleihin.

 

Gainey luotsasi Minnesotaa/Dallas Starsia vuoden 1996 alkuun saakka ennen kuin keskittyi pelkästään GM:n hommiin. Dallas voitti hänen alaisuudessaan Stanley Cupin 1999. Gainey hoiti myöhemmin Montrealin GM:n hommia 2003-2010.

Montrealin 1979 mestarijoukkueen maalia vartioi Ken Dryden. Gaineyn, Lafleurin ja Lambert'n lisäksi hyökkäyksessä luistelivat muun muassa vanhat legendat Jacques Lemaire ja Yvan Cournoyer, maaliruisku Steve Shutt sekä NHL:n peräkkäisten pelattujen otteluiden ennätysmies Jarvis. Takalinjoilla partioi "Big Three": Larry Robinson, Serge Savard ja Guy Lapointe.

Gainey ei kalvennut noiden tähtien rinnalla.

- En pysty kuvittelemaan ketään, joka merkitsee meille enemmän kuin Gainey. Muutama jätkä, kuten Larry Robinson, Guy Lafleur ja Guy Lapointe merkitsee yhtä paljon. Mutta he eivät ole tärkeämpiä kuin Gainey, Savard kuvaili 1970-luvulla joukkueen sisäistä marssijärjestystä.

Vuoden 1979 mestaruus tiesi myös muutaman mahtavan NHL-uran päättymistä. Yhteensä 24 mestaruutta voittaneet Cournoyer (10), Lemaire (8) ja Dryden (6) lopettivat pelaajauransa.

Montrealista lähti myös päävalmentaja Bowman, joka siirtyi Buffalon penkin taakse. Luotsilegenda juhli myöhemmin Pittsburgh Penguinsissa ja Detroit Red Wingsissä. Bowman on käskyttänyt eri suojattinsa Stanley Cup -mestaruuteen yhteensä ennätykselliset yhdeksän kertaa.

Rangersille finaalitappio tiesi ikuisen odotuksen jatkumista. Manhattanilla oli juhlittu edellisen kerran 1940. Mark Messier, Esa Tikkanen ja kumppanit päästivät Rangers-fanit lopulta piinasta keväällä 1994. Ei siihen mennyt kuin 54 vuotta.

Vaikka Montrealin dynastiat päättyivät kevääseen 1979, niin tuo Canadiens-ryhmä myös aloitti kolmen seuran pitkän hallintajakson. Vuosina 1976-88 kaikki Stanley Cup -tittelit menivät Montrealille, New York Islandersille tai Edmonton Oilersille.

Montreal juhli viimeisintä mestaruuttaan 1993. Maalivahti Patrick Royn johtama Canadiens kukisti finaaleissa Wayne Gretzkyn ja Jari Kurrin Los Angeles Kingsin. Se on yhä myös viimeisin kanadalaisseuran Stanley Cup -voitto.

Canadiens-fanit purivat tuona keväänä kyntensä lyhyiksi. Montreal otti 16 voitostaan 10 jatkoajalla. Canadiens hävisi ensimmäisen jatkoajalle venyneen ottelunsa, mutta voitti sitten putkeen 10, joista kolme Stanley Cup -finaaleissa.

Saku Koivun vuosina 1995-2009 Montreal ei päässyt kertaakaan pudotuspelien toista kierrosta pidemmälle. Canadiens on sittemmin piipahtanut konferenssifinaaleissa 2010 ja 2014.

Nykyisessä kohta 32 joukkueen NHL:ssä ei tuollaisia Montrealin huikeita mestaruusmääriä pysty yksikään seura keräämään. Mutta Canadiensille kelpaisi varmaan näin aluksi yksikin.

Ehkäpä Jesperi Kotkaniemi nähdään jonain päivänä joukkuekavereidensa kannattelemana Stanley Cup käsissään.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.