Montreal sai päättyneestä kaudesta tärkeää oppia

Montreal Canadiensin kausi päättyi Stanley Cup -finaalitappioon, mutta suurta kuvaa katsottaessa organisaatiossa voidaan olla enemmän kuin tyytyväisiä kauden antiin. Koko NHL-kausi oli pandemian takia täysin poikkeuksellinen, mutta niin oli myös Montrealin joukkueen kausi.

Canadiens sai kaudesta etenkin kolme tärkeää oppia, jotka luovat seuralle hyvät edellytykset menestykseen tulevina vuosina. Ensinnäkin Canadiensissa huomattiin, että joukkueen pelillinen identiteetti tuottaa tulosta, jos jokainen pelaaja on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen.
Toinen tärkeä oppi liittyy edelliseen, ja se on oikean päävalmentajan löytyminen. Kesken kauden Claude Julienin korvannut Dominique Ducharme sai myytyä ideologiansa jokaiselle pelaajalle, ja siitä syystä Canadiensin joukkuepelaaminen oli kesällä liki täydellistä.
Kolmas tärkeä oppi oli se, että nykyinen pelaajarunko on riittävä. Seuran GM Marc Bergevin on tehnyt erinomaista työtä joukkueen rakentamisessa, ja nyt Montrealissa tiedetään, ettei suuria muutoksia enää tarvita. Canadiensia ei ole rakennettu isojen tähtien varaan, vaan joukkueen salaisuus on nimenomaan neljässä vahvassa kentällisessä, joissa jokaisessa on vauhtia, kamppailuvoimaa ja myös taitoa.

• Sarjassa on meitä paljon lahjakkaampia joukkueita, mutta yksikään niistä ei ole ryhmänä yhtä vahva kuin me, kiteytti Montrealin hyökkääjä Brendan Gallagher Stanley Cup -finaalien jälkeen.
  Vaikeuksien kautta menestykseen
  Montrealin yltäminen kahden parhaan joukkoon oli suoranainen ihme, sillä yksikään henkilö joukkueen ulkopuolella ei uskonut Canadiensin mahdollisuuksiin - etenkin kun runkosarja ei antanut viitteitä tällaisesta menestyksestä. Signaaleja ei näkynyt edes vielä pudotuspelien alkutaipaleella.
  Canadiensin kausi alkoi tammikuussa hieman sekavasti, ja ongelmat kasaantuivat etenkin helmikuussa. Konkarivalmentaja Claude Julien sai lopulta lähteä, ja hänet korvasi Ducharme, jonka sopimus kesti tämän kauden loppuun. Ducharmen taival NHL-päävalmentajana alkoi heikohkosti, eikä Montreal päässyt huippulentoon koko runkosarjan aikana.
  Canadiens raapi kuitenkin pisteitä sieltä sun täältä ja selviytyi lopulta viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin. Montreal ylsi siis NHL:n runkosarjassa 16. sijalle ja Scotia North -divisioonassa neljänneksi. Pudotuspelipaikka varmistui vasta runkosarjan toiseksi viimeisessä ottelussa.
  Huippuvire ei löytynyt vielä edes pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, jossa vastaan asettui divisioonavoittaja Toronto Maple Leafs. Toronto johti ottelusarjaa jo 3-1 ja oli menossa odotetusti jatkoon. Tällöin Canadiens kuitenkin heräsi ja alkoi lunastaa potentiaaliaan. Ducharmen piti luotsata ryhmää noin kolme kuukautta ennen kuin palikat alkoivat loksahdella paikoilleen.
  Montreal teki ihmeen kaatamalla Toronton kolmesti putkeen ja etenemällä toiselle kierrokselle, jossa vastaan tuli divisioonan kolmanneksi yltänyt Winnipeg Jets. Canadiens löi Jetsin suoraan neljässä ottelussa, minkä jälkeen montrealilaiset otettiin tosissaan. Siltikin Montrealin piti olla semifinaaleissa vain suupala Vegas Golden Knightsille, sillä nevadalaiset olivat suuri mestarisuosikki.

Canadiens kuitenkin hoiti ottelusarjan voitoin 4-2 ja eteni Stanley Cup -finaaleihin. Lopulta hallitseva mestari Tampa Bay Lightning osoittautui liian isoksi vuoreksi, kun Jon Cooperin valmentama ryhmä nappasi toisen peräkkäisen mestaruutensa voitoin 4-1.
- Kauden alussa istuimme alas ja linjasimme finaalit tavoitteeksemme. Odotimme olevamme finaaleissa, vaikka muut eivät uskoneet meihin. Odotuksena oli myös voittaa finaalisarja. Tiedän, että yllätimme ihmiset, mutta odotimme, että juhlisimme nyt mestaruutta, Gallagher kertoi.
Canadiensin identiteettiin kuuluu kova työnteko, fyysisyys ja tiivis viisikkopelaaminen. Vielä kun joukkueen kaikki neljä kenttää pelasivat illasta toiseen 110 prosenttia lasissa, oli lopputulos tämä. Parhaan lennon löytyminen otti aikaa, mutta se löytyi lopulta.
- Käytimme paljon aikaa ja energiaa löytääksemme oman pelimme. Onnistuimme kuitenkin siinä pudotuspeleissä. Se ei riittänyt päätyyn asti, mutta olen todella ylpeä joukkueestamme. Kaikki tekivät töitä saman tavoitteen eteen, ja saavutimme jotain suurta, sanoi sentteri Phillip Danault.
Joukkue täynnä hyviä rakennuspalikoita
Canadiensilta on puuttunut viime vuosina ratkaisuvoimaa ja johtajuutta, mutta tämä kausi osoitti, että joukkueessa on paljon laatuyksilöitä, joiden varaan pystyy rakentamaan tulevaisuutta.
Maalivahti Carey Price on pelipaikkansa eliittiä, ja hänen sopimuksensa jatkuu vuoteen 2026 asti. Myös kapteeni Shea Weberin pahvi kestää vuoteen 2026. Jeff Petry pelasi elämänsä kauden ja teki runkosarjassa 55 ottelussa tehot 12+30=42. Hänen sopimuksensa kestää vielä neljä vuotta. Myös Aleksandr Romanovin, Ben Chiarot'n ja Joel Edmundsonin sopimukset jatkuvat ensi kaudella, joten Montrealin alakerta on timanttisen laadukas myös kaudella 2021-22.

Aiempina vuosina suurimmat ongelmat ovat olleet hyökkäyksessä, mutta nyt myös hyökkäyskolmikot ovat tarpeeksi laadukkaita. Ehkä tärkeimpänä asiana oli Tyler Toffolin hankinta viime syksynä. Laituri painoi runkosarjassa 28 kaappia ja 44 tehopistettä ollen joukkueensa paras maalintekijä ja pistemies. Toinen tärkeä kiinnitys oli Josh Anderson, joka teki runkosarjassa 17 täysosumaa. Molemmilla on seuran kanssa pitkä sopimus.
Tässä kohtaa ei voi tietenkään unohtaa Corey Perryä ja Eric Staalia, jotka tekivät joukkueen neloskentästä erinomaisen kesän aikana. Jos Bergevin olisi jättänyt hankkimatta tämän konkarikaksikon, olisi Canadiensin kausi todennäköisesti päättynyt jo aikaisemmin.
Perryn ja Staalin jatkaminen Canadiensissa ei ole varmaa, mutta seura kestäisi heidän lähtönsä. Joukkueen pitkäaikaiset kulmakivet Danault, Gallagher ja Paul Byron ovat jatkamassa Montrealissa, kuten myös monet nuoret taiturit, jotka ottivat isoja askeleita päättyneellä kaudella.
Esimerkiksi Nick Suzukista tuli kärkikenttien kiekollinen johtaja, ja hän tekikin runkosarjassa tehot 15+26=41. Jesperi Kotkaniemi puolestaan jatkoi kehittymistään, ja hänestä on kokonaisvaltaisena pelaajana vielä paljon iloa Canadiensille. Cole Caufield puolestaan osoitti, että hän voi olla jo ensi kaudella tähtitason hyökkääjä.
Kotkaniemellä ei ole sopimusta ensi kaudesta, mutta hänen jatkonsa pitäisi olla selviö. Joel Armian ja Artturi Lehkosen pahvit päättyvät niin ikään, ja heidän tulevaisuutensa on täysin auki. Kumpikin kuitenkin sopii Ducharmen sapluunaan täydellisesti, joten Bergevin yrittänee saada kaksikon jatkamaan Montrealissa.
Suomalaistrion jatko olisi seuralle enemmän kuin tärkeää, mutta kävi miten kävi, Montrealissa on erinomaisia rakennuspalikoita tulevaisuutta ajatellen. Siksi seurassa voidaan viimeinkin haaveilla mestaruudesta realistisesti.